Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20904

Hankkeen nimi: Digipolku töihin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.2.2017 ja päättyy 31.1.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Opintotoiminnan Keskusliittory

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0201789-3

Jakeluosoite: Pitkäsillanranta 3 B 5.krs

Puhelinnumero: (09) 4153 4200

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ok-sivis.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ILVONEN ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: viestintä- ja innovointipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)ok-sivis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505879423

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä, 1007629-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa edistetään sen toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden ammatillista koulutusta ja työllistymistä tukevien digitaalisten perustaitojen oppimista ja vahvistetaan heidän kiinnittymistään suomalaiseen yhteiskuntaan järjestötoiminnan avulla. Erityisen huomion kohteena on digitaalinen lukutaito.

Hankkeen tavoitteet:
1. Kehitetään maahan muuttaneiden henkilöiden digitaitoja sellaiselle tasolle, että he pärjäävät niillä ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä
2. Lisätään vuoropuhelua ja yhteistyötä järjestöjen ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta järjestöissä tapahtuvaa oppimista voitaisiin hyödyntää entistä paremmin ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä.
3. Rakennetaan maahanmuuttajataustaisten ja muiden heikot digitaidot omaavien henkilöiden koulutusmalli, jossa digitaitojen kehittämiseen liittyvät osaamistavoitteet määritellään ammatillisen koulutuksen tarjoajan kanssa. Digitaitojen kouluttaminen tapahtuu hankkeessa koulutettavien vertaisohjaajien avustuksella maahanmuuttajataustaisille ja muille heikot digitaidot omaaville henkilöille

Toimenpiteet:
1. vuosi: Koulutusmallin suunnittelu: osaamistavoitteiden määrittely, koulutusmateriaalien ja, -menetelmien luominen; vertaisohjaajien rekrytointi ja koulutus
2. vuosi: Koulutusmallin testaaminen kohderyhmille. Kukin mukana olevan järjestö toteuttaa 3-4 vertaisryhmää, jotka kestävät yhden lukukauden. Hanketoimijat fasilitoivat kouluttamiensa vertaisohjaajien työtä. Vertaisohjaajista luodaan verkosto, jonka toimintaedellytyksiä hankkeen jälkeen tuetaan erilaisin menetelmin. Hankkeen kohderyhmille (sekä vertaisohjaajat että maahanmuuttajataustaiset henkilöt yhdistyksissä) kerrotaan mahdollisuuksista päivittää ja kehittää digiosaamistaan myös jatkossa.

Hankkeen tuloksena syntyy digitaalisten taitojen vertaisoppimista kehittävä malli, joka sisältää ohjeistukset, osaamismäärittelyt, koulutusaineiston ja kevyen alku- ja lopputestin digitaitojen kehittymisen mittaukseen, sekä vertaisopintoryhmän ohjaamiseen liittyvän pedagogisen ohjeistuksen. Malli on ladattavissa verkosta ja laajasti hyödynnettävissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat heikot digitaidot omaavat työikäiset henkilöt, erityisesti maahanmuuttajat. Kohderyhmänä on ne maahanmuuttajat, joilla on oleskelulupa ja riittävä suomenkielin taito, jotta voi siirtyä Suomessa opiskelemaan tai työmarkkinoille. Lisäksi koulutuksiin voi osallistua myös kantasuomalaisia työikäisiä henkilöitä, joilla on heikot digitaidot.

Lisäksi hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat nonformaalien ja formaalien oppilaitosten ja työelämän edustajat, koska hankkeen tavoitteena on uudistaa eri oppilaitosmuotojen ja työelämän yhteyksiä ja toimintaa sekä tehdä työnantajille tunnetuksia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työelämätaitoja ja -edellytyksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Non-formaalia koulutusta tarjoavat oppilaitokset lähinnä vapaassa sivistystyössä ja järjestöt. Hankkeen tuloksista kertoviin webinaareihin houkutellaan erityisesti maahanmuuttajajärjestöjä, jotka voisivat hyödyntää mallia toiminnassaan sekä työantajien edustajia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 177 580

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 173 513

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 260

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 182 971

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 170

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa järjestettävän koulutuksen osallistujaryhmäksi on määritelty maahanmuuttajat. Maahanmuuttajista suuri osa on ollut viimeisen kahden vuoden aikana miehiä. Osalla maahanmuuttajanaisia voi olla kulttuuritaustasta johtuvia rahoitteita osallistua esimerkiksi miesten kanssa samaan koulutukseen. Tämä on huomioitu ottamalla yhdeksi hankekumppaniksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton piiri, joka pystyy omassa toiminnassaan madaltamaan naisten osallistumista ryhmäopetukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
ks. edellinen perustelu
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on digitaitojen oppiminen, joka tarve ei ole sukupuolisidonnaista. Mutta hankkeessa on huomioitu maahanmuuttajanaistan mahdollisuudet osallistua koulutukseen niin, että heidän osallistumisensa kynnystä pyritään madaltamaan perustamalla ryhmiä Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirin toimintana, jolloin on paremmat mahdollisuudet tavoittaa osallistujiksi juuri naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa panostetaan verkkoviestintään ja verkon välityksellä toimimiseen, jotta esimerkiksi paperijätettä ei syntyisi turhaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 0
Tavoitteena on madaltaa maahanmuuttajien kynnystä työskennellä yrityksissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeessa kehitetään sähköisesti levitettävä koulutusmalli.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Hankkeessa pyritään välttämään ylimääräistä matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 0
Hanke edistää sosiaalista hyvintointia mahdollistamalla maahanmuuttajien paremman integroitumisen suomalaisen yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeessa on pyritty huomioimaan erityisesti maahanmuuttajanaisten mahdolliset esteet kehittää omia digitaitojaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeessa tuetaan maahanmuuttajien mahdollisuutta opiskella omasta kulttuuristaan lähtevien toimintamallien mukaisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digipolku töihin- hankkeen tavoitteena oli opettaa ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä vaadittavia digitaalisia taitoja erityisesti maahanmuuttajille. Pääasiallinen kohderyhmä olivat maahanmuuttajat, joilla oli oleskelulupa ja jotka tulivat toimeen suomen kielellä. Myös muut digitaalisten taitojen kehittämisestä kiinnostuneet olivat tervetulleita mukaan hankkeen toimintaan. Hankkeen toimintoihin osallistui 170 henkilöä. Heistä noin 160 oli maahanmuuttajia ja loput kantasuomalaisia.

Hankkeessa tehtiin aluksi digitaalisten taitojen osaamismäärittely. Osaamismäärittelyssä hyödynnettiin maahanmuuttajia työllistävää yritystä. Osaamismäärittely toimi hankkeen koulutusten ja digitaalisten taitojen ryhmien sisällöllisenä viitekehyksenä: hankkeen aikana opitut taidot ja materiaalit liittyvät suoraan osaamismäärittelyyn. Osaamismäärittelyn jälkeen luotiin digitaalisten taitojen vertaisoppimisen malli. Vertaisuus toteutui kolmella eri tavalla:
• Vertaisohjaajakoulutuksen käyneet ohjaajat olivat vertaisia toimiessaan vertaisryhmien ohjaajina.
• Ohjaajat ja vertaisryhmien jäsenet olivat vertaisia siinä, että heillä oli kiinnostus oppia digitaalisia taitoja ja suomen kieltä.
• Vertaisryhmän jäsenet olivat vertaisia toisilleen oppiessaan digitaalisia taitoja ja harjoittaessaan suomen kieltä.

Malli koostuu digitaalisten taitojen osaamismäärittelystä, Vertaisohjaajakoulutuksesta (3 op) ja tässä koulutuksessa koulutettujen ohjaajien vapaaehtoistyönä pitämistä digitaalisten taitojen vertaisryhmistä. Malli pitää sisällään hankkeen koulutusten ja digitaalisten taitojen työpajojen ja digitaalisten taitojen ryhmien materiaalit, jotka tuotetaan hankkeen lopputuotoksena syntyvälle verkkosivulle. Materiaalit ovat julkisia ja kaikkien hyödynnettävissä ja niiden perusteella voidaan pitää perusdigitaalisia taitoja oppivia ryhmiä. Hankkeen verkkosivusto löytyy osoitteesta www.digipolkutoihin.fi
Hankkeen toiminta on ollut valtakunnallista. Hankkeessa on verkostoiduttu laajasti ympäri Suomen maahanmuuttajien kanssa työskentelevien organisaatioiden ja hankkeiden kanssa. Vertaisohjaajakoulutus järjestettiin Oulussa, Helsingissä ja Seinäjoella. Ohjaajat ovat toimineet ohjaustyössä omalla asuinseudulla: digitaalisten taitojen ryhmiä järjestettiin Oulussa, Seinäjoella (useita), Helsingissä (useita), Lapualla (kaksi), Kauhajoella ja Ähtärissä. Ryhmät opiskelivat noin 24 tuntia toimintansa aikana. Digitaalisten taitojen vertaisryhmien osallistujamäärät vaihtelivat 6-17 välillä. Toiminta perustui vapaaehtoisuuteen eikä siitä maksettu palkkiota. Kaikki osallistujat saivat toimintaan osallistumisesta todistuksen ja digitaalisen osaamismerkin.

Osallistujat olivat tyytyväisiä hankkeesta saamiinsa kokemuksiin. He oppivat ohjaamisen taitoja, digitaalisia taitoja ja suomen kieltä ryhmien toiminnan aikana. Digitaalisten taitojen oppimisen haasteeksi on havaittu - sekä ohjaajien että projektihenkilöstön kokemuksen kautta- ryhmän jäsenten heterogeeninen digitaalisten taitojen osaamisen taso. Ohjaustyössä on ollut etua siitä, että ohjaajat työskentelivät pareina (tai kolmisin) ja ryhmän jäsenet ovat myös aktiivisesti tukeneet toisia erilaisten taitojen oppimisessa. Näin ryhmissä oli mahdollista saada myös henkilökohtaista tukea oppimiseen.