Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20887

Hankkeen nimi: NUOTTA - Nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 27a

Puhelinnumero: (02) 330 000

Postinumero: 20100

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Mäkelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 907 3166

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Raision seudun koulutuskuntayhtymä, 0204427-7
Peimarin koulutuskuntayhtymä, 0823246-3
Salon seudun koulutuskuntayhtymä, 0139545-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varsinais-Suomi vastaanottaa huomattavan osan Suomeen saapuneista maahanmuuttajista. Maahanmuuttajista suuri osa on peruskouluiän ohittaneita nuoria aikuisia, joiden työllistymismahdollisuudet uudessa maassa ovat heikot. Haasteina ovat usein lähtömaasta poikkeavien toimintatapojen lisäksi puutteellinen kielitaito ja heikko pohjakoulutus. Yleisestikin maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistyminen on nähty eräänä vaikeimmista nuorten yhteiskuntatakuuta koskevista haasteista. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi luonnonvara- sekä hotelli-, ravintola- ja catering-aloilla työllisyys on hyvä ja sosiaali- ja terveysala sekä puhtaus- ja kiinteistöpalveluala kärsivät alueella suoranaisesta työvoimapulasta, viimeksi mainitun ammatillinen peruskoulutus myös opiskelijapulasta.

NUOTTA – nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille –hanke vastaa tähän kohtaanto-ongelmaan edistämällä maahanmuuttajataustaisten ja muiden aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien nuorten, kuten esimerkiksi romaninuorten, hakeutumista työvoimaa tarvitsevien alojen ammatillisiin opintoihin (esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä luonnonvara-ala).

Hankkeen toimenpiteet on jaettu neljään työkokonaisuuteen seuraavasti:

1. Koulutukseen hakeutuminen ja opiskeluvalmiuksien kehittäminen: maahanmuuttajataustaisille nuorille ja esimerkiksi romaninuorille rakennetaan varta vasten räätälöidyt valmentautumisjaksot ammatilliseen koulutukseen hakeutumista varten.

2. Opintojen tuki: aliedustettujen ryhmien opintojen etenemistä tuetaan kehittämällä niille sopivia pedagogisia menetelmiä ja opiskelumateriaaleja sekä lisäämällä opettajien ja ohjaajien osaamista.

3. Kulttuurien kohtaaminen koulussa ja työpaikalla: hankkeessa kehitetään työelämä- ja koulutusorganisaatioiden tarpeista lähtevät, henkilökunnalle, esimiestasolle ja opettajille suunnitellut täydennyskoulutusmallit eri kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden ohjaamiseen.

4. Tiedotus, viestintä, arviointi ja levittäminen

Hankkeen tuloksena oppilaitoksilla ja työelämäorganisaatioilla on entistä paremmat valmiudet tukea maahanmuuttaja- ja romaninuorten opintojen etenemistä. Kyseisten ryhmien osallistuminen koulutukseen lisääntyy ja läpäisyaste kasvaa, mikä johtaa ryhmien työllisyyden paranemiseen. Samalla ammattitaitoisen työvoiman tarjonta lisääntyy työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

Hanke toteutetaan kumppanuusverkostona, jossa ovat mukana varsinaisina toteuttajina seuraavat organisaatiot:
- Turun kaupungin sivistystoimiala / Turun ammatti-instituutti
- Salon seudun koulutuskuntayhtymä
- Peimarin koulutuskuntayhtymä
- Raision seudun koulutuskuntayhtymä
Lisäksi hanke tekee yhteistyötä Varsinais-Suomen TE-toimiston kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Peruskouluiän ohittaneet nuoret maahanmuuttajat ja muut koulutuksessa aliedustetut ryhmät kuten romanit, sekä koulutus- ja työelämäorganisaatiot ja niiden henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen levittämistoiminnan kautta hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden ja hankkeessa mukana olevien alojen yritysten edustajat Varsinais-Suomessa ja muualla Suomessa. Tämän lisäksi hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat muiden kehittämishankkeiden edustajat eri puolilla Suomea.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 309 528

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 552

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 412 705

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 406 070

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon

Kunnat: Lieto, Mynämäki, Sauvo, Paimio, Turku, Somero, Masku, Salo, Nousiainen, Naantali, Rusko, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 24

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 266

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa tehdyn selvityksen mukaan kohderyhmien suurin sukupuolten tasa-arvoon liittyvä haaste on tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien tyttöjen huomattavasti keskiarvoa suurempi vaara jäädä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma ja molempien sukupuolten osallistumisen tukeminen tullaan ottamaan huomioon hankkeen toiminnassa sekä sen markkinointi- ja tiedotusmateriaaleissa. Sukupuolivaikutusten arviointi on mukana myös hankkeen arvioinnissa niin palautteen keräämisen kuin itsearvioinninkin yhteydessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite liittyy kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumisen parantamiseen ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaessa, sen aikana ja koulutuksen jälkeen työelämään siirryttäessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeessa kehitettävät tuotteet ovat luonteeltaan pääosin aineettomia. Lisäksi toteuttajaverkostoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Myös hankehallinnossa kehitetään edelleen paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suositaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset ja muut etäratkaisut, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset ja muut etäratkaisut, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset ja muut etäratkaisut, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset ja muut etäratkaisut, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeen kaikessa toiminnassa suositaan uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on ohjata maahanmuuttajataustaisia nuoria työllistävien alojen ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Tämä edistää paikallista elikeinorakennetta lieventämällä ammattitaitoisen työvoiman puutetta niistä kärsivillä aloilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 3
Hankkeessa kehitettävät tuotteet ovat luonteeltaan pääosin aineettomia. Lisäksi hanke suosii julkaisutoiminnassaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen toteuttajaverkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää hyvinvointia vähentämällä maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisvaaraa ohjaamalla nitä ammatilliseen koulutukseen työvoimapulasta kärsiville aloille. Tämä parantaa heidän työllistymisnäkymiään merkittävästi.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma tullaan ottamaan huomioon hankkeen arvioinnissa niin palautteen keräämisen kuin itsearvioinninkin yhteydessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukemalla aliedustettujen ryhmien hakeutumista työllistäviin ammatillisiin opintoihin ja opintojen suorittamista ja sitä kautta työelämään siirtymistä. Hankkeessa myös kehitetään kyseisille ryhmille sopivaa koulutuksen tukimateriaalia.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke tukee kohderyhmien mahdollisuuksien ja vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä.
Ympäristöosaaminen 2 5
Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset ja muut etäratkaisut, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nuotta-hankkeen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajataustaisten ja muiden aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien nuorten, kuten esimerkiksi romaninuorten, hakeutumista työvoimaa tarvitsevien alojen ammatillisiin opintoihin (sosiaali- ja terveysala, puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä luonnonvara-ala). Sen päätavoitteena oli koulutus- ja työelämäorganisaatioiden yhteistyöllä kehittää malleja, käytäntöjä ja materiaaleja, joiden avulla luodaan kohderyhmään kuuluville nuorille toimiva, tehokas ja riittävän nopea väylä hakeutua ja päästä koulutukseen, edetä opinnoissa ja hankkia riittävä ammattitaito työelämään siirtymistä varten.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat nuoret, peruskouluiän ohittaneet maahanmuuttajat ja muut koulutuksessa aliedustetut ryhmät kuten romaninuoret, sekä koulutus- ja työelämäorganisaatiot ja niiden henkilöstö.

Hankkeen toteutuksesta vastasivat Turun kaupungin sivistystoimiala (ammatillinen koulutus ja projektitoimisto), Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä.

Nuotta-hankkeen toimenpiteet oli jaettu neljään teemakokonaisuuteen: koulutukseen hakeutuminen ja opiskeluvalmiuksien kehittäminen, opintojen tuki, kulttuurien kohtaaminen koulussa ja työpaikalla sekä tiedotus, viestintä, arviointi ja levittäminen. Jokainen toteuttajista osallistui kaikkiin teemakokonaisuuksiin, mutta jokaiselle oli myös jaettu oma vastuualueensa.

Hankkeessa kehitettiin Nuotta-malli, joka oli kahdeksan viikon mittainen valmentautumisjakso ennen ammatillisen koulutuksen alkua. Ryhmien opiskelijoille annettiin lisätukea ja lisäksi maahanmuuttajataustaisille sekä muille aliedustetuille ryhmille järjestettiin esimerkiksi erilaisia pajoja. Tämän lisäksi tuotettiin monelle eri koulutusalalle selkokielistä ja visuaalista materiaalia opintojen tueksi, koulutettiin työpaikkaohjaajia sekä tuotettiin heille materiaalia monikulttuurisen työpaikkaohjauksen tueksi. Hankkeen toiminnot ovat edistäneet kohderyhmän opintojen edistymistä sekä ehkäisseet keskeyttämisiä. Hankkeen toimenpiteet ovat myös lisänneet huomattavasti maahanmuuttajataustaisten hakijoiden määrää työvoimaa tarvitseville aloille.

Hankkeessa toteutettuja tukiopetuspajoja (suomi-, matematiikka-, digi- ja tehtäväpajat) ovat hyödyntäneet erityisesti maahanmuuttajaopiskelijat. Nuotta-hanke on tarjonnut tukea erityisesti suomen kielen oppimiseen. Suomi-pajassa on käyty läpi mm. suomen kielen kielioppia, ammattisanastoa ja työnhakua.

Hanke on luonut uusia yhteistyösuhteita, vahvistanut alueen oppilaitosten ja työelämän vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä jakanut tietoa koulutuksista kohderyhmille ja lisännyt kiinnostusta ja motivaatiota kohderyhmissä koulutuksiin hakeutumiseen.

Hanke on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan ja levittänyt tuloksiaan koulutustakuu.fi-sivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä erilaisissa seminaareissa ja workshopeissa Varsinais-Suomessa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.