|
|
|
Hankekoodi: S20895
Hankkeen nimi: DIDIVE - Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tueksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.5.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL 412
Puhelinnumero: 040-8303958
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HALLILA JAAKKO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaakko.hallila(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 868 0621
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Aikaisemmissa tutkimuksissa ja hankkeissa on noussut esiin useita maatalousyrittäjien arjen ongelmia, jotka toimivat tämän ”Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tueksi ” (DIDIVE) -hankkeen lähtökohtana. Hankkeen tarkoituksena on kehittää maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeen tavoitteet tiivistyvät kolmen pääteeman, dialogisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen, digitalisaation hyödyntämisen sekä vertaisverkoston rakentamisen ympärille. Kaikissa teemoissa terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen kulkee mukana läpileikkaavana teemana. Hanke on valtakunnallinen ja toteutetaan saman sisältöisenä kolmella maantieteellisellä alueella.
Hankkeen kehittämistyö toteutetaan yrityskohtaisina tapaamisina sekä alueellisten että valtakunnallisten työpajojen kautta. Hankkeen päätettyä yrittäjillä on enemmän tietoa oman työhyvinvoinnin ylläpitämisen mahdollisuuksista, terveyden ja toimintakykyisyyden ylläpitämisestä ja yritystoimintaan liittyvistä asioista. Maatalousyrittäjien itseohjautuvuus oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä lisääntyy. Hankkeen aikana yrittäjät ovat oppineet dialogisen ja yhteistoiminnallisen työskentelytavan, jota he osaavat hyödyntää digitaalisessa vertaisverkostossa. Hankkeen päätyttyä yrittäjät ovat verkostoituneet toisten maatalousyrittäjien kanssa ja hanke on tuottanut helppokäyttöisen digitaalisen vertaisverkoston maatalousyrittäjien välille.
Hankkeessa huomioidaan maatalousyrittäjien miesvaltaisuus ja pyritään rekrytoimaan hankkeeseen myös naisyrittäjiä. Naisten ja miesten mahdolliset erot maataloustöissä kuormittumisessa huomioidaan. Hanke tukee maaseutuelinkeinojen monimuotoisuutta. Mikäli hanke pystyy tukemaan suomalaista maataloutta, kauempaa tuotavan elintarvikkeen määrä pysyy kohtuullisena. Hankkeen elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat ovat hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tukena pohtimassa maatalousyrittäjyyden kestävää kehitystä. Kehittämällä suomalaista maaseutua kehitetään ja ylläpidetään samalla myös suomalaista kulttuuriympäristöä. Hankkeella tuetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja tuetaan maaseudun pysymistä asuttuna.
Ensisijainen kohderyhmä:
Tämän hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä ovat maatalousyrittäjät sekä heidän työntekijänsä. Maatalousyrittäjät määritellään laajasti rajoittamatta kohderyhmää tiettyyn maaseutuyrittäjien ryhmään. Hankkeeseen mukaan tulevat maatalousyrittäjät voivat olla muun muassa maatilayrittäjiä (liha- tai maito- ja viljatilalliset), Green Care -yrittäjiä, panimoyrittäjiä tai muita maaseutuelinkeinoa harjoittavia yrittäjiä, esimerkiksi ratsastustallien omistajia.
Hankkeeseen rekrytoidaan sekä tiiviiseen kehittämistyöhön osallistuvia ns. pilottiyrityksiä sekä näiden lisäksi säännöllisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostotapaamisiin osallistuvia yrittäjiä. Tiiviiseen kehittämistyöhön lähtevät yritykset rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua. Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi hankkeessa toteutettavaan intensiiviseen kehittämiseen. Vaikka maaseutuyritykset ovat hyvin miesvaltaisia, huomioidaan rekrytoinnissa myös naisyrittäjien osallistuminen hankkeeseen. Lisäksi pyritään siihen, että ikäjakauma hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä on laaja. Myös mahdolliset ulkomailta tulleet työntekijät yrityksissä otetaan tasavertaisena mukaan kehittämistyöhön. Hankkeessa huomioidaan myös yksinyrittäjät ja yrittäjäpariskunnat, jotka helposti voivat jäädä kehittämishankkeiden ulkopuolella. Pilottiyrityksissä toteutetaan tiivis ja pitkäkestoinen kehittämistyö, joka johtaa pysyviin parannuksiin kehitettävissä yrityksissä. Intensiiviseen yrityskohtaiseen kehittämistyöhön valitaan 6 yritystä kaikilta hankkeeseen osallistuvilta alueilta (yhteensä 18 ns. intensiivisen kehittämisen pilottiyritystä).
Pilottiyritysten lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat muut alueiden maatalousyrittäjät, jotka kutsutaan säännöllisesti hankkeessa toteutettaviin alueellisiin ja valtakunnallisiin työpajoihin. Näissä työpajoissa jaetaan hankkeen hyviä käytäntöjä ja tietoa pilottiyritysten kanssa testatuista digitaalisista sovelluksista. Yritysten yhteiset tapaamiset toimivat myös pohjana hankkeessa rakennettavalle digitaaliselle oppimisverkostolle ja verkoston laajenemiselle. Alueellisiin työpajoihin kutsutaan mukaan myös maatalousyrittäjien työterveyshuollon edustajia. Pilottiyritysten ja alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämistapahtumiin osallistuvien yritysten yhteismäärä on noin 50.
Valtakunnallisiin kehittämistapaamisiin (työpajoihin) kutsutaan lisäksi maatalousyrittäjiä ympäri Suomen myös muilta kuin hankkeen varsinaisilta toiminta-alueilta. Näistä tilaisuuksista tiedotetaan laajasti ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille Suomen maatalousyrittäjille ja muillekin aiheesta kiinnostuneille. Tällä tavoin hanke tavoittaa vieläkin suuremman määrän maatalousyrittäjiä, mikä mahdollistaa opittujen käytäntöjen jakamisen ja vertaisverkoston laajenemisen.
Hankkeessa rakennettava digitaalinen vertaisverkosto kohdennetaan kaikille halukkaille maaseutuyrittäjille ympäri Suomen. Näin kaikilla Suomessa toimivilla maatalousyrittäjillä on mahdollisuus hyötyä hankkeen tuloksista.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yrittäjien lähipiiri, puolisot, lapset ja muut läheiset. Työtyytyväisyyden lisääntymisen ja terveyden edistämisen myötä yrittäjien hyvinvointi paranee, mikä heijastuu todennäköisesti lähiympäristöön.
Koska työhyvinvoinnin lisääntyminen on vahvasti yhteydessä yrityksen tuottavuuteen, hyötyvät hankkeesta myös yrittäjien asiakkaat. Yrittäjien yhteistoiminnalliset ja dialogiset taidot lisääntyvät hankkeen aikana, mikä vaikuttaa myös asiakassuhteiden onnistumiseen.
Hankkeen välilliseksi kohderyhmäksi voidaan laskea myös hankkeessa toimivat asiantuntijat, joiden oma asiantuntemus maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin tukemisesta kasvaa. Myös korkeakoulujen välinen yhteistyö tiivistyy ja osaaminen vahvistuu toinen toisiltaan oppimalla. Ammattikorkeakoulun asiantuntijat jalkauttavat hankkeen hyviä käytäntöjä myös opiskelijoiden keskuuteen, mikä vahvistaa ammattikorkeakouluista valmistuvien osaamista maatalousyrittäjyydestä.
Lisäksi maatilojen kehittämisestä hyötyvät maatiloilla elävät eläimet. Maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ja työprosessien kehittymisen myötä maatilojen olosuhteet paranevat ja eläinten hyvinvointi paranee.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 357 250
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 351 848
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 803
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 470 569
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45
Suunniteltu: 348
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Hanke kohdistuu maatalousyrittäjiin ja suoraan suomalaiseen maatalouteen. Hanke tukee suomalaisia maatiloja ja suomalaisen ruoan tuotantoa. Hankkeen avulla tuetaan suomalaista maataloutta ja lähellä tuotettavaa ruokaa. Hanke tukee maaseutuelinkeinojen monimuotoisuutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Mikäli hanke pystyy tukemaan suomalaista maataloutta, kauempaa tuotavan elintarvikkeen määrä pysyy kohtuullisena. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
| Hankkeessa tuetaan suomalaista, tarkasti valvottua ja turvallista maatilataloutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Hankkeen elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat ovat hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tukena, mikäli teemaan liittyviä kehittämiskohteita nousee yrityksissä esiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Hankkeeseen osallistuvien maatalousyrittäjien kanssa keskustellaan Natura 2000 -ohjelmasta ja sen merkityksestä heidän työssään. Maatalousyrittäjiä kannustetaan huomioimaan luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöt työnsä suunnittelussa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 4 |
| Hankkeen elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat ovat hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tukena, mikäli materiaaleihin ja jätteiden käsittelyyn liittyviä kehittämiskohteita nousee yrityksissä esiin. Hankkeen erityisasiantuntijana toimii bioenergia-alan dosentti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 6 |
| Hankkeen elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat ovat hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tukena, mikäli teemaan liittyviä kehittämiskohteita nousee yrityksissä esiin. Hankkeen erityisasiantuntijana toimii bioenergia-alan dosentti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat ovat hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tukena pohtimassa maatalousyrittäjyyden kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Tässä hankkeessa kehitetään maatalousyrittäjien dialogisia ja yhteistoiminnallisia taitoja. Nämä voidaan katsoa maatalousyrittäjien aineettomiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Dialogisen toimintatavan kautta on mahdollista vaikuttaa yritysten asiakastyytyväisyyteen ja kehittää yritysten ja asiakkaiden välistä yhteistyötä. Näin myös työn tuloksellisuus, tuottavuus ja työssä jaksaminen todennäköisesti paranevat. Työhyvinvointi on merkittävä aineeton pääoma. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeen elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat ovat hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tukena, mikäli teemaan liittyviä kehittämiskohteita nousee yrityksissä esiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke tähtää maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi tuetaan maatalousyrittäjien omaehtoista terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla maatalousyrittäjillä on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi hankkeeseen. Maataloustoimiala ymmärretään hankkeessa laaja-alaisesti, joten toimialojen variaatio edistää tasa-arvoa. Hanke tukee maatalousyrittäjien tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hanke tukee maatalousyrittäjien tasavertaista yhteiskunnallista asemaa. Mikäli hankkeeseen osallistuvilla maatiloilla on työssä maahanmuuttajia, otetaan heidät tasavertaisena mukaan hankkeessa tapahtuvaan kehittämistyöhön. Yrittäjien kanssa myös keskustellaan eri kulttuurista tulevien työntekijöiden työllistymisen mahdollisuuksista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Kehittämällä suomalaista maaseutua kehitetään ja ylläpidetään samalla myös suomalaista kulttuuriympäristöä. Hankkeella tuetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja tuetaan maaseudun pysymistä asuttuna. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Hankkeen elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat ovat hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tukena ympäristöosaamisen vahvistamisessa. Sote-alan ja elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijat toimivat hankkeessa tiiviissä yhteistyössä ja oppivat toisiltaan. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tarttua aiemmissa selvityksissä esiin nostettuihin maaseutuyrittäjien arjen haasteisiin, joita ovat mm. stressi, yksinäisyys ja huono työstä palautuminen. Hankkeessa rekrytoitiin yhteensä 20 yritystä Etelä-Pohjanmaalta, Etelä-Savosta ja Satakunnasta intensiivisen kehittämisen pilottiyrityksiksi, joiden työhyvinvointia ja tuottavuutta kehitettiin systemaattisesti ja tarvelähtöisesti kahden vuoden ajan. Noin puolet yrityksistä oli tuotantotiloja ja puolet muita maaseudulla toimivia luontoon ja maaseutuun liittyviä yrityksiä metsäsuunnittelusta maatilamatkailuun jne. Jokaiseen yritykseen tehtiin alkukartoituksen perusteella kehittämissuunnitelma, joka sisälsi yleensä sekä yrittäjien ja työntekijöiden henkilökohtaiset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, että työhön ja yritykseen liittyviä kehityskohteita. Pääsääntöisesti yritykset olivat hyvin sitoutuneita hankkeeseen. Jokaiseen yritykseen tehtiin keskimäärin kahdeksan yrityskäyntiä. Hankkeen julkaisussa (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7317-03-7) on kuvattu tarkemmin alkukartoituksen menetelmiä, kehittämistarpeita ja tuloksia. Yrityskohtainen kehittäminen oli hankkeen asiantuntijoiden näkökulmasta maaseutuyrityksille sopiva kehittämismuoto. Tärkeää siinä oli se, että asiantuntijat liikkuivat yrittäjien luo eli tapaamisten järjestäminen oli yrittäjille mahdollisimman helppoa. Hankkeen loppukartoituskyselyssä 83 % yrittäjistä koki yrityskohtaisen kehittämisen tukeneen työhyvinvointiaan ja yrityksen toimintaa. Positiiviset kokemukset liittyivät kehittämisen suunnitelmallisuuteen, joka auttoi asioiden toteuttamisessa.
Kehittäminen yrityskäynneillä oli dialogista asiantuntijat ja yrittäjät ja/tai työntekijät yhdessä miettivät eri näkökulmia yritysten kehittämiseen. Hankkeen lopussa 56 % yrittäjistä ja 86 % työntekijöistä raportoi hankkeessa toteutetun yhteistoiminnallisen, vuorovaikutteisen ja dialogisen kehittämisen tukeneen työhyvinvointiaan ja yrityksen toimintaa. Työntekijöiden yrittäjiä positiivisempi näkemys dialogisuuden merkityksestä yrityksen toimintaan liittyy todennäköisesti siihen, että isoimmissa yrityksissä, joissa oli työntekijöitä, dialogisuus otettiin erityiseksi kehittämiskohteeksi, jolloin saavutetut tuloksetkin olivat parempia.
Pilottiyritysten yrittäjät ja työntekijät saivat hankkeen aikana tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti kokeiltavakseen erilaisia hyvinvointiteknologisia mittauksia sekä asiantuntija-apua tulosten tulkintaan. Yhteensä hankkeen aikana tehtiin 195 hyvinvointiteknologista mittausta (Firstbeat, Emfit, Fibion ja Moodmetric). Palautekyselyn mukaan 84 % osallistujista koki mittausten tukevan työhyvinvointiaan sekä yrityksen toimintaa ja madaltavan kynnystä muiden terveyden edistämisen ja seurannan sovellusten käyttöön ottoon. Kokemus mittauksista oli sitä positiivisempi, mitä enemmän tuloksia ja niiden merkitystä oman hyvinvoinnin edistämisessä käytiin läpi asiantuntijoiden kanssa. Huono käytettävyys ja tekniset ongelmat ovat hankkeen mukaan suurin uhka hyvinvointiteknologisten mittausten hyödyntämiselle hyvinvoinnin edistämisessä. Asiantuntijoiden näkökulmasta mittaustuloksista keskusteleminen auttoi hahmottamaan osallistujien hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä syvällisemmin kuin ilman mittauksia olisi ollut mahdollista. Hanke myös osoitti, että ilman selkeää ulkopuolisen käytyä reflektiota, mittaukset jäävät pinnallisiksi eikä niistä ole hyötyä arkielämän kannalta.
Hankkeelle perustettiin suljettu maaseutuyrittäjien Facebook-ryhmä ja tavoitteena oli, että tämä verkosto voisi jäädä elämään hankkeen jälkeenkin paikkana, josta yrittäjät voisivat löytää vertaistukea. Ryhmään kutsuttiin mukaan kaikki pilottiyritysten yrittäjät sekä hankkeen projektityöryhmä. Ryhmään liittyi lopulta hieman yli puolet yrittäjistä. Projektityöryhmä pyrki aktivoimaan ryhmää ja edistämään keskustelua kanavalla noin vuoden ajan mutta tuloksena voidaan todeta, että ryhmästä puuttui vuorovaikutteinen aktiivisuus ja se toimi pääasiassa tiedotuskanavana. Yrittäjät olivat kyllä aktiivisia omilla Facebook-alustoillaan mutta eivät kokeneet hankkeen ryhmää omakseen. Palautteen mukaan maaseutuyrittäjät ovat liian laaja ryhmä aidon vertaistuen saamiseen eivätkä yrittäjät kenties siksi kokeneet voivansa saada ryhmästä vertaisuuden kokemusta. Jos tulevaisuudessa pyritään rakentamaan digitaalisia vertaistukiryhmiä, tulee kohdejoukon olla paremmin rajattu ja pitää kiinnittää erityistä huomiota osallistujien tutustuttamiseen toisiinsa, jotta digitaalisella verkostolla on edellytykset toimia.
Hankkeessa järjestettiin kaksi valtakunnallista ja yhteensä 12 alueellista työpajaa. Työpajojen ongelmana oli, että niihin oli todella vaikea saada paikalle kohderyhmää yrittäjien sitovan työn vuoksi. Osallistujamäärät työpajoissa olivat pieniä ja lisäksi suurin osa osallistujista oli muita kuin maaseutuyrittäjiä. Ne, jotka pääsivät osallistumaan työpajoihin, antoivat niistä positiivista palautetta ja kokivat ne mielekkäiksi mm. siksi, että ne toivat vaihtelua päiviin. Eniten työpajoihin osallistui kuitenkin hankkeen välillistä kohderyhmää eli yrittäjien kanssa toimivia esim. terveyden- ja hyvinvointipalvelujen järjestäjiä sekä maaseutualan muita toimijoita esim. lomituspalveluista. Tulevaisuudessa kannattaakin suunnitella tilaisuudet niin, että niiden sisältö palvelee osallistuvaa kohderyhmää esim. tuoden tietoa yrittäjien tarpeista.