Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20894

Hankkeen nimi: Digitalisaatio koulutuksessa, oppimisessa ja osaamisessa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL122

Puhelinnumero: +358 40 484 4399

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sofia Kari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sofia.kari(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844268

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteet jakautuvat kahteen osaan: a) kartoittaa ja selvittää edellytyksiä perustaa Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Harjoittelukoulun koordinoima Lapin maakunnallinen koordinointiyksikkö, joka koordinoi kunnissa olevia oppimiskeskuksia. Tämä verkostomainen rakenne toimii perus- ja toisen asteen maakunnallisena koulutuksen tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämisyksikkönä, sekä b) pilotoida em. verkostomaista toimintamallia maakunnassa toteutettavissa digitutoreiden kouluttamisessa sekä tieto- ja viestintäosaamisen tuomisessa osaksi koulujen arjessa tapahtuvaa oppilaiden ja opiskelijoiden digitaitojen oppimista. Digitutoreilla viitataan opettajiin, jotka paikallisesti ovat keskeisessä roolissa koulujen digitalisoinnin edistämisessä ja tukevat muita opettajia koulukulttuurin muutoksessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Hankkeen taustalla on ajatus tukea koulutusten ja opetuksen kehittämisen kautta lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknologisia taitoja sekä monilukutaitoja uusien opetussuunnitelmien mukaisessa tarkoituksessa.

Selvityksessä luodaan perusta ja rakenteet maakunnallisen koordinointiyksikön toiminnalle sekä yhteistyökuntien väliselle työnjaolle ja mallin pilotoimiselle. Selvitysosassa ollaan myös kiinnostuneita kartoittamaan arktisen pedagogiikan maakunnallista toteutusta sekä vahvistamaan sitä koulukulttuurin muutoksessa niin perusopetuksessa, siirtymävaiheessa toiselle asteelle kuin opiskeltaessa toisella asteella. Selvityksen aikana myös kartoitetaan oppimiskeskuksen ja yhteistyökoulujen olemassa olevat digitaaliset välineet ja resurssit.

Verkostomaista toimintamallia pilotoidaan ja koulutetaan maakuntaan digitutoreita, avainhenkilöitä, jotka tarjoavat malleja ja mentorointia verkostossa toimiville opettajille. Pilotoinnin ja kouluttamisen pedagogisena tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opettajien tieto- ja viestintäteknologista osaamista, ja tarjota heille malleja erityisesti uusien opetussuunnitelmien edellyttämään monialaisten opintokokonaisuuksien rakentamiseen ja oppilaiden monilukutaidon kehittämiseen. Monialaisissa opintokokonaisuuksissa voidaan yhdistää useita eri oppiaineita (esim. matematiikka, viestintä, englanti, fysiikka) yhteen projektiin.


TOIMENPITEET

Hankkeen selvitysosan konkreettisia toimenpiteitä ovat: 1) Benchmarkkaus: tutustutaan aiempiin digitaalisiin oppimisympäristöihin kohdistuneiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden tuloksiin ja selvitetään niiden hyödyntämisen mahdollisuudet Lapin maakunnallisessa koordinointiyksikössä 2)Tiedonkeruu: selvitetään kuntien halukkuus yhteistyöverkostossa toimimiselle, kartoitetaan koordinointioyksikön ja paikallisten oppimiskeskusten olemassa olevat digitaaliset välineet ja resurssit sekä niiden käyttöön liittyvät (etä)opetusmenetelmät 3)Yhteiset dialogiset keskustelutilaisuudet: yhteinen ideointi, yhteistyön ja työnjaon suunnittelu, tavoitteiden asettaminen, tiedonkeruu, keskustelut arktisen pedagogiikan toteuttamisen mahdollisuuksista, toiminnan arviointi 4) Seminaari ja työpajat: toimijoiden kokoontuminen, tuloksista tiedottaminen hankkeen eri vaiheissa 5)Tulosten kokoaminen ja analyysi: selvitys verkostomaisesta koordinointiyksiköstä ja sen rakenteista paikallisine oppimiskeskuksineen, toimintamalli arktisen pedagogiikan toteuttamisesta ja raportti valituista pedagogisista ja soveltuvista tietoteknisistä ratkaisuista 6) Raportin kirjoittaminen: hankkeen tulosten esittäminen.


Hankkeen pilotointiosan konkreettisia toimenpiteitä ovat: 1) digitutoreiden kouluttaminen perus- ja toisen asteen koulutuksen tarpeisiin sekä 2) sellaisen tukiverkoston pilotoiminen, joka jakaa tietoa, osaamista ja kokemuksia, sekä rakentaa yhdessä osaamisen kulttuuria. Koulutuksissa perehdytään erilaisiin teknologisiin oppimisvälineisiin ja -ympäristöihin sekä niiden pedagogiseen käyttöön ja teoreettisen tausta-ajatteluun, kuten pelipedagogiikkaan, ohjelmoinnin logiikkaan ja robotiikkaan. Koulutusosion tarkoituksena on syventää digitutoreiden ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista uusien opetussuunnitelmien suunnassa. Tukiverkoston pilotointiin liittyy myös digitutoreiden ja koulutuksen järjestäjän kanssa yhteistyössä järjestettävät toteutukset kouluissa.


TULOKSET

Hanke edistää Harjoittelukoulun valtakunnallista tehtävää tutkimus-, opetus- ja kehittämiskouluna. Hankkeen tuloksena syntyy selvitys verkostomaisesta koordinointiyksiköstä ja sen rakenteista paikallisine oppimiskeskuksineen, toimintamalli arktisen pedagogiikan toteuttamisesta koulutuksen sopeuttamiseksi maakunnan erityisolosuhteisiin ja raportti valituista pedagogisista ja soveltuvista tietoteknisistä ratkaisuista (sis. infrastruktuurin investointisuunnitelman). Opettajien digitaalisen osaamispääoman kartuttaminen ja verkostomaisen rakenteen kehittäminen hankkeessa vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista Lapin kouluissa.

Hankkeessa koulutetaan kuntiin digitutoreita, jotka ovat avainasemassa verkostomaisen toiminnan ja koulukulttuurin muutoksen toimeenpanijoina ja rohkaisijoina Lapin alueella. Hankkeessa pilotteina toteutettavat projektit koskien digitaitojen opetusmenetelmien kehittämistä toimivat mallina verkostomaisen oppimiskeskuksen jatkokehittelyssä ja esimerkkeinä muille Pohjois-Suomen alueen kouluille. Hankkeen tuloksena opettajien tekniset ja pedagogiset tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät taidot kehittyvät ja he saavat pedagogisia malleja digitalisaation hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisprosessien suunnittelussa. Tämän myötä edellytykset oppilaiden ja opiskelijoiden digiosaamisen kehittymiseen paranevat oleellisesti. Näin vahvistetaan oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia siirtyä jatkokoulutuksiin ja työmarkkinoille. He saavat näin luonnollisen ja innostavan kosketuksen digitalisaatioon, jonka hyödyt ja käyttömahdollisuuksien ymmärtäminen ovat laajasti sovellettavissa eri aloille. Esimerkiksi älykkäiden järjestelmien ratkaisuja kaivataan yhä lisääntyvässä määrin kaikille aloille ja digitaalista osaamista vaaditaan korkeakouluopinnoissa enenevässä määrin.

Digitutoreiden avulla koulut kykenevät nykyistä paremmin hyödyntämään olemassa olevia digitaalisia ympäristöjä ja välineitä sekä saavat valmiuksia uuden oppimiseen ja kokemuksia kokeilukulttuurista, jota jatkuva digitalisaatiokehitys edellyttää.

Koko hankkeen tuloksena Pohjois-Suomen alueelle syntyy tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tukiverkosto, joka jakaa tietoa, osaamista ja kokemuksia sekä luo yhdessä oppimisen kulttuuria. Tämä tukee haja-asutusalueiden koulutuksellisten mahdollisuuksien tasa-arvoisen saavutettavuuden lisäksi oppilaiden siirtymiä toisen asteen oppilaitoksiin. Tuloksena saadaan tietoa edellytyksistä muodostaa Lapin yliopiston harjoittelukoulusta koko maakuntaa palveleva peruskoulutuksen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisyksikkö.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Perusopetuksen ja lukioiden opettajat, oppilaat, opiskelijat ja muu henkilökunta

4.2 Välilliset kohderyhmät

Perusopetuksen ja lukion oppilaiden vanhemmat, korkeakoulut, työelämä, valtakunnallinen harjoittelukoulujen verkosto eNorssi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 365 876

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 365 875

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 018

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 457 344

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin

Kunnat: Savukoski, Sodankylä, Posio, Pelkosenniemi, Pello, Muonio, Kolari, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Ylitornio, Ranua, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 460

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Arvioitu pohjautuen Lapin Letkan suvauskoneella, jonka tulokseksi saatiin: ”Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti”. Tytöillä on mahdollisuus tutustua tekniikkaan lukioissa, mikä madaltaa heidän kynnystään siirtyä opiskelemaan tekniikkaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Arvioitu pohjautuen Lapin Letkan suvauskoneella, jonka tulokseksi saatiin: ”Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti”. Kuitenkin TVT -taitojen tuomisen painokkaammin opetussuunnitelmatyöhön ja käytännön opetukseen voi katsoa hyödyttävän tyttöjä poikia enemmän. Varsinkin kun puhutaan robotiikasta ja ohjelmoinnista. Tähän seikkaan tullaan kiinnittämään huomiota hankkeessa toteutettavissa pilotoinneissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää sukupuolten valise tasa-arvon toteutumiseta. Hankkeen kautta saadaan tyttöjä kiinnostumaan muuten miesvaltaisesta tekniikan alasta. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei kuitenkaan ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Älykkäät ratkaisut edistävät uusia ratkaisuja tällä alueella
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Etäopetusratkaisut vähentävät liikkumisen tarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Tvt -taidot tukevat uusien innovaatioiden syntymistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Arktinen pedagogiikka tukee paikallista elinvoimaisuutta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen selvitysosio tuottaa tietoa verkostomaisen oppimiskeskuksen palveluiden kehittämiseksi
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Monimuoto- ja etäopetus vähentää oppilaiden ja opiskelijoiden liikkumisen tarvetta (kuljetus)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Monimuoto- ja etäopetus turvaa koulutuksen saatavuuden kotipaikkakunnalla. Oppilaiden työpäivät tulevat lyhyemmiksi, mikä edistää oppilaiden jaksamista ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Monimuoto- ja etäopetus turvaa koulutuksen saatavuuden kotipaikkakunnalla. Oppilaiden työpäivät tulevat lyhyemmiksi. Hankeessa kehitettävät toimintamallit edistävät koulutuksellista tasa-arvoisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Monimuoto- ja verkko-oppiminen tarjoaa yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet väljästi asutuilla alueilla.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen vaikutukset vahvistavat paikallista identiteettiä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

TAVOITTEET

Koulukulttuurin muutos edellyttää opettajilta digitaalista osaamista ja uusien pedagogisten käytäntöjen kehittämistä. Uusissa opetussuunnitelmissa on korostettu monilukutaidon merkitystä, sekä leikin, pelien ja pelillistämisen näkökulmia oppimisessa. Lapin alueella pitkät välimatkat ja kuntien erilaiset lähtökohdat muodostavat haasteita koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiselle, sekä nuorten nivelvaiheiden tukemiselle. Näihin haasteisiin DigiGO! –hanke lähti hakemaan vastausta Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyöllä.

Hankkeen tavoitteet jakautuivat kahteen osaan:

1. Kartoittaa ja selvittää edellytyksiä perustaa Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Harjoittelukoulun koordinoima Lapin maakunnallinen koordinointiyksikkö, joka koordinoi kunnissa olevia oppimiskeskuksia. Tämä verkostomainen rakenne toimii perus- ja toisen asteen maakunnallisena koulutuksen tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämisyksikkönä.

2. Pilotoida em. verkostomaista toimintamallia maakunnassa toteutettavissa digitutoreiden kouluttamisessa sekä tieto- ja viestintäosaamisen tuomisessa osaksi koulujen arjessa tapahtuvaa oppilaiden ja opiskelijoiden digitaitojen oppimista.

Digitutoreiden rooli kouluissa on tukea muita opettajia koulukulttuurin muutoksessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Hankkeen taustalla oli ajatus koulutusta ja opetusta kehittämällä edistää lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknologisia sekä monilukutaitoja uusien opetussuunnitelmien mukaisesti.

Hanke liittyi keskeisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön antamaan tehtävään kehittää Lapin yliopiston Harjoittelukoulusta maakunnallinen koordinointiyksikkö, joka koordinoi kunnallisia oppimiskeskuksia. Hankkeessa pilotoitiin ko. mallia digitutoreiden kouluttamisessa ja verkostoitumisessa.


TOIMENPITEET

Hankkeen toimenpiteet jaettiin neljään työpakettiin:

TP1 SELVITYKSET JA KEHITTÄMISVERKOSTON RAKENTAMINEN

Hankkeen selvitysosassa tutustuttiin aiempiin digitaalisiin oppimisympäristöihin kohdistuneisiin kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden tuloksiin ja selvitettiin niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia Lapin maakunnallisessa koordinointiyksikössä. Lisäksi kerättiin tietoa kuntien halukkuudesta ja lähtökohdista yhteistyöverkostossa toimimiselle sekä kartoitettiin paikallisten oppimiskeskusten olemassa olevia digitaalisia välineitä ja resursseja. Verkostomaista toimintaa mallinnettiin yhteisissä dialogisissa keskustelutilaisuuksissa sekä yhtenä osana digitutoreiden kouluttamista.

TP2 OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TUKIVERKOSTOT

Oppimisympäristöjä ideoitiin asiantuntijoiden osaamisen sekä hankkeen koulutuksista, työpajoista ja erityisesti piloteista kerätyn tiedon avulla. Oppimisympäristöjä ja tukiverkostoja rakennettiin myös dialogissa hankkeessa mukana olleiden opettajien ja digitutoreiden kanssa. Digitutoreiden digiprojektien yhteydessä sekä harjoittelukoulun tulevaisuusdialogeissa kehitettiin verkostomaista toimintaa.

TP3 KOULUTUKSET

Koulutuksia järjestettiin noin 3-4 lukukautta kohti. Niitä toteutettiin sekä lähiopetuksena että etänä, sekä Rovaniemellä, että maakuntaan jalkautumalla, sekä hankkeen asiantuntijoiden pitämänä että ostokoulutuksena. Lisäksi hankkeen päätösseminaari muodosti myös laajemmalle yleisölle osoitetun ”koulutuksen”. Koulutuksissa perehdyttiin erilaisiin teknologisiin oppimisvälineisiin ja -ympäristöihin sekä niiden pedagogiseen käyttöön ja teoreettisen tausta-ajatteluun, kuten pelipedagogiikkaan, ohjelmoinnin logiikkaan ja robotiikkaan, 3D-mallintamiseen ilmiölähtöisessä opetuksessa, virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen etäisyyksien ylittämisessä, sekä sähköiseen arviointiin koulujen muuttuvassa toimintakulttuurissa.

TP4 PILOTIT JA MENTOROINTI

Verkostomaista toimintaa pilotoitiin harjoittelukoulun tulevaisuusdialogi-tapahtumissa sekä digitutoreiden digiprojekteissa ja koulutuksissa.

Opetussuunnitelmien monialaista soveltamista, perus- ja toisen asteen sekä korkeakoulujen välistä yhteistyötä, ja nivelvaiheiden tukemista pilotoitiin hankkeen aikana toteutetuissa Monilukutaito- ja Sähköoppia ja robotiikkaa –lukiopiloteissa. Piloteissa opetusta ideoitiin yhdessä lukion opettajien kanssa ja toimintaa toteutettiin projektiluontoisesti, itsereflektiota ja yhteistyötä tukien.

TULOKSET

Hanke edisti Harjoittelukoulun valtakunnallista tehtävää tutkimus-, opetus- ja kehittämiskouluna: selvitystyössä luotiin perusta ja rakenteet maakunnallisen koordinointiyksikön toiminnalle sekä yhteistyökuntien väliselle työnjaolle ja koordinointiyksikkömallin pilotoimiselle. Selvitysosassa tuotettiin myös kehittämisehdotuksia ja ohjeita Lapin kunnissa tapahtuvalle TVT-suunnittelulle.

Selvitystyön tuloksena tuotettiin kaksi julkaisua: DigiGO! Lapin koulujen maakunnallista verkostoa rakentamassa, sekä TVT –suunnittelu Lapin kunnissa –raportti. Molemmat julkaisut ovat saatavilla sähköisesti. Selvitystyö osoitti myös, että Lapin kuntien resurssit ja toiminnan reunaehdot vaihtelevat, mikä voi muodostaa haasteen maakunnallisen verkoston toiminnalle. Verkostomallin kehittämisessä on kuitenkin valittu tiukan struktuurin sijaan dialoginen työskentelytapa, joka mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen kuntien ja koulujen muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin.

Pilotoinnin ja kouluttamisen aikana kehitettiin ja vahvistettiin opettajien tieto- ja viestintäteknologian pedagogista osaamista, sekä tarjottiin malleja erityisesti uusien opetussuunnitelmien edellyttämään monialaisten opintokokonaisuuksien rakentamiseen ja oppilaiden monilukutaidon tukemiseen. Erityisesti digitutoreiden digiprojektit pilotoivat tutortoiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja juurruttivat tutoropettajan työtä omassa työyhteisössä.

Hankkeen koulutukset, työpajat ja lukiopilotit tukivat arktisen pedagogiikan periaatteiden mukaisesti nivelvaiheissa olevia nuoria havainnollistamalla heille korkeakouluopintoja sekä siirtymiä eri koulutusasteiden välillä. Samalla tuettiin koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista Lapin kouluissa.

Hankkeessa koulutettiin kuntiin digitutoreita, jotka ovat avainasemassa verkostomaisen toiminnan ja koulukulttuurin muutoksen toimeenpanijoina ja rohkaisijoina Lapin alueella. Hankkeen tuloksena opettajien tekniset ja pedagogiset tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät taidot kehittyvät. Opettajille tarjottiin pedagogisia malleja digitalisaation hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisprosessien suunnittelussa. Koulutukset myös syvensivät digitutoreiden ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista uusien opetussuunnitelmien soveltamisessa. Digitutoreiden avulla koulut kykenevät nykyistä paremmin hyödyntämään olemassa olevia digitaalisia ympäristöjä ja välineitä sekä saavat valmiuksia uuden oppimiseen ja kokemuksia kokeilukulttuurista, jota jatkuva digitalisaatiokehitys edellyttää.