Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20883

Hankkeen nimi: EKOODI-ohjelmointikoulutus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.1.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Saimaan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2177546-2

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 36

Puhelinnumero: 02049 66411

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.saimia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Lyytikäinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspalvelukoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.lyytikainen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 531 559

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EKOODI-ohjelmointikoulutus (Education and Knowledge for Object Orientation and Digital Innovation) -hankkeen tavoitteena on kehittää työelämäläheinen ja joustava malli ohjelmisto-osaajien tuottamiseksi työmarkkinoille. Hankkeen seurauksena saadaan syntymään pidempikestoinen ratkaisu alueen ohjelmistokehittäjien kasvavalle tarpeelle ja ohjelmistoalan muuttuviin osaamistarpeisiin. Tällä pyritään ratkaisemaan Etelä-Karjalan alueen ohjelmisto-osaajien saatavuus tulevaisuudessa sekä luomaan mahdollisuus työmarkkinoilla työtä vailla oleville vaihtaa alaa tai päivittää oma ammatillinen osaaminen ohjelmistoalalle.

Hankkeessa kehitettävä uudenlainen lähellä työelämää oleva koulutusmalli toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa yrityselämän ja opetustoiminnan välillä ja yritysyhteistyön kautta saadaan opetukseen teknologia- ja toimialaosaamista sekä työelämälähtöisiä konkreettisia työskentelymalleja. Tavoitteena on rakentaa opetuskokonaisuus, joka pystyy joustamaan ohjelmistoalan jatkuvasti muuttuvien osaamistarpeiden mukana ja tuottaa työelämään ajantasaisilla tiedoilla ja taidoilla varustettuja ohjelmistoalan perusosaajia.

Hankkeessa kehitetään ja testataan yritys-oppilaitosyhteistyötä siten, että yritysmaailman muuttuvat tarpeet saadaan integroitua koulutussisältösuunnittelun vuosittaiseen prosessiin.

Hankkeen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat oman osaamisensa päivittämistä tämän päivän työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaksi sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alan vaihtajat, joilla on jo AMK-koulutus tai vastaava ICT-alan perusosaaminen työelämästä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät työnhakijat, joilla on aiempi koulutus esim. ICT- tai liiketalouden alalta. Lisäksi kohderyhmänä ovat osaamisen päivittäjät, alan vaihtajat ja ohjelmistoalalle haluavat.

Työttömille markkinointi toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ohjelmistoalan yritykset ja muut ohjelmisto-osaamista tarvitsevat yritykset ja julkinen sektori.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 805

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 805

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 150

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 347 150

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ohjelmistoalalle hakeutuu pääsääntöisesti miehiä, mutta hankkeen avulla ohjelmistoalaa tuodaan houkuttelevaksi myös naisille. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on työttömät tai työttömyysuhan alla sukupuoleen katsomatta. Etelä-Karjalan alueella on työvoimaviranmaisen tilaston mukaan (tilasto 10/2016): - 236 työtöntä tradenomia, näistä alle 25-vuotiaita 15 hlö (6,4%), joista naisia 13 hlö (5,5%), yli 25-vuotiaita 221 hlö (93,6%), joista naisia 155 hlö (65,7%) - 190 työtöntä tietojenkäsittelyn peruskoulutuksen suorittaneet, näistä alle 25-vuotiaita 75 hlö (39,5%), joista naisia 5 hlö (2,6%), yli 25-vuotiaita 115 hlö (60,5%), joista naisia 41 hlö (21,6%)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmää haettaessa kiinnitetään erityistä huomiota erityisesti naispuolisten alalle hakeutuvien rekrytointiin, mutta sukupuoli ei saa olla estävä tekijä kenenkään osallistumiselle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet ovat tasa-arvoisia miehille ja naisille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Oppimisympäristö valmentaa kohderyhmää kiinnittämään huomiota materiaaliviisaaseen toimintaan
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Oppimisympäristö valmentaa kohderyhmää kiinnittämään huomiota energiatehokkaaseen toimintaan
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Ohjelmistoalan yritysten kasvavaan osaajatarpeeseen pystytään vastaamaan hankkeen avulla ja ohjelmistoalan yritysklusterin kasvu mahdollistuu myös alueelle hakeutuvien yritysten kautta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Ohjelmistoalan osaamisen lisääntyminen vahvistaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisosaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Ohjelmistoalan osaamisen lisääntyminen vahvistaa logistista kehittämisosaamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Alueen elinvoimaisuus kasvaa ja kasvava työvoima tuottaa resursseja hyvinvoinnin edistämiseen. Myös yksilötsolla hyvinvointi paranee koulutukseen osallistumisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeen avulla pyritään ohjelmistoalaa tuomaan kiinnostavaksi myös naisille
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Alueella olevien kansainvälisten työntekijöiden työllistymismahdollisuudet paranevat
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 4
Ohjelmistoalan osaamisen lisääntyminen vahvistaa ympäristöosaamista ja -tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Karjalan ohjelmistoteollisuus on kasvanut voimakkaasti. Alueen yritysten kasvun suurin jarru on ollut osaavan työvoiman saatavuus. Etelä-Karjalassa ei hanketta valmisteltaessa ollut ammattikorkeakoulu-tason ohjelmistoalan koulutusta, mikä pääasiassa tuottaa ohjelmistoalan perusosaajat maassamme. Maakunnan ohjelmistoalan kasvun jatkumisen ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksenä on osaavan, yritysten tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden lisääminen. Hanketta valmisteltaessa maakunnassa oli työttöminä ICT-alan henkilöitä, joiden ohjelmisto-osaaminen ei ollut riittävällä tasolla.

EKOODI-ohjelmointikoulutus on kaksivuotinen hanke, jonka aikana 40 henkilölle tarjottiin mahdollisuus opiskella yhteistyössä alan yritysten kanssa työelämälähtöisesti ohjelmistotuotantoa ja nostaa oma osaamisensa nykypäivän työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi. Osaamisen päivittämisellä ja hankkeen tiiviillä yhteistyöllä ohjelmistoyritysten kanssa on parannettu merkittävästi koulutukseen osallistuneiden henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä. Hankkeessa toteutettu koulutus toteutettiin kahtena pilottitoteutuksena, joiden lisäksi järjestettiin kesäkoulu koulutuksen käyneille ja työttömiksi jääneille.

Pilottikoulutuksiin vuokrattiin tilat Technopolisilta, nykyisin IWH-kampus. Koulutuksessa käytettiin leasinglaitteita (tietokoneet ja näytöt). Opiskelijat työskentelivät koulutukselle varatussa tilassa viikoittain maanantaista keskiviikkoon klo 9-15 ja loppuviikon tehden itsenäisesti opiskeluun liittyviä tehtäviä. Koulutustilat olivat aina käytettävissä kulkuavaimella. Koulutus järjestettiin lähiopetuksena, lyhyinä luentoina ja pääpaino oli tekemällä oppimisessa. Vertaistuki ja saman henkinen opiskeluryhmä tukivat tätä toimintaa. Opiskelijoita kannustettiin vuorovaikutukseen toistensa kanssa osaamisen jakamiseksi.

Hankkeen päätavoite oli tuoda uutta osaamista ohjelmistoalan muuttuviin osaamistarpeisiin luomalla työelämäläheinen oppimisympäristö, jota on hyödynnetty sekä koulutuksen pilottitoteutusten aikana että Saimaan ammattikorkeakoulussa aloitetussa Digitradenomikoulutuksessa. EKOODI-hankeen sisältö määriteltiin tiiviissä yhteistyössä alueen ohjelmistoalan yritysten kanssa. Yrityksistä hankkeeseen sitoutuivat mukaan CGI, Maestro, Octo3 (nykyisin Visma Consulting), Tietokoura ja Visma Solutions.

EKOODI-ohjelmointikoulutuksen pilottitoteutuksiin osallistui 45 työtöntä työnhakijaa. Seitsemän keskeytti, joista kaksi työllistyi – ei kuitenkaan ohjelmistoalalta. 36 suoritti EKOODI-koulutuksen kokonaisuudessaan ja kaksi sai opintosuoritusotteen suorittamistaan opinnoista. Tilanne 01/2019: 28 on työllistynyt (74% koulutuksen suorittaneista 38:sta), näistä ohjelmistoalalla 19 (50%). Ohjelmistoalalle työllistyneistä jäi maakuntaan 17. Hankkeen yhteistyöyrityksiin työllistyi 7. EKOODI-hankeen aikana maakuntaan saatiin lisäksi kaksi uutta yritystä - Biovaaka Oy rekisteröitiin kesällä 2018 ja Develore Oy avasi toimipisteen Lappeenrannassa syksyllä 2018. Hankkeen toiminnan vaikuttavuus näkyy maakunnan yritysten henkilöstön kasvuna.

Tutkintoon johtava koulutus, Digitradenomikoulutus, on käynnistynyt. Hankkeen aikana tuotettua sisältöä hyödynnetään sekä sellaisenaan että edelleen kehitettynä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kehitetty jatkuvan kehittämisen malli luo pohjan myös koulutuksen rakenteelle ja opiskelijoiden ”työelämäpolulle”. Saatujen kokemusten perusteella kampuksella tehtävät projektityöt pyritään toteuttamaan monialaisina. Keskustelu on aloitettu digitradenomikoulutuksen mallin käyttöönotosta myös Lahden ammattikorkeakoulussa.