Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20903

Hankkeen nimi: Digillä duuniin! - Digitaaliset sovellukset nuorten työllisyyspalveluissa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 01535561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikki Kantonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heikki.kantonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 774 9246

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Otavia, Mikkelin kaupunki, 0165116-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien alle 30-vuotiaiden (pääasiassa 15–29-vuotiaiden) nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen. Hanke tukee nuorten pääsyä työllisyyttä tukeviin palveluihin, jotka edistävät työelämävalmiuksien kehittymistä ja siirtymistä työelämään. Hanke pyrkii vahvistamaan nuorten polkua välityömarkkinoilta koulutukseen ja työelämään.

Nuorten työttömyys Etelä-Savossa on korkeaa. Maaseutumaisilla alueilla työtä on tarjolla vähän, mutta nuoret eivät ole valmiita muuttamaan kotipaikkakunnalta kaupunkikeskuksiin tai oman maakunnan ulkopuolelle. Syrjäseuduilla asuvilla, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla on suuri riski syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta. Syrjäseutujen nuoret tarvitsevat erityistä tukea työelämä- ja yrittäjyystaitojen ja -valmiuksien kehittämiseen sekä koulutuksen ja työpaikan saamiseen omassa elinympäristössään.

Hankkeessa kehitetään nuorten työllisyyttä tukevien palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti syrjäseuduilla asuvien nuorten näkökulmasta. Hankkeessa pyritään tuomaan työllisyyttä edistäviä palveluita syrjäseudulla asuvan nuoren luo digitaalisin ja pelillisyyden menetelmin. Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminnoissa nuorille tarjotaan mahdollisuus ohjattuun elämäntaitojen kehittämiseen, sekä tehdään tutuksi mahdollisuuksia joilla nuoret voivat tehdä itselle tulevaisuutta. Nuoria tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kannustetaan ottamaan vahva rooli oman elämänsä rakentajana. Tämä vahvistaa syrjäseutujen nuorten mahdollisuuksia osallistua palveluihin.

Nuorille suunnatut toimenpiteet jakautuvat työllisyyttä edistävän sosiaalisen vahvistamisen toimenpiteisiin ja työllisyyttä suoraan tukevien palveluiden menetelmälliseen kehittämiseen. Sosiaalisen vahvistamisen toimenpiteet nojaavat myönteisen tunnistamisen teoriaan, jossa korostuu kolme nuorten kanssa työskentelemisen ulottuvuutta: tutustuminen, tunnustaminen ja tukeminen. Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämisessä nojataan digitaalisuuden, pelillisyyden ja kokeilukulttuurin lisäämiseen palveluissa. Toimenpiteissä edistetään myös nuorten osaamisen opinnollistamista, yhdistystoimintaa ja kansalaisvaikuttamista.

Nuorille suunnatut toimenpiteet ovat:
1. ITU-perusryhmätoiminta
2. Löydä oma tarinasi -ryhmätoiminta
3. Nuorten vertaisohjaajakoulutus
4. Verkossa toimivan nuorten työpajan pilotointi
5. Nuorten työllisyyttä tukevien verkko- ja mobiilipelien kehitys ja testaus
6. Nuorten työllisyyttä tukevan yksilö- ja ryhmävalmennuksen malli
7. Vertaisohjattu ja ammattilaisten tukema yrittäjyysvalmennus

Hanke tarjoaa koulutusta nuorten kanssa toimiville ammattilaisille, jotta näillä on riittävät valmiudet ja osaaminen tarjota ja kehittää palveluita. Koulutukset keskittyvät myönteisen tunnistamisen teoriaan ja menetelmiin, verkkonuorisotyöhön ja verkko-ohjaukseen ja erilaisiin digitaalisiin työkaluihin ja menetelmin. Ammattilaisille tarjotaan tukea digitaalisten ja syrjäseutujen nuorille suunnattujen palvelujen tuottamisessa. Belgialaista Media coach -toimintaa pilotoidaan yhdistettynä nuorten työllisyyden tukemiseen verkossa, digitaalisesti ja pelillistämisen kautta.

Hankkeen myötä syrjäseuduilla asuvien nuorten työllisyys-, koulutus- ja muiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat. Nuorten palvelujärjestelmä on maantieteellisesti kattava ja yhdenvertainen. Nuoret voivat hyödyntää työllisyyttä tukevia palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Hanke lisää nuorten laadukasta vertaisryhmätoimintaa syrjäseuduilla. NEET-nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan helpottuu. Syrjäseuduilla asuvien nuorten osallisuus, opintopolut ja työllisyysmahdollisuudet paranevat ja nuorten sisäinen yrittäjyys kasvaa.

Hankkeen tavoitteiden täyttyessä julkisten nuoriso- ja työllisyyspalveluiden tarjonta syrjäseuduilla monipuolistuu ja sitä tuetaan vahvalla kansalaistoiminnalla. Palveluissa kehittyy kokeilukulttuuri ja erilaiset tavat tarjota palveluita, kuten verkko- ja pelimenetelmät sekä digitaalinen ohjaus ja valmennus. Nuorten palvelujärjestelmässä toimivien ammattilaisten osaaminen ja ammattitaito kehittyvät. Monialaisesta media coach -mediavalmennuksesta on otettu käyttöön Etelä-Savon viitekehykseen sopiva malli.

Hankkeen päätoteuttaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Otavan opisto. Nuorisoalan tutkimus ja kehittämiskeskus Juveniaan sijoittuva projektipäällikkö ja TKI-asiantuntijat sekä Pienyrityskeskukseen sijoittuva TKI-asiantuntija muodostavat yhdessä Otavan Opiston pelipedagogiikkaan erikoistuneen projektiasiantuntijan kanssa monialaisen projektitiimin. Eri alojen edustajista koostuva tiimi tarkastelee hankekokonaisuutta kokonaisvaltaisesti useasta eri näkökulmasta. Projektitiimin työskentelyä täydentää hankkeen yhteistyökumppanien, Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden, Mikkelin Olkkarin ja Mikkelin Mielenterveysseuran, toimijoiden asiantuntemus. Tämä vahvistaa hankkeen toimintaa mahdollistaen monipuolisten toimenpiteiden asiantuntevan toteutuksen ja takaa laadukkaat ja syvälliset tulokset.

Hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Partnerihanke on monitoimijainen “Connecting Spaces of Learning in Europe” –projekti ja kansainvälisen yhteistyön partnerina toimii liettualainen nuorisoalan järjestö Nectarus. Kansainvälisen kumppanuuden tavoitteena on vahvistaa alueellista kehittämistä, laajentaa hankkeen vaikuttavuutta ja lisätä toimenpiteiden syvällisyyttä yhteiskehittämisen ja kokemusten vaihdon keinoin.

Kansainvälisten partnereiden kanssa yhteistyössä kehitetään digitaalisuuteen ja pelillisyyteen nojaavia ratkaisuja nuorten työllisyyden edistämiseksi. Hankkeet toteuttavat yhteisiä pilotteja erityisesti nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden puitteissa. Kansainvälisen yhteistyön tukena toteutetaan selvitys, jossa kartoitetaan tietoa nuorten työllisyyttä edistävistä digitaalisista ratkaisuista ja arvioidaan niiden toimivuutta kohderyhmänuorille alueellisesti ja kansainvälisen yhteistyön muotona. Yhteisten pilottien lisäksi hankkeet toteuttavat itsenäisiä pilotteja, joita tarkastellaan ja arvioidaan yhteisesti. Hankkeissa kehitetään yhteisiä toimintamalleja ja palveluita. Lisäksi hankkeissa tutustutaan erilaisiin digitaalisuuden ja nuorten työllisyyspalveluiden hyviin käytäntöihin.

Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa useampien menetelmien ja toimintamallien testauksen, laajan tiedonsaannin, vertailevan tutkimuksen ja syvällisemmät tulokset. Kansainvälisen yhteistyön myötä rakennetaan kansainvälisiä verkostoja, jotka tukevat hankkeessa kehitettävien palveluiden testaamista, juurruttamista ja toteutusta. Kokemustenvaihto ja yhteinen arviointi mahdollistaa kehitysehdotusten kattavuuden ja uusien kehittämiskohteiden muodostamisen molempien partneriprojektien toteutusalueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Etelä-Savossa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret sekä syrjäseuduilla asuvat, palvelujen ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Nuoret tavoitetaan henkilökohtaisten kohtaamisten kautta. Tämä tapahtuu yhteistyössä paikallisten ammattilaisten kanssa sekä jalkautumalla nuorten luokse. Nuoret osallistuvat hankkeessa hyödynnettävien menetelmien valintaan, pilottipalveluihin ja hankkeen muuhun toteutukseen sekä toimintamallien ja hankkeen kehittämiseen ja arviointiin. Nuoret voivat myös toimia vertaisohjaajina muille nuorille.

Hankkeen toinen varsinainen kohderyhmä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Ammattilaisille tarjotaan koulutusta ja tukea nuorten kohtaamiseen myönteisen tunnistamisen menetelmin ja digitaalisten menetelmien hyödyntämiseen nuorten työllisyyttä edistävissä palveluissa. Ammattilaiset kehittävät toimintamalleja paikallisella tasolla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Etelä-Savon yritykset, järjestöt ja muut nuoria työllistävät ja nuorten parissa toimivat tahot. He toimivat yhteistyökumppaneina nuorten yrittäjyysvalmennuksessa. Heidän kanssaan voidaan myös tehdä yhteistyötä hankkeen muissa toimenpiteissä. Lisäksi heille tiedotetaan hankkeen toiminnasta ja tuloksista.

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien nuorten läheiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 477 440

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 466 751

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 682 058

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 666 788

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Puumala, Pertunmaa, Enonkoski, Kangasniemi, Mikkeli, Hirvensalmi, Sulkava, Mäntyharju, Pieksämäki, Rantasalmi, Heinävesi, Juva, Joroinen, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 335

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Useissa kansallisissa tutkimuksissa on todettu, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riski Suomessa on erityisen suuri nuorilla miehillä. OECD:n uusimman tutkimuksen mukaan nuorten miesten syrjäytyminen Suomessa on huolestuttavan suurta myös kansainvälisessa vertailussa. Suomessa yli viidennes 20-24 -vuotiaista nuorista miehistä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja määrä on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa. OECD:n vertailussa Suomi pitää perää. Nuorten alle 25-vuotiaiden naisten osalta syrjäytymisen kasvu on ollut maltillisempaa ja alle OECD:n keskiarvon, mutta silti 20-24-vuotiaista nuorista naisista yli 15 % on koulutuksen ulkopuolella ja työttömänä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat yhtä lailla nuoriin miehiin ja naisiin ja heidän työelämävalmiuksien ja työllisyyden edistämiseen. Pelillistäminen ja digitaaliset sovellukset ovat perinteisesti kuitenkin kiinnostaneet enemmän nuoria miehiä kuin naisia, joten hankkeen toimenpiteiden voi olettaa kiinnostavan ja kohdistuvan kohderyhmään joiden riski jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle on kaikkein suurin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuden purkaminen on erittäin tärkeää, mutta ei tämän hankkeen päätavoite. Hankkeella voidaan kuitenkin edistää juuri vaikeimmassa asemassa olevien nuorten miesten työllistymistä, minkä voi katsoa edistävän myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeessa pyritään edistämään työelämän ulkopuolella olevien nuorten työelämävalmiuksia, työllistymistä ja yrittäjyyttä, joten sen välilliset ja välittömät vaikutukset elinkeinorakenteeseen ovat/voivat olla merkittäviä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan digitaalisia palveluja ja sovelluksia työpajatoiminnan kehittämiseksi, nuorten työelämävalmiuksien ja yritysyhteistyön edistämiseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti pienten kuntien ja liitoskuntien nuoret, joilla on pitkät fyysiset välimatkat nuoriso- ja työllisyyspalveluihin. Hankkeessa kehitetään digitaalisia palveluita ja sovelluksia, joiden myötä nuoret voisivat osallistua esimerkiksi työpajatoimintoihin ja toteuttaa yritystilauksia verkkovälitteisesti, niin että liikkumisen haasteet eivät estäisi osallistumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää nuorten ja alueen hyvinvointia merkittävästi kehittämällä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten työ- ja yrittäjyysvalmiuksia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeessa huomioidaan ja edistetään sekä nuorten miesten että naisten työllistymistä. Pelillistämisellä ja digitaalisella palvelumuotoilulla edistetään lähökohtaisesti eniten suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien, eli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevian nuorten miesten työelämä- ja työllisyysvalmiuksia. Hankkeella edistetään myös nuorten keskinäistä asuinpaikkaan liittyvää yhdenvertaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Digitaalisten palveluiden ja työskentely-ympäristöjen kehittämisen ja pilotoinnin myötä hankkeella edistetään merkittävästi kaikkien nuorten yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta huomioimalla eritysesti nuoret, jotka asuvat kaukana ja joilla on suurimmat haasteet olla osana heille tarjottavaa palvelujärjestelmää.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARVE

Tavoitteena oli Etelä-Savolaisten koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen. Hanke tuki nuorten pääsyä työllisyyttä tukeviin palveluihin, jotka edistävät työelämävalmiuksien kehittymistä ja siirtymistä työelämään. Hanke pyrki vahvistamaan nuorten polkua välityömarkkinoilta koulutukseen ja työelämään. Maaseutumaisilla alueilla työtä on tarjolla vähän, mutta kaikki nuoret eivät ole valmiita muuttamaan kotipaikkakunnalta kaupunkikeskuksiin tai oman maakunnan ulkopuolelle.

Toimenpiteiden myötä tavoitteena oli, että syrjäseuduilla asuvien nuorten työllisyys-, koulutus- ja muiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat. Nuoret voivat hyödyntää työllisyyttä tukevia palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Erityisesti hankkeessa lähdettiin kehittämään uusia, digitaalisia ratkaisuja nuorten palveluissa, sekä yleisesti nuorten sosiaalista vahvistumista sekä aktivoitumista ja voimaantumista tukevia menetelmiä.

Koska työpakat vähenevät maaseudulta, oli yhtenä tavoitteena myös kannustaa nuoria yrittäjyyteen, ja luomaan itsellensä työpaikkoja. Lähtökohtainen tarve oli kehittää ja tarjota tukea nuorille kehittää tulevaisuuttaan, ilman pakkoa muuttaa kotipaikkakunnalta.

Hanke toteutettiin kansainvälisenä yhteistyöhankkeena, jotta päästään kokeilemaan myös laajemmin Euroopassa kehitettyjen toimintamallien soveltuvuutta Etelä-Savon tarpeisiin. Kestävä yhteistyökumppani löydettiin Connected Spaces of Learning in Europe –hankekokonaisuudesta. Yhteistyötä tehtiin Liettualaisen Nectarus –järjestön kautta.


HANKKEEN TOIMENPITEET

Hankkeen toimenpiteet jaettiin kolmeen työpakettiin, jotka jakautuivat yhteensä 21 kokonaisuuteen.

Työpaketti 1 (TP1) nuorille suunnatut toimenpiteet, työpaketti 2 (TP2) ammattilaisille suunnatut toimenpiteet ja työpaketti 3 (TP3) kansainvälisen yhteistyön toimenpiteet.

TP1 jakautui 7 kokonaisuuteen; TP1.1: ITU-perusryhmätoiminta, TP1.2: Löydä oma tarinasi, TP1.3: Nuorten vertaisohjaajakoulutus, TP1.4: Työpajatoiminta verkossa, TP1.5: Pelillistäminen työllisyyden edistämisessä, TP1.6: Nuorten digitaalinen työelämävalmennus, TP1.7: Nuorten yrittäjyyskasvatus ja –valmennus.

TP2 jakautui 10 kokonaisuuteen; TP2.1: Digitaalinen ja verkkonuorisotyö, TP2.2: Verkko-ohjaus, TP2.3: Peli- ja mediakasvatus, TP2.4: Yrittäjyyskasvatus, TP2.5: Hyödynnettävät sosiaaliset mediat, TP2.6: Pelillistäminen nuorten palveluissa, TP2.7: Palveluiden tuottaminen verkossa, TP2.8: Myönteisen tunnistamisen työpajat, TP2.9: Löydä oma tarinasi, TP2.10: Alueellisen nuorisotyön verkoston tapaamiset.

TP3 jakautui 4 kokonaisuuteen; TP3.1: Tiedon kartoittaminen nuorten työllisyyttä edistävistä digitaalisista ratkaisuista, TP3.2: Cities and Regions of Learning toimintamallin (CROL) alustan kehittäminen, TP3.3: Paikallisten Etelä-Savon pilottien toteuttaminen, TP3.4: Tutustumismatkat ja verkostojen luominen.
Toimenpiteissä osallistettiin sekä nuoria, että nuorten kanssa toimivia ammattilaisia. Yhteensä mukana oli 387 henkilöä, joista valtaosa osallistui pitkäkestoisesti.


ONNISTUMINEN HANKKEEN TOIMENPITEISSÄ

Nuorille suunnattujen toimenpiteiden (TP1) osalta kehitettiin ja toteutettiin suunnitellut asiat, lukuun ottamatta Löydä oma tarinasi –toimintaa.

Sosiaalisen vahvistamisen ja nuorten aktivoinnin osalta mukana oli joillakin paikkakunnilla hyvin sitoutuneita nuoria, joiden kanssa menetelmät löysivät muotonsa. Nuorten sitoutumisen taso kuitenkin vaihteli paikkakunnittain. Mallit juurtuivat hyvin niillä paikkakunnilla, joissa saatiin kehittämisen kautta hyviä kokemuksia.

Digitaalisten palvelumallien kehittämisen osalta saatiin mukaan nuoria sekä kaupunkikeskuksesta, että pienistä kunnista. Verkon yli toteutetuissa työpajatoiminnoissa ja työvalmennuksessa eri paikkakuntien nuoret työskentelivät yhdessä, ja COVID-19 pandemian aikana uusia etätyöskentelyn tarjoamia mahdollisuuksia sovellettiin myös normaalisti työpajoilla fyysisesti läsnä olevien nuorten työskentelyn tukimuotona. Verkkotyöpajan käytännöt juurtuivat hyvin.

Pelillistämisen osalta nuoret osallistuivat myös hyvin kehittämistyöhön, jonka tuotoksena valmistui työelämäroolipeli, sekä ITU-toimintaankin liittynyt korttipeli. Nämä pelit soveltuvat myös verkon yli pelattaviksi, joskaan eivät ole varsinaisia mobiilipelejä.

Yrittäjyyskasvatuksen osalta toteutui paljon pieniä kokeiluita, joissa nuoret olivat sekä suunnittelemassa että osallistujina. Parhaiten toimivat sellaiset kokeilut, joissa itsekin vielä nuoret yrittäjät käytännön kautta tutustuivat kohderyhmään, samalla kertoen omaa tarinaa yrittäjyydestä.

Ammattilaisille suunnattujen toimenpiteiden (TP2) osalta toteutettiin koulutuksia sekä omina yksittäisinä tapahtumina, että yhteistyössä järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä. Nämä kaikki yhdessä muodostivat laaja-alaisen ja kattavan kokonaisuuden. Monet ammattilaiset osallistuivat useaan tapahtumaan, mutta mahdollisuus oli myös valita vain omaan kiinnostukseen ja kohdennettuun tarpeeseen valittuja tapahtumia. Useat mukana olleet myös osallistuivat paikallisesti nuorten kanssa tehtävään menetelmien kehittämistyöhön.
Ammattilaisille tarjottiin hankkeen päättyessä erityistä tukea, jolloin eri puolilla maakuntaa kehitettyjen menetelmien tiedottamista kohdennettiin erikseen jokaiseen Etelä-Savon kuntaan. Tämä auttoi toimenpiteiden juurruttamistyössä, ja paransi palauteen antamisen mahdollisuuksia.

Kansainvälisen yhteistyön (TP3) osalta kokeiltiin CROL –toimintamallia Etelä-Savossa, ja todettiin se teknisesti helpoksi käyttää nuorille. Laajamittainen hyödyntäminen jäi vähäiseksi, johtuen sekä aikatauluhaasteista että verkoston resursseista. Yhteistyön kautta hankkeella oli kuitenkin käytössä uudenlainen tiedotuskanava, ja uudenlainen mahdollisuus toteuttaa oppimisen soittolistoja. Etelä-Savossa saatiin tuntumaa digitaalisten osaamismerkkien käyttöön, joiden avulla nuorten epämuodollista oppimista voidaan tunnustaa osana työelämäpalveluita.
Kansainvälinen yhteistyö osana Connected Spaces of Learning in Europe –hankekokonaisuutta oli onnistunutta. Toimintamalli tarve, kohderyhmän mittakaava ja nuorille suunnattujen palveluiden laajuus on Euroopan suurissa kaupungeissa toisenlainen kuin Etelä-Savossa.

HANKKEEN TUOTOKSET JA VAIKUTUKSET
Hankkeessa julkaistiin yhteensä seitsemän kirjallista tuotosta tai menetelmäpakettia. Nämä ovat vapaasti käytettävissä ja pääosin omaksuttavissa ilman erillistä perehdytystä.


1. Digital Applications in Youth Employment Services -julkaisu (TP3.1)

2. Oppimisen paikka - Kokeiluja nuorten työllisyyttä tukevien palvelujen ja menetelmien kehittämiseen Etelä-Savossa –julkaisu (hankkeen läpileikkaava päättöjulkaisu)

3. Kohina - Pelinjohtajan opas nuorten työelämätaitoja ja -valmiuksia edistävään pöytäroolipeliin –julkaisu (TP1.5)

4. Myönteisiä matkaeväitä - Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintojen ohjaajan opas –julkaisu (TP1.1 & TP1.3)

5. Uuden äärellä - Nuorten verkkotyöpaja yhdenvertaisen palvelun mahdollistajana - näkökulmia työpajalle (TP1.4)

6. ITU-peli –korttipelijulkaisu (TP1.1 & TP1.5)

7. Cities and Regions of Learning – Starter Toolkit -julkaisu (TP3.1)

Mukana olleet nuoret kokivat sosiaalisten taitojen ja digitaalisten valmiuksien vahvistumista. Tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyi. Pelillisyys kiinnosti ja motivoi, ja opintojen ja työllistymisen valmiudet kehittyivät. Erityisesti pitkään mukana olleet nuoret saivat runsaasti tukea aktivoitumiseen, sekä työelämätaitojen vahvistumiseen. Merkittävänä tekijänä sosiaalisessa vahvistumisessa oli nuorille mahdollisuus olla mukana kehittämässä uusia menetelmiä.

Ammattilaiset kokivat saaneensa käyttöön uusia menetelmiä, vertaistukea ja toimintatapoja. Yhdessä tekeminen ja maakunnallinen yhteistyö koettiin tärkeänä. Osa menetelmistä juurtui hankkeen aikana pysyviksi toimintamalleiksi, ja osa herätti kiinnostusta myös sellaisissa kunnissa jotka eivät alun perin osallistuneet mallin kehittämistyöhön.

Kansainvälisellä CROL yhteistyölle jäi jatkomahdollisuus, joskaan toiminta ei vakiintunut Etelä-Savossa. Mahdollisuudet esimerkiksi digitaalisten osaamismerkkien hyödyntämiselle osana nuorten työpajatoimintaa jäivät kiinnostavaksi osaksi nuorten palveluita.

Hankkeen loppuvaiheessa keväällä 2020 maailmaa muuttanut COVID-19 –pandemia kiihdytti digitaalisten ratkaisuiden kysyntää, jonka myötä erityisesti nuorten verkossa toimivan työpajatoiminnan soveltaminen yhä useampien nuorten tarpeisiin kasvoi. Hankkeessa kehitetty malli juurtuikin oleelliseksi osaksi pysyvää tarjontaa ja toimintaa nuorten työpajoilla.

Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin paljon erilaisia kokonaisuuksia. Sidosryhmän jäsenillä puolestaan rajalliset resurssit. Kaikissa toiminta-alueen kunnissa ei voinut keskittyä kaikkeen hankkeen tarjoamaan sisältöön. Rajaamalla hankkeita sidosryhmien resurssit voisivat riittää suurempaan osaan kehitettävistä kokonaisuuksista.