Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20885

Hankkeen nimi: Yhdessä enemmän -maahanmuuttajat osana yhteisöä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Jakeluosoite: Matarankatu 4, 3.krs

Puhelinnumero: +358503046245

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.kyt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raili Haaki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raili.haaki(at)kyt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503046245

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keski-Suomen maakunnassa asuu yli 7 400 vieraskielistä ja alueella puhutaan yli sataa eri kieltä. Pääasialliset maahanmuuton syyt ovat olleet työ, opiskelu ja perheside. Vuoden 2015 kesän jälkeen tilanne kuitenkin muuttui merkittävästi. Suomeen alkoi saapua huomattavasti aikaisempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomeen oli saapunut yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2000 Suomeen saapui keskimäärin vain 1 500 - 6 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Vuonna 2014 turvapaikanhakijita oli 3 651. Keski-Suomen maakunnassa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin on sijoittunut noin 2 000 turvapaikanhakijaa. Keski-Suomessa ei ennen vuotta 2015 ollut vastaanottokeskuksia, kun tilanne vuonna 2016 on, että alueelle on perustettu kolmetoista vastaanottokeskusta. Tällainen turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu on nostanut esiin uusia tarpeita. Heistä myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulevat siirtymään kuntiin asumaan ja lisäävät siten maahanmuuttajien määrää, joita kuntiin omaehtoisesti muuttaa asumaan esimerkiksi työn, perhesiteen tai opiskelun perusteella. Nettomaahanmuuton määrää vuonna 2014 oli 435 henkilöä.

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen toimenpideohjelma (8.12.16) kehottaa vahvistamaan erilaisilla aktiviteeteilla eri väestöryhmien ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa muun muassa rasismin torjumiseksi.

Hankkeen tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille neuvontapalveluja kotoutumisprosessin nopeuttamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Hankkeessa etsitään tapoja edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta esimerkiksi aktivoimalla asukasyhdistyksiä ja järjestöjä erilaisiin toimintoihin. Näin lisätään myös maahanmuuttajien ja kantaväestön vuoropuhelua. Hanke tarjoaa ryhmä- ja yksilömentorointia päivähoidon, koulujen ja nuorisotyön ammattilaisille, mikä edesauttaa heidän monikulttuurisen osaamisen kasvua ja mahdollistaa osaavan tuen kuntaan asettuneiden maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. Lisäksi hankkeessa etsitään hyviä käytänteitä ulkomailta, mikä mahdollistaa uusien ja innovatiivisten toimintamallien hyödyntämisen Keski-Suomessa.

Hankkeen neljä keskeisintä toimenpidettä ovat: 1) neuvontapalveluiden tarjoaminen maahanmuuttajille samalla digitaalisia palveluja kehittäen ja tarjoten myös kantasuomalaisille ajankohtaista tietoa muun muassa maahanmuuttajista ja maahanmuutosta esimerkiksi neuvovan puhelinlinjan välityksellä 2) lähiökokeilujen kautta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (esim. asukasyhdistysten ja järjestöjen aktivoiminen yhteiseen toimintaan, kuten yhteiset tapahtumat, pihajuhlat, kerhotoiminta, asukastapahtumat, jne.) 3) ryhmä- ja yksilömentorointia (esim. keskustelua kasvatuksesta, perhekahvilatoiminta, vertaisryhmätoiminta) 4 ) hanke etsii kansainvälisiä yhteistyötahoja ja hakee hyviä käytänteitä Suomen ulkopuolelta, jotka mahdollistavat uusien ja innovatiivistenkin toimintamallien hyödyntämien Keski-Suomessa.

Hankkeen toimenpiteistä neuvontapalveluilla lisätään maahanmuuttajien osallisuuden tunnetta sekä ehkäistään syrjäytymistä tarjoamalla ohjeita ja neuvoja asiakkaan tarvitsemaan asiaan tai ongelmaan. Hankkeessa saadaan kokemusta maahanmuuttajien ja kantaväestön välisestä vuorovaikutuksesta ja siitä, miten se edistää maahanmuuttajien osallisuutta osana yhteisöä. Näistä kohtaamisista syntyy maaahanmuuttajille muun muassa sosiaalisia verkostoja, jotka voivat olla merkittäviä kanavia työpaikkojen löytymisessä sekä lisäävät tunnetta sosiaalisesta osallisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Vahvistamalla maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta luodaan yhteisöllisyyttä, minkä avulla luodaan molemmin puolista turvallisuuden tunnetta ja kuuluvuutta. Kansainvälinen yhteistyö avaa uusia näkökulmia kotouttamistoimenpiteisiin ja mahdollistaa uusien innovatiivistenkin toimintamallien löytymisen kotouttamistyön tueksi.

Hankkeen tuloksena Keski-Suomen maakuntaan syntyy malli kiertävästä maahanmuuttoneuvontavasta jossa hyödynnetään digitaalisia neuvontapalveluja. Tämän lisäksi hankkeen tuloksena lisätään kantaväestön turvallisuuden tunnetta maahanmuuuttokysymyksiin liittyen tarjoamalla heille tietopuhelinpalvelu. Hanketyön tuloksena myös maahanmuuttajille annetaan voimavaroja toimia itsenäisesti, kun yhteiskunnallisista asioista tieto lisääntyy. Tuloksena synnytetään myös turvallisuuden tunnetta hankkeen kunnissa eri asuinalueilla ja lisätään vuorovaikutusta kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Lisäksi tuloksena luodaan sosiaalisia verkostoja maahanmuuttajille ja tehdään suomalaista asukas- ja järjestötyötä tutuksi. Tuloksena näkyy myös maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien ammatillisen osaamisen kasvu ja se, että kuntiin saadaan osaavaa maahanmuuttotyötä tekevää henkilökuntaa sekä tuetaan monikulttuurisuusosaamista hankekunnissa. Lisäksi hanketuloksena saadaan uusia, erilaisia näkökulmia kotouttamistyöhön ja malleja joita voidaan siirtää ja hyödyntää hankekunnissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Toimenpiteessä 1 varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat: oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja kantaväestö.
Toimenpiteessä 2 varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat: kantaväestö, yhdistys- ja järjestötoimijat.
Toimenpiteessä 3 varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat: kuntien työntekijät (kuten päivähoito, koulu, nuorisotyö).
Toimenpiteessä 4 varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat: Keski-Suomen maakunnan kaupungit ja kunnat.

Hankkeen osallistujista arviolta 5% on Saarijärvi-Viitasaari alueelta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toimenpiteessä 1 välilliseen kohderyhmään kuuluvat: kaupunkien ja kuntien kotouttamistyötä tekevät työntekijät.
Toimenpiteessä 2 välilliseen kohderyhnmään kuuluvat: maahanmuuttajat.
Toimenpiteessä 3 välilliseen kohderyhmään kuuluvat: oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja vapaaehtoistyöntekijät.
Toimenpiteeessä 4 välilliseen kohderyhmään kuuluvat: kuntien työntekijät, joita maahanmuuttotyö koskettaa ja maahanmuuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 281 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 252 493

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 375 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 341 406

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Kuhmoinen, Joutsa, Petäjävesi, Hankasalmi, Kinnula, Kannonkoski, Jyväskylä, Uurainen, Pihtipudas, Keuruu, Karstula, Kyyjärvi, Viitasaari, Saarijärvi, Laukaa, Konnevesi, Luhanka, Muurame, Toivakka, Multia, Jämsä, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Tasa-arvon valtavirtaistaminen tulee huomioiduksi hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolinäkökulmaa ei ole tarkemmin analysoitu. Kiertävän neuvojan työ mahdollistaa tasavertaisesti miehille ja naisille tiedon saannin heidän oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisen yhteiskunnan jäseninä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoitteena on luoda hankkeessa sukupuolinäkökulman huomioon ottavat toimintatavat. Hankeessa sitoudutaan edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen keskeisissä toiminnoissa. Hanketoiminnoissa sukupuoli ja erilaiset palveluntarpeet huomioidaan. Vaikka eri maahanmuuttajayhteisöt ovat heterogeenisiä, uuteen yhteiskuntaan asettautumisessa yhdistävänä tekijänä on usein tarve määritellä naisen ja miehen roolia uudessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevien toimijoiden tulee olla sukupuolitietoisia ja kulttuurisensitiivisiä tunnistamaan nämä tarpeet nais- ja miesnäkökulmista ja tukemaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Yhteiskuntatietouden ja neuvontapalveluiden myötä ihmisten tietoisuus arjen eri osa-alueilla lisääntyy (esim. kestävä kehitys), jolla on mahdollisia välillisiä vaikutuksia mm. kierrätyksen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden lisääntymiseen henkilötalouksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen yhtenä tavoitteena on neuvontapalveluiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistämisessä terveyden, hyvinvoinnin, esteettömyyden, osallisuuden, osallistumisen, työllisyyden, tiedon saatavuuden ja harrastemahdollisuuksien toteuttamisessa. Matalan kynnyksen palveluiden kautta tiedon saatavuus paranee ja vahvistaa osallistumisen mahdollisuuksia ohjautua ja hakeutua olemassaoleviin palvelujärjestelmiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisessa. Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat erityisesti erityisryhmille (vasta oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat), joilta puuttuu tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää monikulttuurisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, eri yhteiskuntaryhmien suhteita ja vähentää eriarvoisuutta. Koulutuksen kautta tietoisuus maahanmuutosta ja se erityispiirteistä lisääntyy kantaväestön keskuudessa ja neuvontapalvelut vahvistavat maahanmuuttajien kulttuuristen ja muiden oikeuksien toteuttamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen ja tietoisuus vahvistuu kohderyhmällä (maahanmuuttajat) neuvontapalvelujen myötä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Keski-Suomen maakunnassa asuu yli 8 900 vieraskielistä ja alueella puhutaan yli sataa eri kieltä. Pääasialliset maahanmuuton syyt ovat alueelle olleet työ, opiskelu ja perheside. Vuoden 2015 kesän jälkeen Suomeen alkoi saapua huomattavasti aikaisempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomeen oli saapunut yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2000 Suomeen saapui keskimäärin vain 1 500 - 6 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Maahanmuuton profiilin äkillinen muutos turvapaikanhakijoiden määrän hetkellisen nousun myötä vuonna 2015 nosti esille merkittäviä tarpeita maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden kehittämisessä, sosiaalisen osallisuuden vahvistamisessa sekä hyvien väestösuhteiden edistämisessä. Vaikka humanitäärisistä syistä saapuneiden määrä on tasaantunut toistaiseksi esille nousseet tarpeet ovat edelleen merkittäviä monimuotoistuvammassa yhteiskunnassa ja kaksisuuntaisen kotoutumisen toimintatapoja ja asenteita tulee jatkuvasti kehittää. Miten saada ystäviä, olla merkityksellinen ja tehdä vaikuttamistyötä omassa asuinympäristössä ovat keskeisiä hyvän elämän pilareita.

Yhdessä enemmän -hankkeen ensimmäinen tavoite oli tarjota maahan muuttaneille neuvontapalveluja kotoutumisprosessin nopeuttamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Hankkeessa myös kokeiltiin tapoja edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta esimerkiksi aktivoimalla asukasyhdistyksiä ja järjestöjä erilaisiin toimintoihin. Näin tuettiin myös maahan muuttaneiden ja kantaväestön vuoropuhelua. Hanke tarjosi ryhmämentorointia varhaiskasvatuksen ja sosiaalialan ammattilaisille sekä koulutuksia päivähoidon, koulujen, nuorisotyön ja kuntien eri alojen ammattilaisille, mikä edesauttaa heidän monikulttuurisen osaamisen kasvua ja mahdollistaa osaavan tuen kuntaan asettuneiden maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä tulevaisuudessakin. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin ulkomailla toimiviin hyviin käytänteisiin, mikä mahdollistaa uusien ja innovatiivisten toimintamallien hyödyntämisen Keski-Suomessa.

Hankkeen neljä keskeisintä toimenpidettä olivat: 1) neuvontapalveluiden tarjoaminen maahan muuttaneille samalla digitaalisia palveluja kehittäen ja tarjoten myös kantasuomalaisille ajankohtaista tietoa muun muassa maahanmuuttajista ja maahanmuutosta, 2) lähiökokeilujen kautta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (esim. asukasyhdistysten ja järjestöjen aktivoiminen yhteiseen toimintaan, kuten tapahtumat, juhlat, kerhotoimintaa, asukastapahtumat, jne.), 3) ryhmämentorointia ja monikulttuurisen osaamisen koulutuksia, 4) etsiä kansainvälisiä yhteistyötahoja ja tuoda hyviä käytänteitä ulkomailta Keski-Suomeen monipuolisten kotoutumisprosessien tueksi.

Jalkautuvan monikielisen neuvontapalvelun kautta lisääntyi joidenkin maahan muuttaneiden osallisuuden tunne tarjoamalla ohjeita ja neuvoja asiakkaiden tarvitsemaan asiaan tai ongelmaan. Neuvonnan asiakkaat saivat esimerkiksi tukea ja tietoa opiskelumahdollisuuksista, työllistymisen poluista, oleskelulupa-asioista, tasa-arvosta ja oikeuksista. Hankkeessa saatiin kokemusta maahanmuuttajien ja kantaväestön välisestä vuorovaikutuksesta ja siitä, miten se edistää maahan muuttaneiden osallisuutta osana yhteisöä. Vaikka kahden vuoden aikana on haastavaa todentaa pitkäaikaisia vaikutuksia yksilöiden elämässä, monista kohtaamisista syntyi maahan muuttaneille muun muassa sosiaalisia verkostoja tai yksilöllisiä kontakteja. Yhdessä tekemisen ja tutustumisen kautta on onnistuttu joidenkin osallistujien kesken lisäämään tunnetta sosiaalisesta osallisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä tukemaan eri tahojen ymmärrystä eri kohderyhmien tavoittamisesta. Hankkeen kansainvälinen yhteistyö on avannut uusia näkökulmia kotouttamistoimenpiteisiin ja herätellyt laajempia ajattelutapoja eri sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kesken. Vahvistamalla maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta ollaan luotu yhteisöllisyyttä, minkä avulla luodaan molemmin puolista turvallisuuden tunnetta ja kuuluvuutta.

Hanke loi monikielisen neuvontamallin asuinalueiden ja virastojen käytössä olevia asiakaspisteitä hyödyntäen niin sanotusti jalkautuen asiakkaidensa luokse. Myös digitaalisten neuvontapalveluiden toimivuutta testattiin. Digitaalisten neuvontapalveluiden hyödyntäminen siirtyi hankkeesta Monikulttuurikeskus Glorian Info-Glorian neuvontapisteeseen. Asuinalueilla ja virastoissa tehtävä jalkautuva neuvonta jatkuu osittain Paremmin yhdessä ry:n OSANA (2018-2020) -hankkeessa. Hankkeen neuvonnan kautta tavoitettiin yli 1 200 henkilöä, joiden voimavaroja toimia itsenäisesti tuettiin tarjoamalla tietoa yhteiskunnallisista asioista. Hanke lisäsi myös eri asuinalueiden toimijoiden ymmärrystä yhteistyöstä monikulttuuristen asukkaiden parissa ja samalla moninaistuvan yhteiskunnan huomioiminen arkipäiväistyi. Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta mahdollistavia tapahtumia järjestettiin 49 hankeaikana, joihin osallistui 1420 henkilöä. Myös maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien henkilöiden ammatillisen osaamisen kasvu lisääntyi hankekunnissa erilaisten koulutusten ja mentoriryhmien myötä, joita hankkeessa pidettiin 8 kappaletta ja joihin osallistui 320 henkilöä. Keski-Suomen maakunnassa maahanmuuttotyötä tekevät henkilöt ovat voineet kasvattaa verkostojaan sekä monikulttuurisuusosaamista mentoroinnin tuella. Hanketuloksena saatiin myös uusia, erilaisia näkökulmia kotouttamistyöhön ja malleja. Näitä jaettiin yhteistyökumppaneille ja hankekuntiin.