|
|
|
Hankekoodi: S20905
Hankkeen nimi: Hitsausverkoston yritysten toiminnan ja tuottavuuden kehittäminen, HitWerk
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: 017-255 6000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Toivanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.toivanen(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6282
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tuottavuuden parantaminen on avainasemassa kotimaisten hitsausyritysten menestyksessä kansainvälisessä kilpailutilanteessa ja globalisaatiopaineessa. Hitsaustekniikka hallitaan hyvin, mutta tuotantokokonaisuuteen sisältyy paljon hukka-aikaa ja turhaa työtä. Laatuvirheistä aiheutuviin kustannuksiin kuluu alan tuotantoyrityksissä keskimäärin 20% liikevaihdosta ja toisaalta noin 70% laatuvirheistä johtuu tiedonkulun ongelmista. Myös tuotannon digitalisaation hyödyntäminen hitsaavassa teollisuudessa on vielä alkuvaiheessa.
HitWerk-hankkeen sisältönä on hitsausverkostojen yritysten tuottavuuden nostaminen, työelämän kehittäminen ja toimintatapamuutosten käyttöönotto. Kehittämisprojektissa siirretään uutta tutkimus- ja muuta tietoa yritysten käytäntöön. Hankkeella pyritään yrityksissä edistämään tuottavuutta, hitsauksen laatua, laatustandardien käyttöönottoa, toimitusvarmuutta, tuotantojärjestelyjä, työn johtamista, verkoston tiedon kulkua, tietotekniikan hyödyntämistä toimitusketjussa sekä välillisesti myös henkilöstön motivaatiota ja ammattitaitoa.
Hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja toteuttajakumppanina on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yrityskumppaneiksi pyritään saamaan verkostoituneita yrityksiä, joita yhdistäviä tekijöitä ovat hitsaava tuotanto sekä tuotantoketjut.
Hankkeen päätavoitteita ovat:
- Kehittää hitsaavien yritysten tuottavuutta ja laatua nykytasosta
- Kehittää yritysten toimitusverkoston toimintaa
Hankkeen toimenpidekokonaisuuksia on koottu seuraavien työpakettien muotoon:
3. Alkukartoitukset
4. Toimitusketjuselvitykset
5. Laadunohjaus
6. Tuotannon kehittäminen
7. Automatisointiselvitykset
8. Hankkeen hallinnointi
Hankkeen toimenpiteillä aikaansaatavia tuloksia ovat:
- Yritysten sekä toimitusketjujen nykytilanteen kartoitustulokset kehittämissuunnitelmineen
- Aiempaa tehokkaammin toimivat toimitusverkostot ja –ketjut
- Tuotannon logistiikan parantuminen
- Laatuvirheiden väheneminen
- Laadunhallintajärjestelmät
- Automatisointi- ym. selvitysten tulokset
Hankkeen kohderyhminä ovat osallistuvat kone- ja metallialan tuotantoyritykset alihankkijoineen alueella sekä niiden henkilökunta. Lisäksi kohderyhmänä ovat toteuttajien henkilökunta ja opiskelijat, jotka saavat alan uutta tietoutta työnsä sekä opiskelunsa tueksi.
Välillisina kohderyhminä ovat yritysten tuotteiden loppukäyttäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 136
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 254 684
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 328 031
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 327 579
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Mikkelin, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan
Kunnat: Nurmes, Kangasniemi, Kiuruvesi, Kuopio, Varkaus, Leppävirta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 22
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24
Suunniteltu: 85
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Osaamisen ja laadun vahvistaminen vähentää raaka-ainehukkaa tuotannossa, mikä edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen toimenpiteillä pyritään metallisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen, mikä pienentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali vaikutukseltaan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteillä pyritään metallisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen, mikä vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali vaikutukseltaan Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Valmistustekniikan ja laadun kehittyminen vähentää materiaalien hukkaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 5 |
| Hanke on lyhyellä aikavälillä neutraali vaikutukseltaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Hankkeeseen osallistuvat yritykset kehittävät laitteistoja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
| Alueen toimijoiden toiminnan kehittäminen ja tuotannon tehostaminen parantavat yritysten kilpailukykyä kestävästi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Digitaalisuus edistää aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Valmistustekniikan kehittyminen vaikuttaa edistävästi liikkumiseen ja logistiikkaan | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 2 |
| Hankkeella tavoitellaan välillisesti myös työhyvinvoinnin edistämistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Osaamisen lisääntyminen parantaa sosiaalista tasa-arvoa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali. | ||
Hankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen hitsaavan teollisuuden kilpailukykyä kehittämällä tuotantoprosesseja ja edistämällä verkostotoimintaa. Hankkeessa pyrittiin lisäämään yritysten tietoisuutta toimitusketjuverkoston hyödyistä tuotannon kehittämisessä sekä laadun ja tuottavuuden parantamisessa taloudelliset näkökohdat huomioiden.
Hanke toteutettiin jakamalla toimenpiteet kuuteen työpakettiin: alkukartoitukset, toimitusketjuverkostoselvitykset, laadunohjaus, tuotannon kehittäminen, automaatioselvitykset ja hankkeen hallinnointi.
Saavutettuina tuloksina hankkeessa parannettiin hitsaavien yritysten laatua ja tuottavuutta nykytasosta sekä kehitettiin yritysten toimitusverkoston yhteistyötä ja toimintaa. Merkittävänä tuloksena hanke sai aikaan yrityksissä kehittämisen kipinän niin hitsaustuotannon kuin verkostotoiminnankin osalta. Tämä näkyy erityisesti hitsauksen automaatioon ja tuotannon toimivuuteen liittyvässä, yritysten omassa kehittämistyössä, mikä jatkuu osassa yrityksiä hankkeen jälkeenkin, sekä verkoston yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen kehittymisessä, mikä näkyi jo hankkeen aikana järjestetyissä verkostotapaamisissa.