Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20902

Hankkeen nimi: VIERTO - vapautuva itsenäistä elämää rakentamaan, työhön ja osalliseksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeva Salmi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.salmi(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0442369662

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rikosseuraamuslaitos / Länsi-Suomen rikosseuraamusalue, 0312081-7
Silta Monitori Oy, 2497646-2
Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, 1046216-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rikostaustaisten sopeutuminen yhteiskuntaan on usein haasteellista, koska heidän on vaikea löytää asuntoa, vahvistaa omaa osallisuutta ja rikoksettoman elämän puitteita sekä työllistyä. Seuraamusjärjestelmän painopisteen siirtyminen kohti avoimempia seuraamuksia mahdollistaa entistä moniammatillisemman ja katkeamattomamman tuen työllistymisen edistämiseksi mutta asettaa samalla haasteita oikea-aikaisen ja riittävän pitkäkestoisen tuen rakentamiseen uudenlaisessa tilanteessa. Hankkeen ja sen kansainvälisen yhteistyön avulla pyritään löytämään innovatiivisia toimintatapoja uusintarikollisuuden estämiseen, sosiaaliseen integraatioon ja työllistymiseen.

Hankkeessa kehitetään rikostaustaisten yhteiskuntaan osallistava ja työllisyyttä edistävä valmennusmalli, jolla ehkäistään tehokkaasti uusintarikollisuutta ja integroidaan vapautuvia vankeja yhteiskuntaan. Tavoitteena on rikostaustaisten sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja työelämässä tarvittavan taitopohjan sekä työllistymisen systemaattinen vahvistaminen. Hankkeen keskeisinä menetelminä on sosiaalinen vahvistaminen, yhteiskunnassa tarvittavien digitaalisten valmiuksien lisääminen ja työllistymispolun mallintaminen sekä tuettujen ja avoimien työmarkkinoiden yritysten kiinteä osallisuus valmennusprosessiin.

Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on perehtyä Belgiassa toteutettavien avointen seuraamusten ja vapautuvien vankien yhteiskuntaan integroinnin ja työllistämisen toimenpiteisiin ja arvioida niiden soveltamista suomalaisissa käytännöissä. Lisäksi hankkeessa selvitetään kaupunkiympäristössä toteutettavien yhteisöllisten viljelyn ja ympäristönhoitotyön menetelmien käyttöönottomahdollisuudet Suomessa kuntoutumisen ja desistanssin välineenä (mm. julkisten alueiden kehittämisen ja luonnonsuojelun näkökulmista) sekä arvioida Belgiassa kehitettävien innovatiivisten sosiaalipalvelujen rahoitusmallien siirrettävyys osaksi suomalaista toimintamallia. Hankkeessa arvioidaan myös eri maissa seuraamusjärjestelmän käytössä olevien digitaalisten järjestelmien mahdollisuuksia toisen maan seuraamusjärjestelmään sovellettuna.

Hankkeiden välisellä yhteistyöllä pyritään levittämään kansainvälisesti kokeiltuja malleja ja pilotoimaan jo muualla kokeiltuja toimintatapoja. Suomessa yhteisöllistä viljelyä ja ympäristön kuntouttavia menetelmiä on hyödynnetty vähän koevapaudessa ja vapautumisen jälkeisessä tukiketjussa, ja siksi kansainväliset kokemukset siitä ovat tarpeellisia. Haasteena kansainvälisessä kehittämisessä on toimintamallien soveltaminen erilaisiin yhteiskuntarakenteisiin ja seuraamusjärjestelmiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat rangaistusta suorittavat (kaikki seuraamusmuodot) sekä rangaistuksen jälkeisiin palveluihin sijoittuvat rikostaustaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelevät organisaatiot ja ammattilaiset.
Yritykset
Viranomaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 362 987

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 335 711

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 402 158

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 371 938

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa

Seutukunnat: Porin, Loimaan, Rauman, Etelä-Pirkanmaan, Turun, Tampereen, Hämeenlinnan, Lahden, Vaasan

Kunnat: Aura, Turku, Lahti, Tampere, Hämeenlinna, Huittinen, Pori, Säkylä, Akaa, Vaasa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 178

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pääosa vangeista on miehiä. Vankeinhoito on perinteisesti järjestetty miesvankeja ajatellen. Naisten osuus vangeista on kuitenkin noussut. Mies- ja naisvankien kuntoutumista tukevien palvelujen tarve on erilainen ja se tulee huomioida palveluja kehitettäessä. Naisvangeilla on runsaasti fyysisiä sairauksia ja psyykkisiä häiriöitä. Naisvangeilla on myös naiserityisiä tarpeita. Naisvangeilla on sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia enemmän kuin miesvangeilla. Esimerkiksi naisvangeista lähes kolme neljäsosaa on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Suomessa hieman yli puolet naisvangeista on vankilassa ensimmäistä kertaa, kun kaikista vangeista ensikertalaisia on noin kolmannes. Miehet sijoittuvat naisia useammin avoimiin seuraamuksiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vangeista pääosa on miehiä. Naiset syyllistyvät myös vähemmän ja pidemmällä viiveellä vapautumisesta uusintarikollisuuteen. Näiden näkökulmien kautta on perusteltua huomioida uusintarikollisuuden ehkäisyssä ja hanketyössä miehiä. Naisvankien kuntoutuksen tarve ja sijoittuminen avoimiin seuraamuksiin ja rangaistuksen jälkeiseen kuntoutukseen poikkeaa miesvangeista, jolloin hankkeen keskeinen tehtävä on huomioida mies- ja naisvankien palvelutarpeiden eroavaisuudet. Hanke huomioi kehittämisessä sukupuolinäkökulman ja toimenpiteet suunnitellaan sukupuolinäkökulma huomioiden ja sukupuolivaikutuksia arvioidaan osana hankkeen toimintaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeella on merkittäviä välillisiä vaikutuksia kohderyhmän sukupuolisen tasa-arvon toteutumiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 6
Hankkeessa tuotetaan materiaalia digitaaliseen muotoon ja pyritäänvähentämään luonnonvarojen hupenemista kiertotalouden ja maltillisen luonnonvarojen käytön keinoin. Hankkeessa selvitetään kaupunkiympäristöön sovellettavien yhteisöllisten viljelymahdollisuuksien käyttöönottoa osana hankkeen kehitystyötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Matkustamisen tarvetta vähennetään verkon yli tapahtuvan kommunikoinnin avulla. Matkustamisessa suositaan julkisia ja vähäisen ilmastovaikutuksen kulkuneuvoja. Paperitonta työskentelyä lisätään toimistoissa ja oppimateriaaleissa systemaattisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Luonnon monimuotoisuuteen pyritään vaikuttamaan kaupunkiympäristöä elävöittävien viljelymahdollisuuksien selvittämisellä (ks. ensimmäinen kohta). Luonnon monimuotoisuutta ja ympäristötietoisuutta vahvistetaan hyödyntämällä ympäristöä kuntouttavien palveluiden toteuttamisessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja muodostuvat lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta ja kestävistä ympäristövalinnoista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Ei varsinaisia kohteita. Hankkeessa arvioitavalla kaupunkiympäristöön sovellettavalla yhteisöllisten viljelyn toiminnalla tuetaan luonnon monimuotoisuutta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Silta-Valmennuksella on ympäristösuunnnitelma, jonka mukaan jätteet lajitellaan ja niiden syntymistä pyritään ehkäisemään. Digitaalisten välineiden käytön lisääminen vähentää paperijätteen syntymistä. Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä minimoidaan jätteiden kertyminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ei vaikutuksia. Hankkeessa tehtävillä valinnoilla pyritään välillisesti vaikuttamaan uusien energialähteiden käytön lisäämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Hankeessa kehitettävällä mallilla työllistetään työelämän ulkopuolelle jääneitä. Yhteistyössä yritysten kanssa lisätään työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hankken tavoitteena on kehittää uudenlainen palvelukonsepti, joka on tehokkaasti levitettävissä ja monistettavissa. Lisäksi hanketoimijoille ja kumppaneille tuotetaan uudenlaista palveluosaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen tavoitteena on tuottaa palvelut lähellä asiakasta ja tukea digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja siten vähentää liikkumisen tarvetta. Hanketyössä osa liikkumisesta korvataan verkkovälitteisillä tapaamisilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Hankkeen tavoitteena on edistää vaikeassa elämäntilanteessa olevien hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan. Välillisesti hanke edistää hyvinvointia muissakin väestöryhmissä rikollisuuden vähenemisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 8 5
Hanke edistää tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia työhön ja yhteiskuntaan vahvistamalla heikoimmassa asemassa olevien tukitoimia ja osaamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hanke lisää yhdenvertaisuutta yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. Hankkeellla vaikutetaan ylisukupolviseen ulkopuolisuuteen.
Kulttuuriympäristö 4 3
Hanke lisää kohderyhmän osallisuutta kulttuuritoimintaan ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistua kulttuuriympäristön kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeessa lisätään kohderyhmän ympäristöosaamista ja mahdollisuuksia osallistua ympäristön huomioivien toimintatapojen kehittämiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana olivat tunnistetut haasteet rikostaustaisten henkilöiden työllistymisessä eli palveluiden saavutettavuus, työnantajien vähäinen halukkuus työllistää rikostaustaisia sekä yksilöille kasaantuvat ongelmat, kuten heikko koulutustaso tai terveydentila. Hankkeen keskeinen tavoite oli vastata näihin haasteisiin rakentamalla kokonaisvaltainen toimintamalli parantamaan eri osa-alueiden toimivuutta ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Toimintamalliin hankittiin tietoa eri tavoin: valmentamalla rikostaustaisia asiakkaita, rakentamalla yhteistyömalleja viranomaisten ja yritysten kanssa sekä tutustumalla kotimaisiin ja kansainvälisiin selvityksiin sekä toimintamalleihin aiheeseen liittyen.
Hankkeessa valmennettiin 153 rikostaustaista asiakaista, joista hankkeen aikana työssä olevien määrä nousi kahdesta prosentista 10 prosenttiin ja opiskelijoiden osuus viidestä prosentista 17 prosenttiin. Hankkeessa valmennusta sai lisäksi 50 anonyymia asiakasta. Hankkeesta tehdyn arvioinnin mukaan valmennustyön osuutta voidaan pitää hankkeen erityisenä onnistumisena. Välitön työllistyminen onnistui samalla tasolla kuin vastaavissa hankkeissa, mutta välilliset, työllisyyttä edistävät vaikutukset (koulutukseen hakeutuminen, kuntoutumisen ja arjen hallinnan kehittyminen) olivat hankkeessa tehdyn arvioinnin mukaan merkittäviä. Arvioinnin mukaan hankkeen keskeisenä vahvuutena oli paneutuva asiakastyö, jossa asiakkaita tuettiin keskustellen ja monissa arkisissa käytännön asioissa auttaen ja tukien.
Hanke teki yhteistyötä yhteensä 24 yrityksen kanssa, tavoitteena oli löytää toimivia yhteistyömalleja yritysten tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen kohtaamiseksi. Yritysyhteistyö käynnistyi hankkeessa varsin hitaasti, joten yritysyhteistyömallin kehittämisen osalta tulokset jäivät osittain varsin kapeiksi. Tehtyjä kokeiluja hankkeen yritysverkoston kanssa jatketaan kuitenkin hankkeen jälkeen.
Hankkeen kansainvälisen yhteistyön pääkumppani oli belgialainen REWIND-hanke, jonka päätoteuttaja oli KU Leuvenin yliopisto. Hankkeen aikana kehitettiin työkalua valmennusta tukeviin haastatteluihin sekä koottiin tutkimustietoa yhdessä. Lisäksi yhteistyökumppanina oli liettualainen VšĮ Žmogiškųjų išteklių stebėsenos ir plėtros biuras -järjestön (ZSBI) I CAN -projekti, jonka kanssa vaihdettiin hyviä käytänteitä.
Hankkeessa hankittu tieto ja kokemukset koottiin toimintamalliin, joka kuvattiin sekä laajana että suppeana versiona ja on ladattavissa Silta-Valmennusyhdistyksen nettisivuilta. Malli koostuu kolmesta osasta:
1. Palvelujen integrointi - vankilasta avoimiin palveluihin
2. Palvelujen integrointi - palveluntuottaja kokoaa palvelut yhteen
3. Osaamista ja osallisuutta tukeva valmennus
Ensimmäisen osan pohjana olivat erityisesti Vaasan vankilassa tehdyt kokeilut eri yhteistyötahojen kanssa sekä valmennustyö asiakkaiden kanssa. Keskeinen haaste, johon mallilla vastattiin, oli informaation pirstaleisuus sekä nykyisten käytäntöjen epäyhtenäisyys. Mallin ensimmäiseen osaan kuvattiin rangaistuksen eri vaiheissa olennaiset työhön ja koulutukseen tähtäävät toimet. Toimintamallin toisessa osassa kuvataan palveluntuottajien mahdollisuutta integroida palvelukokonaisuus rikostaustaisten tarpeet huomioonottaen. Mallin ydinideana on vastata palvelujen pirstaleisuuteen sekä asiakkaan että palveluntuottajien näkökulmasta. Malli kuvaa miten kokonaisuuden rakentaminen on mahdollista, mutta osoittaa myös sen haasteet: malli vaatii palveluntuottajilta erittäin paljon monipuolista osaamista, erityisesti monikanavarahoitus edellyttää korkeatasoista osaamista sekä rahoituksen että toimeenpanon osalta. Mallin kolmannessa osassa kuvataan työhön ja koulutukseen suuntaavaa valmennusta kahden kokonaisuuden kautta: "Arjen taitojen" valmennus sekä "Osaaminen ja työelämätaidot" -valmennus.
Vierto-hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja on otettu käyttöön erityisesti Rikoseuraamuslaitoksessa suuntamaan rangaistuksen aikana asiakkaita kohti työtä ja koulutusta sekä Silta-Valmennusyhdistyksessä valmennuksen sisältöjen ja menetelmien näkökulmista sekä yritysyhteistyön kehittämisessä.