Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20892

Hankkeen nimi: DIKI - Digitaalinen itseopiskelu keinona hoivatyössä voimaantumiseen ja asiakastyytyväisyyden lisäämiseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 03 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Mettiäinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.mettiainen(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 373 2949

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa luodaan digitaalinen itseopiskelumenetelmä henkilöstökoulutuksen välineeksi vanhusten hoivapalveluja tarjoavien palvelutalojen henkilökunnalle. Uudenlaisella mobiilikäyttöisellä interaktiivisella itseopiskelumenetelmällä koulutus kyetään viemään työpaikalle, jolloin se on helposti koko henkilöstön saavutettavissa eikä edellytä työpaikalta poissaoloa. Sähköinen koulutus tukee paperittomuutta ja kestävää kehitystä.
Kohderyhmänä on tamperelaisia palvelutaloja ja näiden hoivahenkilökuntaa. Tarve henkilöstön täydennyskoulutukselle nousee lainsäädännöstä, STM:n laatusuosituksista ja julkisuudessa kuvatuista haasteista liittyen mm. henkilöstön jaksamiseen, hoidon laatuun ja asiakastyytyväisyyteen.

Hankkeessa on neljä päätavoitetta:
1. Suunnitella tavoiteltava mobiilikäyttöinen pedagoginen ratkaisu yhteistyössä ICT-alan organisaation kanssa. 2. Tukea hoivahenkilöstön osaamista, työssä jaksamista ja voimaantumista valitsemalla koulutussisällöiksi keskeisiä hoivatyöntekijöiden jokapäiväisessä asiakastyössä tarvitsemia tietoja ja taitoja. 3. Suunnitella opiskelumenetelmään vahvasti interaktiivisuutta painottava toimintalogiikka, joka edellyttää oppijalta aktiivisuutta ja stimuloi oppijan omaa oppimiseen johtavaa työskentelyä. 4. Lopullisena tavoitteena on parantaa ikäihmisten kokemaa hoidon ja kohtelun laatua.

Kaksivuotisen hankkeen toimenpiteillä vastataan neljään päätavoitteeseen.
1. Hankkeessa suunnitellun pedagogisen ict-ratkaisun koodaus ostetaan palveluna ict-alan organisaatiolta. 2. Itseopiskelumenetelmän sisältö suunnitellaan kirjallisuuteen perehtyen ja aiempien hankkeiden tuloksia hyödyntäen, aiheina mm. vuorovaikutustaidot ja kohtaaminen, kuntouttava työote, ravitsemuksen ja lääkehoidon toteutumisen seuranta. 3. Suunnitellaan pedagoginen interaktiivinen käyttö, kirjallisesta oppimateriaalista muokataan mobiililaitteeseen ja reflektioon perustuvaan opiskelumenetelmään soveltuva informaation esitystapa ja testataan sitä. 4. Implementoidaan valmis tuote noin 200 hoivatyöntekijän käyttöön ja arvioidaan sen toimivuutta ja vaikuttavuutta. Lopuksi sovitaan käytännöistä, joilla toiminta voi jatkua hankkeen päätyttyä. Tiedottamisen ja julkaisun avulla mahdollistetaan koulutusidean leviäminen koko maahan.

Hankkeen tuloksista hyötyy palvelutalojen työntekijät, asiakkaat ja omistajataho.
Palvelutalojen henkilökunta saa mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutukseen, joka on helposti koko henkilöstön saavutettavissa. Menetelmä tukee samalla keski-ikäisen naisvaltaisen työvoiman tietoyhteiskuntavalmiuksia. Palvelutalojen henkilökunnan osaaminen vahvistuu, työntekijät kokevat voimaantuvansa ja saavat entistä paremmat valmiudet oman työn reflektointiin ja omien kehittymishaasteiden tunnistamineen. Palvelutalojen asukkaiden kokemus hoidon laadusta paranee, turvallisuuden tunne ja luottamus henkilökuntaan lisääntyvät sekä toimintakykyisyys säilyy entistä paremmin. Hoivapalveluja tuottavilla työnantajilla on helposti käyttöönotettava väline henkilöstön kehittämiseen ja koulutusorganisaatio kumppanina uusille koulutus- ja muille yhteistyötarpeille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on palvelutalot ja niiden hoivatyöhön osallistuva henkilökunta (lähihoitajat, hoiva-avustajat, sairaanhoitajat). Henkilökunnan osaaminen vahvistuu ja voimaantumisen myötä työssä jaksaminen ja työhyvinvointi paranevat. Poissaolojen vähentymisen ja henkilökunnan pysyvyyden lisääntymisen myötä työilmapiiri paranee ja työtoiminta tehostuu, jolloin hyödyt näkyvät myös taloudellisina hyötyinä.

Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n palvelutalot Kaukaharju, Keinupuisto ja Kuusela, yhteensä 100 työntekijää.
Koivupirtin säätiön palvelukoti Koivupirtti, yhteensä noin 40 työntekijää.

Mukaan on tarkoitus kysyä lisäksi seuraavia tahoja:
Tampereen Naisyhdistys ry:n Lahdensivun koti
Hankkeen käynnistyttyä tavoitteena on saada mukaan mahdollisesti myös muita Pirkanmaan alueen palvelutaloja, siten että kohderyhmäksi saadaan noin 200 hoivatyöntekijää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat palvelutalojen asiakkaat/asukkaat, joilla kokemus hoidon laadusta ja kohtelusta paranee, turvallisuuden tunne lisääntyy ja toimintakykyisyyden säilyminen vahvistuu.

Välillisenä kohderyhmänä on myös ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö, sekä hankkeeseen osallistuvat henkilöt että hankkeesta tietoiseksi tulevat.

Hankkeen tulosten levittämisen myötä välilliseksi kohderyhmäksi muodostuu hoivatyöntekijät koko maassa, sillä koulutusmenetelmää ja sisältöjä on helppo levittää valtakunnallisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 162 574

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 109

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 216 765

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 193 478

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hoiva-alalla työskentelevistä enemmistö on naisia (Sote-alan opiskelijoista 86 % on naisia).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Etenkin naiset kuormittuvat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteista, jolloin on vaikea löytää aikaa kouluttautumiselle. Toisaalta hoiva-alan työ on raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Työpaikalle viety täydennyskoulutus on siten erityisen arvokasta hoiva-alan naistyöntekijöille. Useiden tutkimusten mukaan naiset eivät ole niin kiinnostuneita tietoteknologiasta kuin miehet ja arvioivat tietotekniikkataitonsa miehiä heikommiksi. Sote-alan vähitellen digitalisoituessa yhä enemmän, on tärkeää vahvistaa naisten tietotekniikka osaamista ja mahdollistaa naisille positiivisia kokemuksia tietotekniikan käytöstä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole varsinaisesti sukupuolten tasa-arvoa edistävä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Koulutus toteutuu sähköisesti, joten paperittomuuden ansiosta jätteitä ei synny.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Koulutuksen kohderyhmänä on paikalliset elinkeinoharjoittajat (palvelutalot), joiden toimintaa tuetaan henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin vaikuttamalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa tuetaan osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Työpaikalle viety sähköinen täydennyskoulutus ei edellytä matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Henkilöstökoulutus tukee tiedon saatavuutta ja menetelmä mahdollistaa osallistumisen koko henkilöstölle. Osaamisen lisääntyessä tapahtuu voimaantumista, työhyvinvoinnin ja jaksaminen parantumista.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Naisvaltaisella sote-alalla on usein vähän mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen, minkä hanke mahdollistaa. Koulutus mahdollistuu kaikille taustatekijöistä (ikä, kokemus, kultturitausta) huolimatta. Digitaalinen koulutus tukee naisvaltaisen alan tietotekniikkavalmiuksia ja kohdistuu vahvasti x-sukupolveen, jolle teknologian käyttö ei ole niin luonnollista kuin nuoremmille ikäluokille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Koulutusmahdollisuus tarjotaan kaikille kulttuuritaustasta riippumatta. Sote-alalla työskentelee usein maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Menetelmä tukee osaltaan tietoyhteiskuntavalmiuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
ri vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tuloksena saatiin aikaan digitaalinen itseopiskeluun tarkoitettu sovellus, joka on vahvasti interaktiivinen ja sisältää monimediaista oppimateriaalia. Sovellus on pedagogisilta ratkaisuilta innovatiivinen ja ainutlaatuinen. Hankkeen aikana palvelutalojen hoivahenkilökunta sai mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutukseen, joka käsitteli heidän jokapäiväisessä työssään tarvitsemia tietoja ja taitoja. Onnistuneeseen lopputulokseen päästiin hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta.

Hankkeen tavoitteena oli 1. Suunnitella mobiilikäyttöinen pedagoginen ratkaisu henkilöstökoulutuksen välineeksi, 2. Suunnitella koulutussisällöiksi keskeisiä jokapäiväisessä palveluasumisen hoivatyössä tarvittavia tietoja ja taitoja ja näin tukea henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista, 3. Suunnitella koulutukseen oppijaa aktivoiva interaktiivinen toimintalogiikka, joka tukee oman toiminnan, tunteiden ja osaamisen reflektointia, 4. Työntekijöiden osaamisen kehittymisen myötä parantaa ikäihmisten saamaa hoidon laatua ja vuorovaikutustilanteita. Hankkeen neljä päätavoitetta saavutettiin pääsääntöisesti hankkeen toimenpiteillä.

Toimenpide 1. Pedagogisen ratkaisun suunnittelu
Hanketyöryhmä suunnitteli digitaalisen oppimisalustan pedagogiset vaatimusmäärittelyt ja käyttäjätarinan. Sovelluksen toteuttamisesta lähetettiin tarjouspyyntö kolmelle yritykselle. Toteuttajaksi valittiin JJ-Net Oy. Sovelluksen nimeksi otettiin PALKO - palveluasumisen laadun kehittämisen oppimisympäristö hoivahenkilöstölle ja se löytyy verkko-osoitteessa http://dikipalko.tamk.fi/.

Toimenpide 2. Koulutussisältöjen suunnittelu
Hankkeen aikana suunniteltiin 12 koulutussisältöpakettia hoivahenkilöstölle. Sisältöalueet päätettiin palvelutalojen esimiehille toteutetun haastattelun, työntekijöille toteutetun kyselyn ja palvelutalon asukkaiden haastattelun tulosten perusteella. Kustakin teemasta laadittiin digitaalinen itseopiskelumateriaali, jonka suorittamiseen kuluu kuudesta seitsemään tuntia. Sisältöalueet ovat:
Ammatillinen vuorovaikutus ja haastavat kohtaamistilanteet,
Kuntoutuksesta toimintakykyä,
Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen,
Ravitsemus hyvinvoinnin perustana,
Elämän loppuvaiheen hoito,
Aseptisen työskentelyn perusteet ja kroonisen haavan hoito,
Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi,
Terveydentilan muutosten arviointi ja toiminta akuuteissa tilanteissa,
Muistisairaudet ja mielenterveyden edistäminen,
Tavallisimmat perussairaudet ja niiden hoito,
Asukaslähtöisyys päivittäisessä perushoitotyössä ja
Asukasta koskevan tiedon kirjaaminen ja hyödyntäminen.

Toimenpide 3. Pedagogisen interaktiivisuuden suunnittelu
Sisältöaiheiksi valittujen aiheiden teoreettinen tieto suunniteltiin sellaiseen muotoon, että se toimii digitaalisena ja pelillisenä itseopiskelumenetelmänä. PALKOon suunniteltiin erilaisia testejä ja kysymyksiä, joilla kannustetaan oman työtavan arviointiin. Lisäksi kehitettiin oman oppimisen itsearviointitesti kuhunkin sisältöosuuteen. Oppimista mittaavaa tehtäväkohtaista pistelaskua ja pelillisyyttä kirvoittavaa mitalien ansaintalogiikkaa kehiteltiin koko hankkeen ajan, samoin oppimisympäristön visuaalista ilmettä ja monia toiminnallisuuksia.

Toimenpide 4. Tuotteen pedagoginen implementointi ja arviointi
Hankkeessa oli mukana viisi palvelutaloa: Lahdensivun koti, Koivupirtti, Kuusela, Kaukaharju ja Keinupuisto. Näiden hoivahenkilökunta sai mahdollisuuden digitaaliseen täydennyskoulutukseen, joka vahvisti ammattitaitoa ja tuki oman toiminnan reflektiota.
PALKO-oppimisympäristöön kirjautui yli 300 käyttäjää. Opintojaksosuorituksia Palkoon kertyi 600. Yhtä oppikokonaisuutta suoritti 4-100 henkilöä, mikä kertoo siitä, että osallistujat ovat valinneet 12 oppikokonaisuudesta eri aihealueita opiskeltavakseen. Oppimistuloksissa havaittiin 10-15 % kasvu, kun on verrattu alku- ja lopputietotestin tuloksia toisiinsa.
Henkilökunnalle tehtiin opiskelukokemuksia kartoittava kysely hankkeen lopussa. Tulosten mukaan osa vastaajista oli hyvin motivoituneita opiskelusta ja oppikokonaisuuksien sisällöstä, osa suoritti kaikki 12 oppikokonaisuutta, tai olisi halunnut suorittaa, jos aikaa olisi ollut. Osa työntekijöistä oli enemmän suoritusorientoituneita, ja he tekivät esimiehen edellyttämät oppikokonaisuudet, ja tämä määrä vaihteli palvelutaloittain yhdestä neljään. Kyselyn tulosten mukaan opiskelu vahvisti osaamista, toi uutta tietoa tai auttoi vanhan tiedon kertaamisessa.

Oppimistulokset olisivat olleet parempia ja laajempia, jos palvelutalojen henkilökunta olisi saatu motivoitua oppikokonaisuuksien suorittamiseen paremmin. Kaikki eivät halunneet käyttää lainkaan omaa aikaa opiskeluun ja työnantajat taas eivät välttämättä osoittaneet työaikaa opiskeluun. Opiskelu ei onnistunut työn lomassa, sillä opiskelu vaati keskittymistä, ja etenkin tottumattomille oppijoille se oli haastavaa. Työntekijät tarvitsivat rauhallisen paikan opiskeluun, ja opiskelu eteni heiltä hitaammin kuin oli ajateltu. Yleisen tiedon mukaan henkilökunnan osaaminen heijastuu suoraan asenteisiin ja asiakastyöhön, ja henkilöstön osaamisen vahvistuessa myös asiakaskokemuksien voisi olettaa parantuvan.

Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen oli vaativampi ja hitaampi prosessi, kuin osattiin arvioida. Sisällön tuottaminen vei huomattavasti enemmän aikaa kuin oletettiin, minkä vuoksi hankkeen tulosten ja vaikuttavuuden arviointiin ja tuotoksen levittämiseen ei jäänyt riittävästi aikaa. Tuloksia on esitetty kotimaisissa vanhustyön seminaareissa, kansainvälisessä e-oppimisen konferenssissa ja niistä on kirjoitettu julkaisuja. Lisätietoja hankkeesta löytyy hankkeen kotisivuilta osoitteesta http://palko.tamk.fi/ sekä Vanhustyö 1/2019 lehdestä.
Hankkeen aikaisesta toiminnasta ja sen tuotoksesta tehtiin julkaisu, Digitaalisen itseopiskeluympäristön kehittäminen vanhustyön hoivahenkilöstön täydennyskoulutusvälineeksi. Toim. Sari Himanen. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja B, Raportteja 117 ja Raportteja 118. https://www.tamk.fi/web/tamk/-/digitaalisen-itseopiskeluympariston-kehittaminen-vanhustyon-hoivahenkiloston-taydennyskoulutusvalineeksi