Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20880

Hankkeen nimi: Naapuriäidit lähiötoiminnan mahdollistajina

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nicehearts ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1670605-9

Jakeluosoite: Unikkotie 2 C, 2 krs

Puhelinnumero: 0443679245

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.nicehearts.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SJÖHOLM STINA JOHANNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.sjoholm(at)nicehearts.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443679245

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Naapuriäidit lähiötoiminnan mahdollistajina- hankkeessa luodaan elinvoimaa lähiöihin aktivoimalla eri etnistä taustaa olevat naiset kehittämään ja tuottamaan naisten ja heidän yhteisöjensä tarpeisiin vastaavaa lähiötoimintaa.
 Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomioita eri etnistä taustaa olevien naisten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen. Päämääränä on, että naisten osaaminen tunnistetaan, tunnustetaan ja otetaan käyttöön aluekehityksen tukemiseksi sekä lähiötoiminnan kehittämiseksi ja toiminnan juurruttamiseksi.
Hanke toteutetaan pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Vantaa ja Espoo) ja Etelä- Karjalan alueella, Naapuriäiti-toimintamallia hyödyntäen. Naapuriäidit toteuttavat ja juurruttavat asuinalueillan omia sekä yleisesti naisten tarpeita vastaavaa lähiötoimintaa (mm. ryhmätoiminta, mentorointi ja tukihenkilötoimiminen) ja tapahtumia, jotka on suunnattu alueen naisille, perheille tai samassa elämäntilanteessa oleville. Toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, oman osaamisen hyödyntämistä ja uusien toimintamuotojen syntymistä alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen ensisijainen kohderyhmä ovat yli kolme (3) vuotta Suomessa asuneet aktiiviset, eri etnistä tausta olevat naiset. He ovat työttömiä tai muista syistä työelämän ulkopuolella olevia. Usein naiset ovat äitejä, yksinhuoltajia tai pitkäaikaistyöttömiä. Heillä on heikko suomen kielen taito ja/tai koulutus. Yleensä heidän toimeentulonsa koostuu sosiaalituesta, kodinhoidon tuesta, lapsilisistä ja asumistuesta sekä mahdollisesti joillakin prosentilla myös työttömyyskorvauksesta. Heillä on kuitenkin motivaatiota toimia naapuriäitinä ja vahvistaa oma osaamistaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat, eri etnisten taustan omaavat vähemmistöyhteisöjen naiset, jotka eivät osallistu kodin ulkopuoliseen toimintaan tai joiden toiminta rajoittuu oman yhteisöön, ja jotka todennäköisesti ovat työelämän ulkopuolella.

Paikalliset toimijat, yhdistykset, asukastilat, oppilaitokset, jossa naiset voivat toimia naapuriäiteinä ja järjestää toimintaa. Yhteistyöverkostoissa naiset voivat olla mukana täydentämässä olevassa olevaa toimintaa ja palveluita esim. vertaistukihenkilöinä.

Tulevat toimijat, jotka ovat kiinnostuneita jatkossa toiminnan käynnistämisestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 384 689

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 337 389

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 626

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 414 327

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa

Seutukunnat: Imatran, Helsingin, Lappeenrannan

Kunnat: Vantaa, Espoo, Lappeenranta, Helsinki, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 185

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysiä ei ole tehty, mutta kartoittaneet kyllä kohderyhmämme, eli maahanmuuttajanaisten määrän alueilla joilla toimimme. Kartoittamista on tehty myös yhteistyössä viranomaisten kanssa, minkä avulla myös toiminnan tarve selvitetty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu erittäin vahvasti hankkeessa. Maahanmuutajanaisten kokema moniperusteinen syrjintä on laajempaa kuin maahanmuuttajamiesten kokema tai kantaväestön kokema. Maahanmuuttajanaisten erityistarpeet tunnistetaan ja huomioidaan hankkeessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoite, mutta hankkeen hallinnoijan Nicehearts ry:n tavoitteena kyllä, joten välillisesti hanke vastaa myös tähän tavoitteeseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa ei suoraan työskennellä asian kanssa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeessa ei suoraan työskennellä asian kanssa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeessa ei suoraan työskennellä asian kanssa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa ei suoraan työskennellä asian kanssa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei suoraan työskennellä asian kanssa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Kierrätys ja kestävä kehitys huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeen hallinoijalla on kestävän kehityksen suunnitelma, jota toteutetaan ja seurataan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 0
Kierrätys ja kestävä kehitys huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeen hallinoijalla on kestävän kehityksen suunnitelma, jota toteutetaan ja seurataan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeesa edistetään pitkäkestoisten ja työllistymistä edistävien jatkopolkujen löytymistä maahanmuuttajanaisten keskuudessa, sekä erilaisten innovatiivisten työllisyyttä edistävien ratkaisujen löytymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Kierrätys ja kestävä kehitys huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeen hallinoijalla on kestävän kehityksen suunnitelma, jota toteutetaan ja seurataan.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Kierrätys ja kestävä kehitys huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeen hallinoijalla on kestävän kehityksen suunnitelma, jota toteutetaan ja seurataan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeen hallinnoijan tavoitteena on tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin edistäminen. Hanke toteuttaa omalta osaltaan tavoitetta. Tavoitteena on hankkeeseen osallistuviennaisten hyvinvoinnin edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Hankkeen hallinnoijan tavoitteena on tyttöjen ja naisten tasa-arvon edistäminen. Hanke toteuttaa omalta osaltaan tavoitetta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hankeen uskotaan edistävän yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeessa ei suoranaisesti tehdä töitä kulluuriympäristöasioiden kanssa. Hanke saattaneen lisätä kyllä kulttuuriympäristön tunnistamista ja omalta osaltaan myös muokata sitä monaisempaan suuntaan.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeessa ei suoranaisesti töitä ympäristöasioiden parissa. Hanke saattaa lisätä ympäristötietoutta kyllä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Naapuriäiti-hankkeen tavoitteena oli maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumisen edistäminen osallisuuden kautta. Tavoitteena oli tuoda elinvoimaa ja turvallisuutta lähiöihin sekä edistää aluekehitystä parantamalla eri etnistä taustaa olevien naisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hankkeen näkökulma painottui aluekehityksen tukemiseen ja lähiötoiminnan kehittämiseen ja juurruttamiseen. Hankkeessa kehitettiin Naapuriäiti-toimintamallia helposti levitettävään muotoon ja sellaiseksi prosessiksi, että se on helppo ottaa käyttöön missä päin Suomea tahansa.

Kaksivuotisessa hankkeessa oli mukana 168 naapuriäitiä, joista 131 sai koulutuksensa tämän hankkeen aikana ja 37 toiminnassa muuten mukana ollutta oli saanut naapuriäitikoulutuksen aiemmassa pilottihankkeessa. Naapuriäitejä koulutettiin pääkaupunkiseudulla Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä sekä Etelä-Karjalan alueella Lappeenrannassa ja Imatralla. Naapuriäidit saivat uutta tietoa yhteiskunnasta, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä mm. oikeudellisista asioista avoimissa teemailloissa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin yhteistyöfoorumeja kaikilla alueilla ja niissä verkostoiduttiin paikallisten viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa.
Naapuriäidit tekevät vapaaehtoista auttamistyötä muiden maahanmuuttajataustaisten naisten ja perheiden parissa omilla asuinalueillaan. Lisäksi naapuriäidit järjestävät itse erilaista vertaistoimintaa kuten liikuntaryhmiä sekä naapurustotapahtumia. Naapuriäidit toimivat sillan rakentajina apua tarvitsevien naisten ja julkisen sektorin palveluiden välillä ja edistävät kotiäiteinä pitkään toimineiden naisten osallisuutta yhteiskunnassa.