Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20882

Hankkeen nimi: STEPPI – MATALA KYNNYS OSALLISUUTEEN

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laptuote-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1092018-5

Jakeluosoite: Kivenkatu 2-4

Puhelinnumero: 0407593946

Postinumero: 53600

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.laptuote.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esa Karhu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esa.karhu(at)laptuote.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404808009

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

IntoPajat ry, 1506327-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten toimintakyvyn heikkeneminen on työpajatoimijoiden kokemuksen mukaan jatkuvasti paheneva ongelma. Yhä suuremmalle joukolle nuoria ongelmaksi ovat muodostuneet erilaiset toimintakyvyn rajoitteet, jotka aiheuttavat yhteiskunnallista ulkopuolisuutta ja estävät nuorta sitoutumasta minkään säännöllisen toiminnan piiriin. Kiinnittyminen palveluihin on vaikeaa, jos sosiaalisten tilanteiden pelko, arjenhallintataidot, oppimisen haasteet ja muut rajoitteet (esim. mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, velkaantuminen) estävät osallistumisen toimintaan. Näille nuorille kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta ovat palveluina liian haastavia, eivätkä ne vastaa ko. nuorten toimintakykyä ja palvelutarpeita. Tälle kaikkein haasteellisimmassa asemassa olevalle nuorten ryhmälle koulutus ja työelämä ovat kaukainen tavoite, jotka toteutuakseen vaativat runsaasti uudenlaisia tukitoimenpiteitä ja kaikkein matalimman kynnyksen valmennusta.

STEPPI-hanke kehittää ja juurruttaa uutta nuorten asiakastarpeita vastaavaa matalimman kynnyksen valmennusta, joka tarjoaa välineen uuden sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Hanke edistää pitkäjänteisen, yksilöllisen ja oikea-aikaisen tuen avulla kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja luo nuorille edellytyksiä sitoutua mielekkääseen, eteenpäin vievään toimintaan. Hankkeessa luotavan palvelun avulla nuori on valmis siirtymään seuraavalle valmennuksen tasolle, esimerkiksi työpajoille tai muihin palveluihin, jotka vievät kohti kouluttautumista ja lopulta työllistymistä. Lisäksi hanke kehittää uudenlaista kestävän kehityksen valmennusta nuorille huomioiden luonto- ja ympäristökasvatuksen pajatoiminnan tarjoamat mahdollisuudet. Tämän avulla nuoria ohjataan löytämään omia voimavarojaan ja tutustumaan elinympäristöönsä sekä ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys oman elämänsä ja yhteiskunnan kannalta. Hanke vahvistaa verkostoyhteistyötä työpajatoimijoiden, Etelä-Karjalan ohjaamon, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP), Kaakkois-Suomen TE-toimiston, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sosiaali-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, etsivän nuorisotyön, ympäristötoimen, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen välillä niin, että hankkeen kautta kehitettävään palveluun syntyy yhteistyökäytännöt ja ohjausprosessi joka mahdollistaa, että kaikkein haasteellisimmassa asemassa olevat nuoret saavat tarvitsemaansa oikea-aikaista, tavoitteellista ja laadukasta tukea.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 29- vuotiaat nuoret, jotka ovat riskissä syrjäytyä ja joille ei ole riittävästi tarjolla tarpeita vastaavaa matalan kynnyksen valmennusta. Kohderyhmälle tunnusomaista on, että erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia kiinnittyä nykyisessä palvelujärjestelmässä oleviin palveluihin. Kohderyhmän nuoret tarvitsevat intensiivistä tukea elämäntilanteensa selvittelemiseen, arjenhallinnan parantamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Hankkeessa kehitettävän palvelun avulla nuori löytää ”polun alun” kohti koulutusta, työelämää ja yhteiskuntaosallisuutta silloin kun kiinnittyminen mihinkään olemassa olevaan palveluun ei ole mahdollista. Hankkeen seurauksena nuoresta tulee enenevässä määrin aktiivinen toimija oman elämänsä haasteiden ratkaisemisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 29- vuotiaat nuoret, jotka ovat riskissä syrjäytyä ja joille on tarjolla vähän tarpeita vastaavaa palvelua. Näillä nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia selvitä itsenäisesti arjessa, eivätkä he pysty vielä kiinnittymään esim. työpajatoimintaan, vaan kaipaavat intensiivistä tukea elämäntilanteensa selvittelemiseen, arjenhallinnan parantamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Kohderyhmän nuorilla voi olla haasteita monilla elämän osa-alueilla, esim. sosiaalisen toimintakyvyn heikkoutta, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia, päihdeongelmia, velkaantumista ja yhteiskunnallista ulkopuolisuutta. Kohderyhmälle tunnusomaista on, että erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia kiinnittyä nykyisessä palvelujärjestelmässä oleviin palveluihin.

Asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen:
Valmennusjakson pituus määräytyy nuoren yksilöllisen palvelutarpeen mukaan. Valmennukseen ohjaudutaan non-stop periaatteella. Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten aikuissosiaalityön, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) tai Kaakkois-Suomen TE-toimiston kautta. Kun nuori on jo pudonnut työmarkkinoiden ulkopuolelle, ohjautuu hän hankkeeseen aikuissosiaalityön kautta saaden toimeentulotukea. Kun ohjautuminen tapahtuu TYP:in tai TE-toimiston kautta, kiinnittyy asiakas hankkeeseen kuntouttavan työtoiminnan statuksella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat hanketoimijoiden omat organisaatiot sekä yhteistyöverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 194 315

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 194 315

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 261 147

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Lemi, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa etsitään ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn ja katkaisuun nuorten osallisuutta edistävän psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin. Projektissa kehitetään nuorille kaikkein matalimman kynnyksen palvelua sukupuolineutraalisti. Toteutuksessa on huomioitu toimenpiteiden ja menetelmien soveltuvuus molemmille sukupuolille. Hankkeessa luotavalle palvelulle on olemassa tarvetta niin nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla. Palveluun ohjautuvista nuorista on työpajatoimijoiden kokemuksen mukaan kuitenkin suurempi osa miehiä kuin naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmässä on mukana molempien sukupuolten edustus. Asiakkaita ohjataan hankkeeseen sukupuolinäkökulmasta tasapuolisesti/neutraalisti asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta, mutta toimintaan ohjautuvista nuorista on olettamuksen mukaan suurempi osa miehiä kuin naisia. Nuorilla miehillä on yleisesti ottaen suurempi syrjäytymisvaara kuin nuorilla naisilla. Hankkeessa hyödynnettävät nuorten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät ja toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan sekä miesten (poikien) että naisten (tyttöjen) kannalta niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten (poikien) ja naisten (tyttöjen) erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteiden vaikutukset ovat tasapuolisia ja ne perustuvat yksilön tarpeisiin. Hankkeen tavoitteissa ei tehdä erottelua sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 0
Hakkeessa kehitettävä uudenlainen matalan kynnyksen pajatoiminta, joka pohjautuu luonto- ja ympäristökasvatukseen mahdollistaa kestävän kehityksen teeman integroimisen pajatoimintaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa luotava uudenlainen luonto- ja ympäristökasvatukseen pohjautuva matalan kynnyksen pajatoiminta mahdollistaa materiaalien hyötykäytön ja kierrätyksen teemojen huomioimisen hankkeen toiminnoissa. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös ystävilleen ja tuttavapiirilleen kestävästä kehityksestä ja materiaalien sekä jätteiden hyötykäytöstä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa kehitetään kaikkein matalimman kynnyksen palvelua kaikkein haasteellisimmassa asemassa oleville nuorille. Hankkeen seurauksena syntyy uusi palveluprosessi, joka parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 3
Kaikkein matalimman kynnyksen palvelun tarjoaminen kaikkein haasteellisimmassa asemassa oleville nuorille ehkäisee nuorten syrjäytymistä, edistää heidän toimintakykyään ja tarjoaa mahdollisuuden voimaantua kohti kouluttautumista ja työelämää. Hanke rakentaa voimakkaasti kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke ei edistä varsinaisesti tasa-arvoa, sillä molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Palveluun ohjautumista ohjaavat nuoren henkilökohtaiset palvelutarpeet ei sukupuoli. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan kuitenkin niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten (poikien) ja naisten (tyttöjen) erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 3
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla kohderyhmän nuorille yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja psykososiaalista kuntoutusta ratkaisukeskeisesti, mikä rakentaa osallistujien yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla myös niille nuorille mahdollisuuden yhteiskuntaosallisuuteen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen, joille ei tällä hetkellä ole tarjolla heidän tarpeidensa mukaista palvelua. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 1
Hankkeessa luotava uudenlainen luonto- ja ympäristökasvatukseen pohjautuva matalan kynnyksen pajatoiminta lisää merkittävästi osallistujien ympäristöosaamista ja tukee kestävän kehityksen toteutumista nuorille suunnatussa matalan kynnyksen pajatoiminnassa. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta ympäristöosaamista kohtaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

STEPPI – MATALA KYNNYS OSALLISUUTEEN -hanke oli Laptuote-säätiö sr:n hallinnoima ja Intopajat ry:n osatoteuttama hanke, joka pohjautui alueella havaittuun nuorten palvelutarpeeseen. Hanke toimi fyysisesti Lappeenrannassa ja Imatralla, mutta asiakkaat ohjautuivat toimintaan koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimia-alueelta. Hanketoimijat pyrkivät hankkeessa yhteisiin hanketavoitteisiin. Myös hankkeessa toteutetut toimenpiteet olivat pääsääntöisesti hanketoimijoilla samat pieniä alueellisia painotuseroja lukuun ottamatta.

Hankkeessa tarjottiin, kehitettiin ja juurrutettiin matalimman kynnyksen pajatoimintaa alle 29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville, kaikkein haasteellisimmassa tilanteessa oleville nuorille, jotka olivat vaarassa syrjäytyä.

Hankkeelle oli asetettu kolme osatavoitetta, jotka ohjasivat toimintaa.

Päätavoitteen mukaisesti hankkeessa tarjottiin, kehitettiin ja juurrutettiin uutta, nuorten tarpeita vastaavaa matalimman kynnyksen yksilö- ja ryhmävalmennusta osana uuden sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta.

Valmennuksen alkupuolella painopiste oli perehdytyksessä, ryhmäytymisessä ja arjenhallintataitojen opettelussa, joita harjoiteltiin sekä ryhmä- että yksilövalmennuksessa erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä, joita kehitettiin edelleen vastaamaan kohderyhmän tarpeita. Arvioinnissa käytettiin Solmu-hankkeessa kehitettyä Kyky-viisaria, jonka avulla nuoret opettelivat arvioimaan itse omaa tilannettaan. Nuoret oppivat ryhmävalmennuksessa itselleen tarpeellisia käytännön- ja sosiaalisia taitoja. Yksilövalmennuksessa ja verkostoyhteistyön avulla avustettiin nuoria jatkopolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kartoitettiin eri tukitoimenpiteiden tarvetta. Nuoret saivat ajankohtaista tietoa, mm koulutustarjonnasta ja vaihtoehdoista sekä yhteishausta. Jaksojen loppupuolella valmennus sisälsi myös työelämävalmennusta, työnhakuasiakirjojen laatimista ja joidenkin nuorten kohdalla myös työnhakua. Hankkeen aikana saatiin hyvää kokemusta sekä kehiteltiin, kerättiin ja kokeiltiin monia erilaisia tämän valmentautujaryhmän tarpeisiin soveltuvia valmennusmateriaaleja ja toiminnallisia harjoitteita ja tekemistä, jotka soveltuvat jatkossa käytettäviksi vastaavan tyyppisissä valmennuspalveluissa.

Toisen tavoitteen mukaisesti hankkeessa kehitettiin uudenlaista kestävän kehityksen valmennusta nuorille huomioiden luonto- ja ympäristökasvatuksen pajatoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet.

Nuoria ohjattiin löytämään omia voimavarojaan ja tutustumaan elinympäristöönsä ja ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys oman elämän ja yhteiskunnan kannalta. Nuoret oppivat seuraamaan näihin teemoihin liittyviä asioita myös päivittäin uutisten ja eri medioiden välityksellä. Nuoret sekä tekivät omana ryhmänään että osallistuivat muiden tahojen järjestämiin projekteihin ja ympäristötekoihin.

Kolmannen tavoitteen mukaisesti hankkeessa vahvistettiin verkostoyhteistyötä työpajatoimijoiden, Etelä-Karjalan ohjaamon, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP), Kaakkois-Suomen TE-toimiston, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sosiaali-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, etsivän nuorisotyön, ympäristötoimen, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen välillä niin, että hankkeessa kehitetty palvelu loi toimivan yhteistyö- ja ohjausprosessin, jonka avulla haastavassa tilanteessa olevat nuoret voivat saada jatkossa matalimman kynnyksen työpajavalmennusta myös projektin jälkeen. Eksote hankkii jatkossa palveluseteleillä tätä uutta Steppi-valmennusta, joka kehitettiin hankkeen aikana.

Steppivalmennukseen osallistui yhteensä 66 nuorta.

Imatran osahankkeessa palveluun kiinnittyi yhteensä 27 nuorta, joista naisia oli 10. Alaikäisiä toimintaan osallistuneista oli 3, keski-iän ollessa Imatralla 19,03 vuotta.

Lappeenrannan osahankkeessa palveluun kiinnittyi 39 osallistujaa, joista naisia oli 14. Alaikäisiä toiminnassa oli 1 henkilö osallistujien keski-iän ollessa 24,3 vuotta.

Jatkopolut:

Imatra (27 nuorta): Keskeyttäneitä oli 6, joista 3 terveydellisistä syistä. Työpajoille ohjautui 14. 3 aloitti työkokeilun avoimille työmarkkinoille ja 3 lähti opiskelemaan.

Lappeenranta (39 nuorta): Keskeyttäneitä oli 17, joista 11:llä oli terveydellisiä syitä. Työpajoille ohjautui 6 nuorta, työkokeiluun ulkopuolelle 4 nuorta, työhön avoimille työmarkkinoille 1, opiskelemaan lähteneitä oli 3, työnhakijaksi TYP/TE 6 nuorta ja 2 Kelan kuntouttavaan toimenpiteeseen, josta 1 edelleen opiskelemaan ammattiin.