Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20886

Hankkeen nimi: Kesäduunipolku 2030 - nuorten ja työelämän kynnyksen alentaminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: (02) 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NURMI PIIA PETRIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja tutkimusvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.nurmi(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550931

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun kaupunki, 0204819-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kesätyö on monelle nuorelle keskeinen tapa avata ovia myöhempään työllistymiseen. Muun muassa lukiolaiset ja muut toisen asteen opiskelijat saavat kesätöiden kautta paitsi työkokemusta myös varmuutta työnhakuun. Itseluottamus kasvaa, kun nuori saa konkreettista vertaistukea työnhakuun vanhemmilta opiskelijoilta ja onnistuu hankkimaan itselleen kesätyöpaikan omin avuin. Kun nuorena on saanut kesätyökokemusta, on myöhemmin työn hakeminen ja työpaikan saaminen merkittävästi helpompaa. Kesätyön saamisella on tutkimusten mukaan merkittävä ehkäisevä vaikutus pitkäaikaistyöttömyyteen.

Kesäduunipolku 2030 -hanke vahvistaa nuorten (ml. maahanmuuttajanuoret) työelämävalmiuksia. Tavoitteena on edistää konkreettisen työlämäyhteyden syntymistä jo peruskoulun lopusta lähtien ja ehkäistä näin tehokkaasti syrjäytymistä. Hankkeen keskeiset toimenpiteet kohdistetaan 15-29-vuotiaisiin nuoriin, mutta oheiskohderyhmänä pilotoidaan toimenpiteitä myös 15-18–vuotiaiden nuorten keskuudessa eri koulutustasoilla ja oppilaitoksissa. Hanke paitsi vahvistaa näiden kohderyhmien tulevaa asemaa työmarkkinoilla, myös edistää yrittäjien valmiuksia palkata nuoria eripituisiin työelämäjaksoihin, kuten esimerkiksi kesätöihin. Eri toimenpiteet räätälöidään kohderyhmien tarpeiden mukaan.
Hanke edistää sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä taloudellista kestävyyttä. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset näkyvät jo projektin toteutusaikaisina positiivisina muutoksina nuorten asenteissa, tietämyksessä ja osaamisessa. Työnhaun osaamisen kasvattaminen kasvattaa nuorten työmarkkinakelpoisuutta ja auttaa vähentämään syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä lisäämällä mm. ihmissuhdetaitoja, viestintä– ja vuorovaikutustaitoja, itseluottamusta ja työnhakuun liittyvää aloitekykyä.

Hankkeen positiiviset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat maakunnalliseen koulutusjärjestelmään. Opi opettamalla -konsepti on taloudellisessa mielessä erittäin arvokas työkalu toimintojen jalkauttamiseen ja monipuolistamiseen. Tässä hankkeessa mallinnetaan konseptia koskemaan työnhakua, mutta onnistuessaan se toimii myös esimerkkinä kaikille muille potentiaalisille teemoille.

Hankkeen positiiviset ekologiset vaikutukset syntyvät sitä kautta, että hankkeessa rakennetaan yhteistyötä kestävän yritystoiminnan periaatteiden kautta. Näin nuoret ja yritykset kaikki hyötyvät siitä, että heille nykyään ja erityisesti tulevaisuudessa tarvittava työelämäosaaminen tulee tutuksi.

Positiiviset vaikutukset ulottuvat myös yrityksiin, jotka saavat positiivista näkyvyyttä, voivat näin osoittaa vastuullisuuttaan ja saavat palkattua innostuneita nuoria lyhytkestoisiin ja tilapäisluontoisiin työtehtäviin, joihin voi olla vaikea löytää sopivia tekijöitä. Pysyvästi työelämään siirtyvien osaajien kohentunut työelämäosaaminen vaikuttaa jo keskipitkällä aikavälillä positiivisesti maakunnassa toimivien yritysten toimintaan ja tätä kautta aikaansaa koko yhteiskuntaa koskevaa taloudellista kasvua.

Kesäduunipolku 2030 -hankkeen toteuttajat ovat Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki. Turun AMK toiminta-alue on koko Varsinais-Suomi ja sillä on hyvät yhteydet alueen yrityksiin ja yrittäjäjärjestöihin. Turun kaupungin Ohjaamo-toiminnan mukanaolo osatoteuttajana on keskeinen hankkeen onnistumisen kannalta ja kehitettävän toimintamallin pysyvyyden turvaamiseksi. Muut maakunnan kunnat otetaan hankkeessa yhteistyöverkostoon mukaan ja toimintoja kehitetään kunkin vahvuuksista käsin jakaen hyviä käytäntöjä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

15-29 -VUOTIAAT NUORET
Kohderyhmänä pn erityisesti kansallisen nuorisotakuun piiriin kuuluvat alle 25-vuotiaat nuoret sekä vastavalmistuneet alle 30-vuotiaat. Hanke kohdistuu työikäiseen*) väestöön eli yli 15v. henkilöihin.
Tätä kautta kohderyhmänä siis ovat 15-29v. nuoret. Hankkeen keskeiset toimenpiteet kohdistetaan koko kohderyhmään, mutta erityiskohderyhmänä pilotoidaan toimenpiteitä myös 15-18–vuotiaiden nuorten keskuudessa eri koulutustasoilla ja oppilaitoksissa, koska työnhaun perustaidot luodaan jo ennen 18 ikävuotta. Toimenpiteitä ovat mm. piilotyöpaikkojen etsimisessä alle 18 vuotiaiden huomioon ottaminen, joille ei ole yhtä kattavia työnhakuväyliä alueella kuin täysi-ikäisillä, sekä käytännönläheisen avun, tuen ja tiedon tarjoaminen kesätyönhaussa. Eri toimenpiteet räätälöidään eri kohderyhmien tarpeiden mukaan.
*) Työikäinen väestö määritellään Tilastokeskuksen ja TEM:n linjauksissa 15–64-vuotiaiksi henkilöiksi – ja tästä on myös maininta rakennerahasto-ohjelma-asiakirjassa. Käytännössä siis suunnittelemassanne hankkeessa voisi olla toimenpiteitä 15–17-vuotiaillekin, tosin heidän osallistumisestaan hankkeen toimenpiteisiin pitää saada ko. nuorten huoltajan / huoltajien suostumus. Rahoittajan kanssa tulee sopia, miten tuo suostumus pitää hankkia eli vaaditaanko kirjalliseen dokumenttiin allekirjoitus huoltajalta vai käykö s-postitse / tekstaritse vahvistus, että ko. nuori saa huoltajalta luvan osallistua hankkeen toimintaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat seuraavat tahot, joihin hankkeen toiminta kohdistuu epäsuorasti:

PK-YRITYKSET
PK-yrityksiä aktivoidaan luomaan uusia kesätyöpaikkoja valjastamalla ammattikorkeakoulun opiskelijat etsimään yrityksissä olevia piilotyöpaikkoja. Jokaiselle opiskelijalle annetaan tavoite löytää tietty määrä piilotyöpaikkoja. Tieto piilotyöpaikoista toimitetaan Turun kaupungin Ohjaamon ja tätä kautta potentiaalisten kesätyöntekijöiden tietoon.

TYÖNANTAJAT & ELINKEINOELÄMÄ
Kohdealueen työnantajien ja elinkeinoelämän toiminta tehostuu, kun piilossa olevat työt löytävät työntekijän. Yritykset saavat myös lisäkoulutusta kesätyötematiikkaan liittyen, joka taas tehostaa yritysten toimintaa pitkällä aikavälillä.

REKRYTOINTIALAN YRITYKSET
Rekrytointialan yritykset saavat kattavan käsityksen alueen piilotyöpaikoista ja näin ollen uusia yhteistyömahdollisuuksia.

OPPILAITOKSET
Hanke palvelee niitä oppilaitoksia, joissa kohderyhmänä olevat nuoret opiskelevat. Alueen koulutuskuntayhtymät ovat aktiivisina ja mielellään mukana yhteistyössä.

HANKKEEN TOIMENPITEIDEN KOHTEENA OLEVIEN OPPILAIDEN PERHEET
Opiskelijoille ja oppilaille annettavien työnhaun opastukseen liittyvien tehtävien tekemisessä toivotaan heidän osallistavan myös perheensä tehtävien tekemiseen. Näin saadaan laajennettua hankkeen kohderyhmää todella vaikuttavaksi.

VARSINAIS-SUOMEN ULKOPUOLELLA SIJAITSEVAT OPPILAITOKSET
Hankkeen tuloksia levitetään aktiivisesti myös Varsinais-Suomen ulkopuolelle. Tarkoituksena on antaa kokemuspohjaista tietoa kehitettävän toimintamallin yksityiskohdista ja toimivuudesta. Oppilaitosten henkilökunnalle järjestetään tietoiskuja uuden toimintamallin yksityiskohdista ja kokemuksista.

KANSALAISET
Työnhakutaitojen merkityksen esiinnostaminen. Kirjalliset CV versus suulliset taidot haastattelutilanteessa. Uudet keinot tuoda esiin omaan osaamista palvelevat kaiken ikäisiä työnhakijoita.

MAAHANMUUTTAJATOIMIJAT
Tärkeänä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret. Eli välillisenä kohderyhmänä ovat tahot jotka muilta osin tukevat maahanmuuttajia.

MUUT TYÖNHAKIJAT JA TYÖLLISYYTTÄ TUKEVAT ORGANISAATIOT
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat hankkeen toimenpiteisiin osallistumattomat työnhakijat, työllistymistä tukevia palveluja tarjoavat tahot. Tämä laaja yhteistyöverkosto koostuu oppilaitosten, kuntien, yrittäjäjärjestöjen, TE-palvelujen, yksityisten työnvälitysyritysten sekä muiden tukitoimintojen muodostamasta kokonaisuudesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 135 638

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 473

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 193 840

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 125 008

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Loimaan, Åboland-Turunmaan, Turun, Vakka-Suomen

Kunnat: Masku, Aura, Salo, Sauvo, Taivassalo, Nousiainen, Rusko, Kemiönsaari, Turku, Mynämäki, Kustavi, Lieto, Naantali, Somero, Pyhäranta, Pöytyä, Vehmaa, Paimio, Oripää, Koski Tl, Raisio, Marttila, Loimaa, Laitila, Kaarina, Parainen, Uusikaupunki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristöanalyysin sukupuolinäkökulmasta. 6-29 –vuotiaita työttömiä oli Varsinais-Suomessa kesäkuun 2016 lopussa 7 688 henkeä. Näistä 1 924 eli joka neljännellä ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Vastaavasti työvoiman ulkopuolella olevista 16-29 –vuotiaista (38 917 henkeä) yli 60 %:lla (24 768 henkeä) on vain perusasteen koulutus. Syrjäytymisen riskiryhmän (26 700 henkeä) muodostavat ne nuoret, jotka ovat sekä työttömänä että vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Varsinais-Suomessa muun kuin suomen- tai ruotsinkielisillä ryhmillä syrjäytymisen riski nousee jopa 19 %:iin ikäryhmän koosta kun se suomen- tai ruotsinkielisillä on noin 3,5 %. Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeessa sekä kantavia toiminnan periaatteita että yritysten suuntaan arvokasta ymmärryksen kehittämistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma mahd. laajasti kaikessa toiminnassa. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä eri aloille ja erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan nuorten (ml. maahanmuuttajien) työllistymismahdollisuuksia myös niin sanottujen tavanomaisten työtehtävien ulkopuolelle. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo eli tuetaan ihmisten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset otetaan hankkeessa tasapuolisesti huomioon. Naisten ja miesten yrittäjyyden erityispiirteet huomioidaan yritysyhteistyössä. Työllistyminen yrittäjäksi tai palkkatyöhön luo taloudellista perustaa tasa-arvoisille mahdollisuuksille sekä naisille että miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan työelämätaitojen ja -yhteyksien luominen sekä yrittäjyysvalmiuksien parantaminen. Välillisenä tuloksena tämä lisää tasa-arvoa, sillä kaikille kohderyhmään kuuluville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämään tutustumiselle ja omaan osaamiseen ja vahvuuksiin perustuvaa kartoitusta työelämästä. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa edistämällä niin naisten kuin miestenkin työllistymistä ja elämänhallintaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
Hankkeella ei ole valtavan suuria suoria vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Tämä puoli vahvistuu myös sitä kautta että hankkeessa perehdytään kestävään liiketoimintaan, jossa luonnonvarojen kestävyys on yksi osa-alue.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 9
Hankkeella ei ole valtavan suuria suoria vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Tämä puoli vahvistuu myös sitä kautta että hankkeessa perehdytään kestävään liiketoimintaan, jossa ilmastonmuutoksen torjunta on yksi osa-alue.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 9
Hankkeella ei ole suuria suoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Tämä puoli vahvistuu myös sitä kautta että hankkeessa perehdytään kestävään liiketoimintaan, jossa luonnon monimuotoisuuden tukeminen on yksi osa-alue.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 9
Hankkeella ei ole suuria suoria vaikutuksia vesien, maaperän ja ilman hyvään laatuun. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Tämä puoli vahvistuu myös sitä kautta että hankkeessa perehdytään kestävään liiketoimintaan, jossa maaperän, veden ja ilman laadun tukeminen on yksi osa-alue.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 9
Hankkeella ei ole suuria suoria vaikutuksia Natura 2000 ohjelman toteutumiseen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Tämä puoli vahvistuu myös sitä kautta että hankkeessa perehdytään kestävään liiketoimintaan, jossa Natura 2000 ohjelman ja vastaavien ohjelmien tukeminen on yksi osa-alue.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 10
Hankkeella on kohtalaiset suorat vaikutukset materiaalien käyttöön tai jätteen synnyn ehkäisyyn. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Tämä puoli vahvistuu myös sitä kautta että hankkeessa perehdytään kestävään liiketoimintaan, jossa materiaalien hyötykäyttö ja jätteen synnyn ehkäiseminen ovat tärkeitä osa-alueita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 10
Hankkeella on kohtalaiset suorat vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä uusiutuvista energiamuodoista ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista. Uusiutuvia energiamuotoja tuodaan esiin samalla, kun hankkeessa perehdytään kestävään liiketoimintaan, jossa uusiutuvat energiamuodot ja energiatehokkuus ovat tärkeitä osa-alueita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 10
Hanke tukee suoraan kestävän paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä tarjoamalla pk-yrityksille kestävän liiketoiminnan kartoituksia. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan tukemalla nuorten (ml. maahanmuuttajien) ymmärrystä paikallisen elinkeinorakenteen kestävästä kehittämisestä ja tähän liittyvistä mahdollisuuksista. Hankkeessa perehdytetään sekä paikallisia pk-yrityksiä että nuoria kestävään liiketoimintaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeessa kehitetään nimenomaan aineettomia tuotteita ja palveluita. Hanke tukee välillisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden syntyä kehittämällä palvelukonseptia, jossa tuetaan nuorten työllistymismahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei havaittavaa vaikutusta kumpaankaan suuntaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää suoraan ja välillisesti hyvinvointia pienentämällä nuorten syrjäytymisriskiä ja tarjoamalla nuorille uusia ja mielekkäitä mahdollisuuksia työllistyä alueen pk-yrityksiin. Hyvinvointivaikutukset ovat pitkällä aika välillä huomattavat, kun nuoret saavat luotua itselleen sujuvan työelämäpolun jo nuoresta pitäen ja katkaisevat näin mahdollisen syrjätymiskierteen.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan tasa-arvonäkökulma. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä eri aloille ja erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan nuorten (ml. maahanmuuttajien) työllistymismahdollisuuksia ja sosiaalista tasa-arvoa myös niin sanottujen tavanomaisten työtehtävien ulkopuolelle. Hankkeessa huomioidaan lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo eli tuetaan ihmisten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset otetaan hankkeessa tasapuolisesti huomioon. Naisten ja miesten yrittäjyyden erityispiirteet huomioidaan yritysyhteistyössä. Työllistyminen yrittäjäksi tai palkkatyöhön luo taloudellista perustaa tasa-arvoisille mahdollisuuksille sekä naisille että miehille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 10
Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla on vahva sosiaalinen ja kultturinen ulottuvuus. Keskeisten avaintaitojen kehittäminen voimakkaasti nuoria osallistavalla koulutuksella lisää aktiivista kansalaisuutta, vahvistaa työllistymismahdollisuuksia ja pienentää nuorten syrjäytymisriskiä. Oman osaamisen esiintuomisen harjoitteleminen auttaa työpaikan - myös kesätyöpaikan - saannissa ja luo hyvän pohjan myöhemmille opinnoille.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei havaittavaa vaikutusta kumpaankaan suuntaan.
Ympäristöosaaminen 9 10
Hanke kasvattaa nuorten ja alueen pk-yritysten ympäristöosaamista sekä suoraan että välillisesti. Hankkeeseen kuuluva kestävän liiketoiminnan kokonaisuus mahdollistaa ympäristöasioihin perehtyneen nuoren työvoiman saatavuuden pitkällä aikavälillä ja tukee alueen pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-