Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20891

Hankkeen nimi: Pitstoppi

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sievin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0189615-2

Jakeluosoite: Haikolantie 16

Puhelinnumero: 08-4883111

Postinumero: 85410

Postitoimipaikka: Sievi

WWW-osoite: http://www.sievi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SATOMAA KAROLIINA JENNI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työllisyyskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: karoliina.satomaa(at)sievi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 4883 322

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pitstoppi -hankkeen tavoitteena on asiakaskohderyhmän osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä toiminta- ja palvelumallien kehittäminen asiakaskohderyhmän tarpeita kuunnellen. Hankkeen kohderyhmänä ovat Sievin kunnan heikossa työmarkkina-asemassa olevat, työelämästä syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää kohderyhmän työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta yksilöohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin sekä tukemalla asiakasta pääsemään tarvitsemiinsa palveluihin. Hankkeessa tarjotaan hyvin matalan kynnyksen palveluja viemällä ohjauspalvelut tarvittaessa kotiin saakka, eli kehitetään ns. etsivän työn mallia myös yli 29 -vuotiaille. Asiakasta tuetaan rinnalla kulkien, sopivan pienin tavoittein eteenpäin mennen, aloittaen arjen- ja elämänhallinnan tukemisessa. Hankkeen toiminnan piiriin on tavoitteena saada 65 henkilöä kolmen vuoden aikana. Joidenkin asiakkaiden kohdalla asiakkuus voi alkaa hankkeen ensimmäisenä vuonna kestäen koko projektin ajan. Hankkeessa kehitellään PopUp -pajatoimintamallia, jossa ryhmätoiminta perustuu pitkälti asiakkaiden toiveisiin, eikä toiminta ole sidottu seinien sisälle. Hankkeessa osallisuus on vahvana teemana ja PopUp -pajatoiminnassa kannustetaan asiakkaita löytämään ja tuomaan esille omia taitojaan ja vahvuuksiaan.

Sievissä on toiminut aiemmin työvoimapoliittinen hanke yhteensä kuusi vuotta. Hankkeessa on kartoitettu Sievin työttömiä työnhakijoita ja heidän tarpeitaan ja kehitetty Sievin kunnalle työllistämistoiminnan mallia tarjoten työllistymismahdollisuuksia lähinnä palkkatuen ja työkokeilun kautta. Samalla asiakkaita on tuettu työnhaussa ja opiskeluihin hakeutumisessa. Ensisijaisena asiakkaina ovat olleet pitkäaikaistyöttömät henkilöt, joista kunta on maksanut työmarkkinatukiosuutta. Hankkeen aikana syntyi työllistämisen yksikkö Työkolmio, johon kuuluu fyysinen työpaja, erilaista palvelumyyntiä, kuten vanhusten kauppapalvelu ja matkahuollon pakettipalvelu. Työkolmion ohjaajat tukevat ja koordinoivat myös muihin kunnan yksiköihin työllistettyjä henkilöitä. Kaikkia ei ole kuitenkaan voitu näillä edellä mainituilla toiminnoilla auttaa, eikä kaikkia ole palveluihin tavoitettu. Tämän typo -hankkeen tuloksena ja verkostotoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on todettu tarve kehittää tuetumpia palveluja ja toimintamalleja myös työelämän ja palvelujen ulkopuolella sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville. Vaikka palveluja onkin tarjolla, pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet sekä asiakkaiden haasteelliset elämäntilanteet heikentävät palveluihin pääsyä. Palvelujen siirtyessä yhä kauemmaksi ja yhä enemmän sähköiseen muotoon kasvollisen ja ohjauksellisen palvelun merkitys korostuu.

Hankkeen aikana hyviksi, toimiviksi ja kustannuksiltaan järkeviksi koetut käytänteet juurrutetaan kunnan pysyväksi toiminnaksi. Keskeisinä tulosten arvioinnin mittareina ovat asiakkaiden kokemukset hankkeen palveluista ja asiakaskohderyhmän voimaantumisen, arjessa selviytymisen, palvelutietoisuuden ja osallisuuden kokemukset sekä hyvinvoinnin lisääntyminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sievin kunnan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat, työelämästä syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Eli pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistyvät työttömät työnhakijat, joilla on elämän-/arjenhallinnan puutteita, päihde- ja tai mielenterveysongelmia, vajaakuntoiset, osatyökykyiset, hahmottamisen ongelmista kärsivät (erityistä tukea tarvitsevat), maahanmuuttajat sekä pitkällä sairauslomalla tai pelkällä toimeentulotuella olevat.

Pitkällä sairaslomalla olevilla tarkoitetaan ensisijaisesti työttömänä työnhakijana olevia henkilöitä. Kohderyhmää ovat myös henkilöt, jotka ovat kuntoutustuella eli määräaikaisella eläkkeellä, tai kuntoutusrahalla, mutta joilla on jossain vaiheessa tavoitteena päästä takaisin työelämään tai/ja he tarvitsevat sosiaalisia kontakteja/kokemuksia yhteisöllisyydestä kuntoutumisen tueksi (esim. mielenterveyskuntoutujat). Näiden lisäksi kohderyhmään voivat sisältyä myös henkilöt, joilla on voimassa oleva työsuhde, mutta he eivät voi terveydellisistä syistä palata omaan työhönsä ja ovat näin ollen sairauspäivärahalla tai työmarkkinatuella työnhakijana.

Nuorille alle 29 -vuotiaille Sievissä on tarjolla Jelppiverkon yksilövalmentajan, etsivän nuorisotyöntekijän sekä jonkin verran työhönvalmentajan palveluita, joten kohderyhmässä ei ole painotettu nuoria. Hankkeeseen kuitenkin otetaan myös nuoria asiakkaita, jos heidän katsotaan hankkeen palveluita tarvitsevan ja niistä hyötyvän. Voivat esim. osallistua PopUp -pajatoimintaan tai päästä hankkeen kautta päästä tarvittaviin työ- ja toimintakyvyn kartoituksiin.

Hanketta hallinnoi Sievin kunta, joten hanke voi käyttää asiakkaiden tavoittamisen työkaluna työmarkkinatukilistaa. Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti listalla yli 1000 päivää työttömänä olleisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisen kohderyhmän parissa työskentelevät verkostotoimijat: Sosiaali- ja terveyspalvelut kunnalle tuottava peruspalvelukuntayhtymä Kallio (sosiaalitoimisto, terapiakeskus, A-klinikka, terveyskeskus ym.), TE-palvelut (tuetun työllistämisen palvelulinja eli 3.linja, koulutukset),TYP (monialainen yhteispalvelu), muut hankkeet (esim. Hyvä sauma -hanke, Moona -hanke), työpajat (Työkolmio, Sytyke-Centre, Valmennuspaja Kieppi, Jelppiverkko), seurakunta, oppilaitokset.

Yritykset ja yhdistykset.

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien lähipiiri.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 816

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 241 437

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 331 020

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 301 797

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan

Kunnat: Sievi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Osittain kyllä, osittain ei. Eri verkostotoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen sekä käytettävissä olevien tilastojen pohjalta on saatu tietoa Sievin tilanteesta myös sukupuolinäkökulman osalta. Esim. terapiakeskuksessa pidetyssä palaverissa erityiseksi huolenaiheeksi nousi psykoosisairaat nuoret miehet. Heinäkuun tilastossa sukupuolijakauma työttömissä työnhakijoissa oli melko lailla 50 % (naisia 122, miehiä 123). Työmarkkinatukimaksujen perusteella yli 300 päivää työttömänä olleissa naisten ja miesten määrä on kohtalaisen tasaväkinen. Pientä, muutaman henkilön vaihtelua suuntaan tai toiseen on kuukaudesta riippuen. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneissa on selkeästi enemmän miehiä. Sievissä on myös paljon suuria, monilapsisia perheitä, joissa usein perheen äiti hoitaa lapsia kotona ollen samalla työttömänä työnhakijana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen palvelut on tarjolla kaikille hankkeen kohderyhmän asiakkaille sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa pyritään ottamaan huomioon alueelliset sukupuolten väliset erot (isot perheet, äidit hoitamassa lapsia), yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneissa on miehiä selkeästi enemmän kuin naisia. Palvelut pyritään järjestämään sukupuolinäkökulmat huomioon ottaen ja sukupuolinäkökulmia tarkastellaan jatkuvasti hankkeen aikana. Hankkeen työntekijöissä on sekä miehiä, että nainen. Näin sukupuolinäkökulma voidaan ottaa huomioon myös asiakaspalvelussa. Joidenkin asiakkaiden voi olla helpompi puhua asioistaan naisen tai vastaavasti miehen kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa edetään asiakaskohderyhmän tarpeet huomioiden ja asiakkaat pystyvät itse vaikuttamaan hankkeessa tuotettuun palvelusisältöön. Hankkeen palvelut ovat tarjolla yhdenvertaisesti kaikille, sekä miehille, että naisille. Asiakkaita otetaan vastaan sitä mukaa, kun heitä hankkeeseen ohjautuu sukupuoleen katsomatta. Palveluja räätälöidään asiakaskunnan tarpeiden mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
PopUp -pajojen yhteydessä esim. luontoretkiin liittyen sivutaan ekologisia teemoja (ei roskata, ei tärvellä luontoa jne.)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen -1 -1
Toiminnasta aiheutuu päästöjä, koska hankkeen toteuttamiseksi autoilu lisääntyy. Ajot pyritään suunnittelemaan järkevästi ja taloudelllisesti. Käytetään ja kannustetaan käyttämään kimppakyytejä mahdollisuuksien mukaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Luonnossa ja lähiliikunta-alueilla liikutaan luontoa kunnioittaen. Hankkeessa otetaan huomioon luonnon voimaannuttava vaikutus ja luonnon tarjoamat muut mahdollisuudet esim. luonnon tarjoaman ravinnon hyödyntäminen. Tätä kautta asiakas voi saada monipuolisuutta ravintoonsa ja myös säästöjä ruokakuluihin. Luonnossa liikkuminen pyritään sisällyttämään PopUp -pajojen ryhmätoimintaan toki hankkeen kohderyhmän tarpeita ja kiinnostuksen kohteita kuunnellen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -1 -1
Toiminnasta aiheutuu päästöjä, koska hankkeen toteuttamiseksi autoilu lisääntyy. Ajot pyritään suunnittelemaan järkevästi ja taloudelllisesti. Käytetään ja kannustetaan käyttämään kimppakyytejä mahdollisuuksien mukaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Ei ole ensisijainen asia asiakasohjauksessa, mutta PopUp -pajojen yhteydessä tuodaan esille myös ekologisuutta sopivassa yhteydessä. Välillinen vaikutus esim. sitä kautta, että asiakaskohderyhmän arjenhallinnan ohjauksessa keskustellaan ravinnon merkityksestä, miten ruokaa valmistetaan edullisesti ja haaskaamatta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ensisijaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 1
PopUp pajojen yhteydessä tutustutaan kylien yhdistys- ja yritystoimintaan ja pyritään löytämään asiakaskunnan tarpeista lähteviin mahdollisuuksiin löytää omalta kylältä työ-, työkokeilu-, palkkatuki- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
PopUp -pajoissa nostetaan "kyläapu"-/talkooajatusta ja yhteisöllistä ajattelutapaa.
Liikkuminen ja logistiikka -1 1
Hankkeessa liikkuminen ja logistiikka pyritään suunnittelemaan ja järjestämään mahdollisimman taloudellisesti ja järkevästi yhdistelemällä asiakastapaamisia, suosimalla kimppakyytejä jne. Pyritään löytämään hyviä ja toimivia käytänteitä ja mahdollisuuksia kulkemismahdollisuuksien edistämiseksi. Otetaan huomioon esteettömyys.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Hankkeen keskeinen tavoite on hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Asiakaskohderyhmän tarpeita kuunnellaan herkällä korvalla ja toimintaa kehitetään kohderyhmän tarpeiden mukaan. Keskeisessä merkityksessä on on asiakkaan oma kokemus hyvinvointinsa kehittymisestä. Kun varsinaisen asiakkaan hyvinvointi lisääntyy, heijastuu se usein myös hänen lähipiiriinsä (välillinen vaikutus).
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeessa pyritään edistämään osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistumiseen asiakkaiden lähtötilanteista riippumatta eli ei ole esim. sukupuoleen tai etniseen taustaan rajaamista. Ennakkoluuloja pyritään aktiivisesti hälventämään ja mahdollisiin ennakkoasenteisiin pyritään vaikuttamaan mm. PopUp -pajatoiminnalla saattamalla eri taustaiset ihmiset yhteen. Puitteet pyritään luomaan sellaisiksi, että jokaisen on mahdollista osallistua, kaikkien olisi helppo tulla ja hyvä olla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hankkeessa pyritään saamaan palvelut jokaisen saataville. Tavoitteena on asiakasta tukien rakentaa yhteiskuntaan kuulumisen identiteettiä, joka on usein huono-osaisuuden kokemuksen myötä kadonnut. Yhtenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joille halutaan tarjota yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. PopUp -pajoissa on mahdollista ottaa esille myös erilaisia kulttuuriteemoja esim. maahanmuuttajaosallistujan kautta esitellä eri maan kieltä ja kulttuuria. PopUp -pajoissa kaikki osallistujat ovat tasavertaisessa asemassa. Osallistumalla PopUp -pajatoimintaan maahanmuuttajilla on mahdollisuus oppia suomen kieltä ja kulttuuria. Maahanmuuttajien alkuhaastattelut tehdään tarvittaessa tulkin avustuksella, jotta asiakas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi oikein.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeen tarkoituksena on tutustuttaa asiakaskunta oman kylän ja kunnan tarjoamiin erilaisiin virkistys- ja liikuntapalveluihin, mukaanlukien kulttuuritarjonta. Tavoitteena, että asiakkaat oppivat myös omatoimisesti käyttämään oman kunnan ja jopa naapurikuntien tarjoamia palveluja.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeen asiakkaita tuetaan tutustumaan omaan PopUp -pajatoiminnan kautta lähiympäristöönsä esim. tutustumalla oman kylän ja oman kunnan yrityksiin, yhdistystoimijoihin sekä virkistys- ja liikunta-alueisiin. Tarvittaessa ollaan mukana saattamassa palveluihin, jolloin yhdessä tutustutaan eri ympäristöihin ja palveluiden sijainteihin. Erilaisia toimintaympäristöjä tehdään monella tapaa tutuksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pitstoppi –hankkeen tavoitteena oli asiakaskohderyhmän osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen yksilöohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin sekä tukemalla asiakasta pääsemään tarvittaviin palveluihin. Tavoitteena oli myös työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä toiminta- ja palvelumallien kehittäminen asiakaskohderyhmän tarpeita vastaavaksi.

Hankkeessa kohderyhmälle järjestettiin yksilöohjausta, tarvittaessa vaikka kotiin saakka vietynä tai kotoa palveluun haettuna. Kohderyhmälle myös järjestettiin tarvittaessa kyyditys päästä muihinkin palveluihin sekä hankkeen tarjoamiin PopUp –toimintoihin. Palveluihin saattaminen koettiin niin kohderyhmän kuin verkostonkin mielestä tärkeänä, erityisesti terveyspalvelujen osalta ja tätä toimintamallia tullaankin jatkamaan edelleen. Asiakaskohderyhmän osaamista on lisätty järjestämällä mm. lyhytkestoisia korttikoulutuksia ja valmennuksia. Asiakkaita on perehdytetty hankesuunnitelman mukaisesti sähköiseen asiointiin. Työ- ja toimintakyvyn kartoituksiin liittyen on kohderyhmälle hankittu ostopalveluna neuropsykologin tutkimuksia.

Hankkeessa luotiin osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen uudenlaista ryhmätoimintaa ns. PopUp -toimintaa, joka perustui vapaaehtoiseen osallistumiseen ilman sitoumuksia oman kiinnostuksen mukaan. Ryhmätoiminta vakiintui hankkeen aikana kerran viikossa järjestettäväksi toiminnaksi, jolloin joka toinen viikko oli ryhmäliikuntaa ja joka toinen viikko vaihtuvaa toimintaa hyvin vaihtelevalla ohjelmatarjonnalla. Toimintana on ollut esim. keilausta, virtuaaliammuntaa, tutustumiskäyntejä ja retkiä eri koteisiin, kalastusta, PopUp –kahviloita Miitillä eri teemoilla, uintia, ruoanlaittoa, kulttuuria jne. Asiakaskohderyhmä pääsi itse vaikuttamaan ohjelman sisältöön ja myös verkostolta erityisesti kehittämistyöryhmässä saatiin hyviä vinkkejä. Liikkuminen eri muodoissa lisää hyvinvointia, on tärkeää työkyvyn ja terveyden ylläpitämisessä ja sille on ollut kysyntää, joten liikuntaryhmä jatkaa toimintaa myös hankkeen jälkeen.

Verkostotoimijoiden välistä yhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista mietittiin mm. hankkeen puitteissa kootussa monialaisessa kehittämistyöryhmässä ja tämän työryhmän esiin tuoman tarpeen pohjalta Sievissä aloittikin toimintansa monialainen asiakasyhteistyöryhmä loppuvuonna 2019. Työryhmä jää pysyväksi toiminnaksi kuntaamme. Yritys- ja yhdistysyhteistyötä on tehty esimerkiksi järjestämällä tapaamisia ja kertomalla erilaisista työllistämismahdollisuuksista, järjestämällä yritysvierailuja niin ryhmille kuin asiakaskohtaisiin työllistämispolkuihin liittyen. Hankkeen aikana on luotu hyviä kontakteja ja yhdistysyhteistyötä jatketaan mm. vuoden 2020 alusta kuntaan perustetun kyläneuvoston kautta.

Hankkeen tavoitteet asiakasmäärien suhteen tavoitettiin reilusti. Hankkeelle kirjattuja varsinaisia asiakkaita oli yhteensä 82 ja lisäksi PopUp –toiminnoissa ja valmennuksissa on ollut henkilöitä, jotka eivät ole ESR –lomakkeita täyttäneet, joten vaikuttavuus käsittää pitkästi yli 100 henkilöä. Asiakkaita hankkeessa oli hyvin erilaisilla tarpeilla ja taustoilla ja palvelua onkin tarjottu joustavasti yksilökohtaisten tarpeiden mukaan ja näin on saatu hyviä polkuja eteenpäin. Osa prosesseista on ollut lyhyempiä ja osa pidempiä, joidenkin osalta yhteistyö jatkuu edelleen hankkeen loppumisen jälkeenkin. Osa kohderyhmästä on osallistunut vain hankkeen tarjoamiin korttikoulutuksiin. 31 henkilöä sijoittui positiivisesti hankkeessa lopettamisen jälkeen kuten työhön tai opiskelemaan ja näiden lisäksi 8 henkilöä jatkoi jossain toimenpiteissä hankkeen lopettamisvaiheessa (esim. työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, ammatillinen kuntoutus). 33:n henkilön tilanne jäi tavallaan avoimeksi, suurimman osan heistä ollessa vielä ohjauksessa, mutta ohjausprosessit ovat jollain tapaa vielä vaiheessa esim. terveys- tai eläkeselvittelyt. Jossain aktiivitoimenpiteissä on ollut hankkeen aikana asiakkaista kaikkiaan 58 henkilöä. Aktiivitoimenpiteillä tarkoitetaan kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua, palkkatukityötä, palkkatyötä, opiskelua/koulutusta.