Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20888

Hankkeen nimi: SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Business Joensuu Oy, 2921270-1
Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tällä hankkeella halutaan edistää Suomessa kahdella erilaisella talousalueella yritysten kilpailukykyä tuotantoloikkaa varten kehittämällä yritysten henkilöstöstrategiaa tukevia mittareita ym. rekrytointiin sovellettavia työkaluja. Tavoitteena tässä on luoda pk-yrityksille sekä tieteeseen että käytäntöön perustuvia innovatiivisia valintamenetelmiä rekrytointityökaluiksi. Tavoitteena on rekrytointien onnistuminen.

Hankkeessa kehitettävien työkalujen kautta syntyvien ratkaisujen kilpailukyky ja ainutlaatuisuus perustuu uutuusarvoon, sillä vastaavia järjestelmiä ei tiettävästi ole käytössä oppilaitoksissa tai muissa, yhtä suuren korkeasti koulutetun työvoiman mahdollistavissa yhteisöissä. Ratkaisujen yhtenä uutuutena on myös korkeamman osaamistason työvoiman entistä nopeampi välittäminen. Hankkeen tavoitteena on muuttaa liiketoimintaan liittyviä arvoverkkoja siten, että rekrytointi muuttuu passiivisesta aktiiviseksi ja työnhakijan osaaminen näytetään ennakkoon. Tämä saa aikaan rekrytointiprosessin nopeutumisen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tehostumisen. Järjestelmät saavat aikaan myös kustannussäästöjä rekrytointiprosessissa. Erityisesti pk-yrityksille ovat merkittäviä virherekrytoinnin aiheuttamat suorat kulut, jotka voivat olla yritykselle jopa noin 30 prosenttia työntekijän vuosipalkasta.

Karelia-ammattikorkeakoulun toteutusosuudessa tavoitteena on toimintamalli valmistuville opiskelijoille ja yrityksille rekrytointitilanteisiin. PK-yrityksille tarjotaan koulutusta rekrytointiosaamisen kehittämiseksi ja rekrytointiprosessiin henkilöstöresurssien johtamisessa sekä yrityskuvan parantamiseksi.

Osahankkeen konkreettisena tavoitteena on koko Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjottava verkkopohjainen osaamisalusta, johon luodaan tietokantapohjainen virtuaaliCV-järjestelmä. Tässä järjestelmässä jokaisella opiskelijalla on oma 1 minuutin mittainen videoesittely, CV sekä päivittyvä osaamiskartta.

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n (1.1.2019 alkaen Business Joensuu Oy) osatoteutuksessa tavoitteena kehittää digitaalinen työkalu mikroyrityksille, joka toimii opastavana ja tiedottavana kanavana yrittäjästä työnantajaksi muuttumisessa. Tavoitteena on saada selville eri toimialojen erot miten (työn)hakijoiden asenne, osaaminen, kyvykkyys eli kompetenssit työtehtävään ovat todennettavissa jo rekrytointiprosessissa.

Kansainvälinen yhteistyö SMErec-hankkeessa perustuu nimenomaan sisällölliselle yhteistyölle ja oppimiselle toisissa maissa tapahtuvasta toiminnassa samankaltaisten sisältöjen ja toimintojen kehittämiseksi. Yhteistyötä tehdään ensisijaisesti sähköisesti, mutta molemminpuolisen luottamuksen saavuttamiseksi SMErec-hankkeeseen on varattu resursseja käytännön tutustumis- ja asiantuntijavaihtomatkojen toteuttamiseen.

Kaikkien maiden hankkeissa avainasemassa on koulutuksen ja työelämän välisen nivelvaiheen helpottaminen. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa kehitettävällä virtuaalisella CV:llä on selkeät yhtymäkohdat hollantilaisen Vrije Universiteit Amsterdamin Selection Buddy mobiiliapplikaatioon, ja sekä tekniset, sisällölliset että toiminnalliset yhtymäkohdat ovat ilmeiset. Samoin koordinaattorimaa Belgiassa toteutettavalla pk-yritysten rekrytointijärjestelmällä on selkeitä yhtymäkohtia niin Turun alueella tehtävään työhön kuin Pohjois-Karjalassa alueella toteutettaviin yritysten rekrytointiprosessien parantamiseen tähtääviin osahankeisiin.

Oleellista SMErec-hankkeen kansainvälisessä yhteistyössä on se, että yhteistyötä tehdään nimenomaan käytännön tekijöiden tasolla. Käytännössä kansainvälistä yhteistyötä siis tekevät ne työntekijät, jotka tekevät vastaavaa työtä niin Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa kuin muissa maissa. Näin saadaan parhaiten levitettyä hyviä käytänteitä ja ideoita maasta toiseen ja alueelta alueelle.

Toimenpiteiksi on määritelty kuusi (6) kokonaisuutta ja niihin on sovittu vastuutahot toteuttajista.

1. Projektin hallinnointi on Karelia-amk:lla, jolla on päävastuu kv-hankkeen hallinnollisista tehtävistä. Osatoteuttajat vastaavat osaltaan kv-toteutuksista ja yhteistyöstä.
2. Toteutus mixed realityn (MR) hyödyntämisestä opiskelijoiden ja yritysten rekrytointiosaamisessa, vastuu Karelia-amk, toteuttamassa JOSEK. Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutetaan onnistuvien rekrytointien edistämiseksi pk-yrityksille ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämistä teknologian keinoin.
3. Yritysten rekrytointiosaamisen kasvu henkilöstöresurssien johtamisessa sekä yrityskuvan nykyaikaistamisesta, vastuu Karelia-amk, toteuttamassa JOSEK ja Turku amk. Toteutetaan pilotteina koulutusta (työpajoja, lyhyt kestoista valmennusta) yritysten rekrytointitarpeisiin räätälöityjä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta ja yritysten maineen hallinnasta.
4. Toteutus mikroyritysten tarpeeseen rekrytointiprosessia ohjaavasta digitaalisesta työkalusta, vastuu Karelia-amk, toteuttamassa JOSEK.
5. Toteutus Virtuaali-CV alustasta, vastuu Turun ammattikorkeakoulu. Osahankkeen konkreettisena tavoitteena on koko Turun AMK:n opiskelijoille tarjottava verkkopohjainen osaamisalusta, johon luodaan tietokantapohjainen virtuaali‐CV -järjestelmä. Tässä järjestelmässä jokaisella opiskelijalla on oma 1 minuutin mittainen videoesittely, CV sekä päivittyvä osaamiskartta.
6. Hanketoteutuksen laadunarviointi ja hyvien käytäntöjen levitys, vastuu Turku amk. Projektin johtaminen toteutetaan yhteishankkeessa kansallisesti, samoin kuin laadunvalvontakin, ja levittäminen soveltuvin osin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Turun ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen toiminnasta omalla alueellaan, ja lisäksi koko hankkeen toiminnan ja tulosten arvioinnista ja levittämistoimenpiteiden suunnittelusta, kohdentamisesta koko hankkeen toiminta-alueella.

Suomessa konsortiolla on erilaisia tulostavoitteita:

Joensuun seudulla Pohjois-Karjalassa Karelia-amk ja JOSEK Oy tavoittelevat:
50 yritystä osallistumaan toteutukseen
- 30 mikroyritystä
- 17 pientä yritystä
- 3 keskisuurta yritystä
Osallistujia 160 henkilöä, joista naisia 75 ja työssä olevia (ml. yrittäjiä) 50, joista naisia 35, yhteensä 210 osallistujaa.
Lähiopetuspäiviä 1040.
Osallistuvia opinto-ohjaajia, uraneuvojia ja muita ohjauspalveluiden asiantuntijoita 10, joista naisia 6.

Turun AMK tavoittelee:
80 yritystä osallistumaan toteutukseen
- 10 mikroyritystä
- 30 pientä yritystä
- 40 keskisuurta yritystä
Osallistujia 1100 henkilöä, joista naisia 400 ja työssä olevia (ml. yrittäjiä) 80, joista naisia 20, yhteensä 1180 osallistujaa.
Lähiopetuspäiviä 540.
Osallistuvia opinto-ohjaajia, uraneuvojia ja muita ohjauspalveluiden asiantuntijoita 10, joista naisia 6.

Tuloksina kohderyhmäyritysten rekrytointiosaaminen kasvaa, saadaan uusia digitaalisia työkaluja opastamaan yritysten rekrytointiprosesseissa, kohderyhmäyritysten houkuttelevuus työnantajina lisääntyy, samoin tietoisuus niistä potentiaalisille työnhakijoille.

Tuloksena Karelia-ammattikorkeakoulussa kehittyy uudenlaista opiskelijoiden työuraohjaukseen kohdentuvaa teknologista osaamista, opiskelijoille ja yrityksille kokemusta ja rohkeutta hyödyntää digitaalisuutta rekrytointiprosesseissa.

Turun ammattikorkeakoulun osatoteutuksen tuloksena tavoitellaan koko Turun AMK:n opiskelijoille tarjottava verkkopohjainen osaamisalusta, jossa toimii tietokantapohjainen virtuaaliCV-järjestelmä.

JOSEK Oy:n osatoteutuksen tuloksena kertyy tietoa eri toimialojen yritysten edellytyksistä kasvuun sekä kompetenssiperustaista näkemystä rekrytointiprosessiin, sekä kehitettävän digitaalisen työkalun sisältö ja toiminnallisuus.

Tavoitteena on saada kehitettävät digitaaliset työkalut osaksi kansallisia ja kansainvälisiä työllistämis- ja työllistymispalveluita (esim. Yritys-Suomi, EURES). Tällöin uudet, innovatiiviset digitaaliset työkalut ovat hyödynnettävissä aika- ja paikkariippumattomasti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät muodostuvat ensisijaisesti

- Turun ja Karelia-ammattikorkeakouluissa opiskelijat, erityisesti valmistumisvaiheessa olevat ja haasteellisesti työllistyvät ryhmät ja alat
- Turun seudun ja Pohjois-Karjalan työorganisaatiot, kuten pk-yritykset, niiden toimitusjohtajat ja/tai rekrytoinneista vastaavat henkilöt, Hr-yritykset/rekrytointikonsultit ja vuokravälitysyritykset eli HR-ammattilaiset
- Pilotoinneissa yritykset telnologiateollisuudesta, erityisesti muovi- ja metalliteollisuus

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat ensisijaisesti

- Suomessa toimivat muut korkeakoulut, jotka osallistetaan hankkeeseen vaikutuspiiriin aktiivisen tulosten, tuotosten ja kehittämiskokemusten levittämistoiminnan kautta
- Yritykset, julkisyhteisöt sekä kolmannen sektorin toimijat, jotka työllistävät ammattikorkeakouluista valmistuvia osaajia, mutta jotka eivät suoraan osallistu hankkeen toimenpiteisiin
- Julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työnantaja- ja tekijäjärjestöt ja muut työmarkkinoiden toimijat, joiden kautta pystytään SMErec-hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja levittämään

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 569 101

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 424 541

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 813 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 606 485

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Turun, Joensuun

Kunnat: Rusko, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Turku, Sauvo, Masku, Lieto, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Ilomantsi, Kaarina, Raisio, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 130

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 169

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1390

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen osatoteuttajat ovat tehneet / tarkastelleet toimintaympäristöjä yhdessä työelämätoimijoiden kanssa ja tehneet arvioita hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sukupuolijakaumasta. Hankehakemuksen luvussa 12 on huomioitu sukupuolinäkökulma. Osatoteuttajien alueellisissa toimintasuunnitelmissa huomioidaan sukupuolinäkökulma (esim. mahdollistetaan molempien sukupuolten osallistuminen toimintoihin).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molempien sukupuolten saaminen hankkeen piiriin. Toimintojen suunnitteleminen molemmille sukupuolille sopivaksi. Molempien sukupuolten kannalta sopivien yritysten saaminen hankkeeseen mukaan. Toiminnot räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan ja valmennusten sisällöissä, vertaisohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan suunnittelussa huomioidaan myös eri sukupuolien tarpeet sekä millaiset osaamisen kehittämistavat motivoivat ketäkin. Valmennusten ja pienryhmien sisältöjen suunnittelussa voidaan hyödyntää ja soveltaa suomalaisia selvityksiä sukupuolten välisistä eroista liittyen mm. koulutukseen osallistumisessa, tavoitteenasettelussa sekä orientaatiossa, eri opiskeluvälineiden ja oppimisympäristöjen käytössä ja sukupuolten välisiä eroja koulutus- ym. palveluihin hakeutumisessa. Esimerkki; Kohtaamisväline virtuaalihologrammi tallenteineen antaa yhtäläiset mahdollisuudet kotona lastenhoitoon osallistuville vanhemmille markkinoida ja tuoda osaamistaan esille yhdenvertaisesti tilanteissa, jolloin fyysinen osallistuminen tapahtumiin ei ole mahdollista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin, joille tarjotaan tasavertaiset osallistumismahdollisuudet hankkeen toimintoihin kaikissa osahankkeissa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 4
Ekologinen näkökulma huomioidaan esim. aterioissa. Liikkumistarpeen vähentäminen kaikessa toiminnassa. Paikallisesti tuotetut ateriat / kahvitukset sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiminen ovat luonnonvarojen käytön kannalta kestäviä ratkaisuja. Välillinen vaikutus perustelu: Fyysisen matkustustarpeen väheneminen vaikuttaa kuormittavuuteen erityisesti yksityisautoilun osalta, joka harvaan asutuilla alueilla on pääasiallinen liikkumismuoto.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 5
Hankkeen peruslähtökohtana on, että hanke pyrkii suosimaan sellaisia liikennemuotoja ja pyrkii yhteistyöhön sellaisten yritysten kanssa, joiden toiminta ei lisää ilmastomuutosriskiä tai aiheuta kohtuutonta ekologisesti kuormitusta. Tavoitteena on, että yritysyhteistyössä ekologinen näkökulma tulisi huomioiduksi toimialasta riippumatta myös pitkällä tähtäyksellä. Digitalisointi vähentää liikkumistarvetta, hankkeen aikana käytetään kaupunkien sisäistä ja kaupunkien välistä julkista liikennettä. Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään Adobe Connect ja SKYPE-yhteyksiä. Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan esiintuominen on aina hankkeissa korostettava asia. Välillinen vaikutus perustelu: Fyysisen matkustustarpeen väheneminen vähentää autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta eikä välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Toimenpiteillä luontoarvoihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 0
Positiivinen vaikutus kasvihuonepäästöihin ilmenee lähinnä joukkoliikenteen suosimisena. Pinta- ja pohjavesiin ei kohdistu vaikutuksia. Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 6
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Saman suuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja vain digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset (työkirjat, infot jne).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön kuin mahdollisesti osallistujayritysten toiminnan tehostumisen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
SMErec-hankkeella ei ole vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen kuin mahdollisesti osallistujayritysten kautta. Välillinen vaikutus esimerkki: Hanke edistää etäläsnäolon tunnettavuutta ja etätyöskentelymahdollisuuksia, jolloin paikallisten ICT-alan yritysten mahdollisuudet toimia globaalisti parantuvat, ja toiminnot voidaan jatkossakin pitää paikallisina.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 6
SMErec-hanke kehittää mm erilaisia aineettomia palveluja: tiedon jakamisessa käytetään digitaalisia palvelualustoja. Myös sidosryhmät mm. yritykset ja yhdistykset voivat näitä hyödyntää.
Liikkuminen ja logistiikka 8 6
SMErec-hanke vähentää toisaalta tarpeetonta liikkumista ja toisaalta aktivoi henkilöitä digitaalisten mahdollisuuksien käyttöön. Välitön vaikutus perustelu: Hankkeen tavoitteena on parantaa potentiaalisen työvoiman saavutettavuutta, ja tältä osin logistinen paine työnantajien ja työvoiman yhteen saattamisessa vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
SMErec-hankkeen toiminta ei juuri kohdistu hyvinvoinnin edistämiseen, mutta sen epäsuora vaikutus voi olla merkittävä, koska hanke edistää rekrytointiprosessin sujuvuutta, ja siten työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan esim. eri sukupuolet ja hyväksytään erilaiset tarpeet. Osallisuuden kokemus sinällään luo tasa-arvoa, esim. se, että opiskelijat ja yrittäjät osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin ja ovat läsnä koko kehittämisprosessissa. Välitön vaikutus esimerkki: Mixed Reality-kohtaamisväline tallenteineen antaa yhtäläiset mahdollisuudet kotona lastenhoitoon osallistuville vanhemmille markkinoida ja tuoda osaamistaan esille yhdenvertaisesti tilanteissa, jolloin fyysinen osallistuminen tapahtumiin ei ole mahdollista. Vastaavasti haja-asutusalueilla saatavilla oleva työvoima tulee esille lähes samalla tavalla kuin asutuskeskuksissakin oleva.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Yritysten yhteistyössä sekä toistensa että ammattikorkeakoulujen kanssa kulttuurinen vuorovaikutus on vähintään kahdensuuntaista, mikä edistää kulttuurista ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta. Välitön vaikutus esimerkki: Haja-asutusalueilla saatavilla oleva työvoima tulee esille lähes samalla tavalla kuin asutuskeskuksissakin oleva, jolloin fyysinen sijainti ei ole määräävä tekijä, vaan taidot.
Kulttuuriympäristö 6 5
Hanke lisää kohderyhmien tuntemusta omasta tai uudesta kulttuuriympäristöstä ja myös yritykset huomaavat kohdealueen merkityksen osana omaa liiketoimintaansa ja sen kehittymistä. Vaikutus kv-yhteistyössä ilmenee välittömästi. Esimerkki: kompetenssivaatimukset voivat olla erilaisia esim. Belgiassa kuin Suomessa, ja niiden kompetenssien esitystavassa voi olla eroja, jotka hankkeen myötä voidaan huomioida ja siten määritellä kompetenssien esitystavat siten, että ne palvelevat kunkin työkulttuurin käytäntöjä parhaiten.
Ympäristöosaaminen 0 5
Ei merkittävää suoraa vaikutusta. SMErec-hanke ei kohdistu ympäristöosaamisen lisäämiseen tai sisällä erityisiä ympäristökasvatukseen liittyviä elementtejä. Tosin SMErec itsessään rakentuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen aikana pyritään nostamaan esille yritysten ympäristöllisestä vastuusta oman alueensa toimijana.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-