RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20909, DigiJoko - digitaalisuus, naiset ja johtaminen

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 181

Puhelinnumero: 01535561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: GUSTAFSSON-PESONEN ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.gustafsson-pesonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8344217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DigiJoko –digitaalisuus, naiset ja johtaminen -hanke vastaa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman TL 3: Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventämiseen. Hankkeen toimet edistävät naisten tasa-arvoisuutta työelämässä sekä naisten johtamien yritysten tai yksiköiden kilpailukyvyn paranemista kaikilla toimialoilla Etelä-Savossa.

DigiJoko -hankkeen tavoitteena on naisten urapolkujen, johtajuuden sekä naisyrittäjyyden tukeminen digitalisoituvassa työelämässä. Lisäksi tavoitteena on tukea naisten johtamien yritysten kilpailukyvyn paranemisessa mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisen ja mallintamisen myötä. Murroksessa olevan liiketoiminnan johtajan tulee pystyä sparraamaan hybridiammattilaisia, verkostomaista hajautunutta toimintatapaa, ajasta ja paikasta riippumatonta työtä. Hankkeessa tartutaan näihin ajassa oleviin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin kehittämällä naisten johtajuutta, osaamista sekä edistämällä heidän työllisyyttään ja urakehitystään. Lisäksi tuetaan liiketoiminnan uudentamisessa mm. liiketoiminnan palvelullistamisen keinoin. Tämä tapahtuu valmennusten lisäksi roolimallien ja vekostojen ja vertaisoppimisen vahvistamisella ja naisten keskinäisellä sparraamisella. Naisten urakehityksen tukeminen vaikuttaa suoraan yritysten ja organisaatioiden toimintaan; sukupuolten moninaisuuden vahvistaminen lisää innovatiivisuutta, sekä vaikuttaa käytäntöihin, kannattavuuteen, taloudelliseen tulokseen ja henkilöstön hyvinvointiin (THL 2016). Tiedostettu tosiasia on, että sukupolvien välillä on merkittävää eroa digitaalisuuden hyödyntämisessä työelämässä. Hankkeessa linkitetään yhteen yrittäjä- ja johtajanaiset diginatiivien korkeakoulutaustaisten nuorten naisten kanssa, jolloin syntyy yhteisoppimisen ja uuden luomisen paikkoja eri työ- ja digisukupolvien välille.
DigiJoko -hankkeen uutuus- ja lisäarvo muodostuu kehitettävistä digitalisoituvan yhteiskunnan uusista johtamisen malleista, joissa vertais- ja verkostotoiminta on päivitetty uudelle tasolle. Hankkeessa toteutettavilla toimenpiteillä luodaan tämän päivän johtajuutta huomioiden digitaalisuuden ehdot ja mahdollisuudet. Hankkeen toiminta tuo myös merkittävää lisäarvoa kohderyhmälle ja näiden taustaorganisaatioille.

Toimet johtamisosaamisen kehittämiseen, liiketoiminnan uudentamiseen ja verkostojen vahvistamiseen
1) Työhön linkitettyjä kehittämisvalmennuksia vertaiskehittämisen keinoin yrittäjä- ja naisjohtajille tietoperustan vahvistamiseksi (johtamisen teemoista esim. strateginen- ja muutosjohtaminen, palveluiden kehittämisen johtaminen, uuden liiketoiminnan mahdollisuuksien tunnistaminen jne)
2) Aktiivinen verkostojen muodostumisen ja vertaisoppimisen edistäminen.
Opiskelijoiden ja yrittäjä- ja johtajanaisten kohtauttaminen mahdollisuuksien mukaan
Hankkeen strategiana on kuunnella aktiivisesti naisjohtajia (yrittäjiä) ja linkittää heitä mahdollisuuksien mukaan myös nuorten opiskelijanaisten kanssa samoihin brainstorming -pöytiin digitalisaation mahdollisuuksista ja yrityksen kehittämisessä eri ikäisten näkökulmasta
3) Selvitykset - kuvaukset naisjohtajuuden poluista ja taitekohdista parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja jatkossa hyödyntämiseen.

Tulokset tukevat työelämän tasa-arvoisuutta ja työ- ja koulutusurien eriytymisen lieventämistä Etelä-Savossa
1) Naisten johtamien yritysten ja organisaatioiden laaja-alainen johtamisosaaminen, digiosaaminen ja liiketoiminnassa pärjäämisen mahdollisuudet kovenevassa kilpailussa paranevat.
2) Toimenpiteisiin osallistuneet saavat konkreettisia välineitä ja ratkaisuja arjen johtamisen haasteisiin ja laajentavat johtamisessa tarvittavaa kokonaisnäkemystä.
3) Osallistujien vertaisverkostot laajenevat yli toimialarajojen. Pyritään synnyttämään myös ohjelman jälkeen jatkuvia verkostoja.
4) Työhyvinvointi kohenee sekä kohderyhmässä että taustaorganisaatioissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmänä ovat naisyrittäjät ja johtavassa asemassa erilaisissa organisaatioissa toimivat naiset, (esim. johtajat, päälliköt, esimiehet, yrittäjät) eri toimialoilla Etelä-Savossa.
Kohderyhmään kuuluvat myös nuoret opiskelijanaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä ovat pk-yritykset, organisaatiot sekä kolmannen sektorin toimijat ja julkiset organisaatiot ja niiden edustajat sekä oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 176 120

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 307

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 565

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 211 821

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Enonkoski, Rantasalmi, Kangasniemi, Puumala, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Mäntyharju, Sulkava, Heinävesi, Joroinen, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke perustuu ennalta selvitettyyn tietoon, tutkimuksiin, strategioihin sekä toteuttajan omiin kokemuksiin ja sen pohjalta tuotettuun ja hankittuun osaamiseen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei

Hankkeen toiminta ja tavoiteltavat tulokset palvelevat kokonaisuudessaan sukupuolinäkökulman huomioimista ja edistämistä naisyrittäjyyden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja osaamista naisten yrittäjyyden / johtamisen potentiaalista ja erityistarpeista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Naisten johtamisurien tukemiseen tulee panostaa. Perustelut: Naiset tarvitsevat kannustusta lähteäkseen johtajan tehtäväiin. Naiset ovat tunnollisia, joten usein eivät hyödynnä ilman kannustusta osaamistaan johtajana. Naiset ovat tutkimusten mukaan parempia johtajia - empaatisten kykyjensä vuoksi. Työelämän tasa-arvoa ei koskaan tueta liikaa, joten naisten tukemista johtajan tehtäviin tulee tehdä määrätietoisesti. Hankkeen päätavoite on kehittää naisjohtajuutta ja yrittäjyyttä sekä digitaalisuuden hyödyntämistä naisten johtamissa yrityksissä sekä mahdollistaa nuorten alle 30-vuotiaiden naisten osallisuutta, yrittäjyyshenkisyyttä sekä rohkeutta ja sitä tukevien verkostojen synnyttämistä yrittäjyyteen asti. Myös rohkaista uusia aluevaltauksia, esim. tuoda roolimalleja eri aloilta, ja sitä kautta rohkaista yrittäjyyteen perinteisiä miesvaltaisia alojakaan unohtamatta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeen toiminta on luonnonvarojen käytön kannalta neutraalia, hankkessa korostuvat aineettomat elementit. On kuitenkin todettu, että naisten perustamat yritykset ovat keskimäärin tietoisempia eettistä, arvopohjaisista ja kestävään kehitykseen perustuvista näkökulmista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen toiminta on ilmastoriskien kannalta melko neutraali. Naisyrittäjyyden painotus esim. yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tukee ekologisten näkökulmien edistämistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toiminta on luonnon monimuotoisuuden kannalta melko neutraali. Hankkeen tavoittelemat arvot, eettisyys tukevat ympäristöystävällistä ajattelua.Tätä tukeat myös naisyrittäjyyden tunnusmerkit.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminta on luonnon näkökohdan kannalta suoraan melko neutraali. Hankkeen tavoittelemat arvot, eettisyys tukevat ympäristöystävällistä ajattelua.Tätä tukeat myös naisyrittäjyyden tunnusmerkit.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät oletettavasti kohdistu suoraan Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hanketta toteutetaan vähäisin materiaalein ja jätteitä minimoiden. Hankkeen materiaalit ja tulokset julkaistaan pääosin digitaalisessa muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Kestävä kehitys ja uusiutuvat energialähteet ovat Suomen potentiaalisia tulevia kilpailukykytekijöitä, myös liiketaloudellisesti tarkasteltuna. Tämä huomioidaan osallistujien sekä tunnettujenkin yrityselämän key-note puhujien rekrytoinnissa osaksi ohjelmaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	7
Hankkeen tavoitteena on tuoda yhteen, innostaa ja osallistaa tunnettuja alan konkareita, sekä tuoda heitä yhteen innostamaan nuoria sekä vielä eri yrityspalveluiden tarjoajia. Uskomme, että pienessä maassa on kriittistä, että eri sektoreiden toimijat pystyvät työskentelemään yhä saumattomammin yhteen ja yhteisten tavoitteiden eteen. Uskomme siis kolmi-neli tai vaikka viisikantaiseen työskentelyyn, jossa kehitystä viedään eteenpäin oppilaitosten, alueiden, yritysten ja yhdisten yhteistyönä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Aineeton arvonluonti on yhä keskeisimmin läsnä joka paikassa. Yksilö, yhteisö, järjestö, julkinen sektori tai elinkeinotoiminta. Esim. digitaalisuuteen liittyvä osaaminen ja palvelujen kehittäminen ovat horisontaalinen osa hanketta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Tähän hankkeeseen liittyvä liikkuminen pyritään toteuttamaan ekologisesti, esim. julkisia kulkuvälineitä hyödyntäen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	0
Hankkeen ydintavoitteena on nuorten naisten hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja itsetuntemuksen kautta edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, sekä työn ja yksityiselämän tasapainoa.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hankkeen toiminta ja tulokset kokonaisuudessan pyrkivät edistämään tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hankkeen toiminta ja tulokset kokonaisuudessaan pyrkivät edistämään yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. Hankkeessa on taustalla itsetuntemus ja oman identiteetin tunnistaminen ja tasa-arvon lisääminen.
Ympäristöosaaminen	0	0
Näkökohta pyritään sisällyttämään mahdollisimman näkyvästi parhaiden käytäntöjen viestintään yhtenä keskeisenä kestävän yrittäjyyden ja johtamisen näkökohtana.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DigiJoko-hankkeen tavoitteena on ollut naisten urapolkujen, johtajuuden sekä naisyrittäjyyden tukeminen digitalisoituvassa työelämässä. Lisäksi tavoitteena on ollut tukea naisten johtamien yritysten kilpailukyvyn paranemisessa mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisen ja mallintamisen myötä.

Naisten urakehitystä hanke on tukenut valmennusten avulla sekä roolimallien ja verkostojen ja vertaisoppimisen vahvistamisella ja naisten keskinäisellä sparraamisella. Hankkeen uutuus- ja lisäarvo on muodostunut hankkeessa kehitetyistä digitalisoituvan yhteiskunnan uusista johtamisen malleista, joissa on nojattu vahvasti vertais- ja verkostotoimintaan. Hankkeen toiminta on tuonut merkittävää lisäarvoa kohderyhmälle ja jossain määrin myös taustaorganisaatioille.

Hankkeessa toteutettiin
1) Työhön linkitettyjä WoManager-kehittämisvalmennuksia vertaiskehittämisen keinoin naisjohtajille ja yrittäjille sekä hankkeen teemaa tukevia lyhytkestoisia tilaisuuksia
2) Verkostojen muodostumiseen ja vertaisoppimisen tuki
3) Selvityksiä naisjohtajuuden poluista ja taitekohdista parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja jatkossa hyödyntämiseen.

Tulokset ja vaikutukset
Toteutetut valmennukset ovat osaltaan vahvistaneet osallistujien ja naisten johtamien yritysten ja organisaatioiden johtamisosaamista sekä ymmärrystä digitalisaatiosta ja sen vaikutuksesta liiketoimintaan. Toimenpiteisiin osallistuneet ovat saaneet konkreettisia välineitä ja ratkaisuja arjen johtamisen haasteisiin ja laajentaneet johtamisessa tarvittavaa kokonaisnäkemystä.
Osallistujien vertaisverkostot ovat laajentuneet yli toimialarajojen ja myös ohjelman jälkeen jatkuvia kumppanuuksia on syntynyt. Osallistuneiden naisten pärjäämisen mahdollisuudet näiltä osin ovat parantuneet. Osaamisen paranemisen ja verkostojen vahvistumisen myötä myös työhyvinvointi on kohentunut sekä kohderyhmässä että taustaorganisaatioissa.

Naisten ja miesten erilaisista opintopoluista ja uravalinnoista on viime aikoina keskustelu vilkkaasti. Teknologia-aloilla ja -yrittäjinä naisia on
huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Samoin naisia on edelleen vähemmän organisaatioiden johtotehtävissä. Hankkeen selvityksissä tarkasteltiin
naisten työuria ja digitaalisuutta. Selvitystyö osoitti, että digitaaliset teknologiat muuttavat liiketoimintaa ja avaavat naisille uudenlaisia ura- ja
yrittäjyysmahdollisuuksia. Naisilla on kuitenkin digitaalisten teknologioiden käytössä usein enemmän haasteita kuin miehillä.
Hankkeessa haastatellut, varsinkin jo pitkään työelämässä olleet naiset korostivat, että digitaalisuus oli ollut suurin muutos heidän työurallaan.
Useimmilla oli kuitenkin varsin positiivinen suhde digitaalisuuteen. He pitivät digitaalisia taitoja keskeisenä työelämän osaamisalueena ja katsoivat,
että digitaitojen hallitseminen oli tuottanut heille mahdollisuuksia edetä urallaan. Naiset olivat yleensä opiskelleet näitä taitoja työssään tekemällä,
itseoppien. Digiteknologioiden käytössä oli valmennukseen osallistuvien naisten välillä suuria eroja: joillakin heistä oli verkkokauppa tai he käyttivät
muutoin eri kanavia ja välineitä sujuvasti sekä työssä että vapaa-ajalla. Toiset taas vasta opettelivat käyttöä. Useilla naisilla oli erityisesti haasteita
pitää erillään sosiaalisen median käyttö työ- ja vapaa-ajan tarkoituksiin.
Selvityksemme osoittaa, että digitaidot ja -työkalut – silloin kun ne yhdistetään itsensä johtamisen taitoihin – voivat edistää naisten yritystoimintaa,
lisätä naisten työhyvinvointia sekä heidän mahdollisuuksiaan edetä urallaan. Naiset voivat digitaalisuuden kautta päästä parempaan työelämän
tasa-arvoon. He kuitenkin kaipaavat roolimalleja eli esimerkkejä naisista, jotka ovat onnistuneet etenemään urallaan.

Selvityksiin liittyvät julkaisut:
- Villman, K. ja Rajahonka, M. (2018), Naiset teknologian kesyttäjinä, READ Nro 3/2018, Kaakkois-
Suomen ammattikorkeakoulun verkkolehti, ISSN 2323-6353, http://read.xamk.fi/2018/digitaalinen-talous/naiset-teknologian-kesyttajina/
- Rajahonka, M. and Villman, K. (2019), Women Managers and Entrepreneurs and Digitalization
– on the Verge of a New Era or a Nervous Breakdown? Technology Innovation Management Review. Volume 9, Issue 6. https://timreview.ca/
issue/2019/june
- Rajahonka, M. and Villman, K. 2019, 10 teesiä naisten työurista ja digitalisaatiosta. Xamk inspiroi 14. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-176-7
Suomenkielinen videokooste: https://tinyurl.com/10teesia
Englanninkielinen videokooste: https://tinyurl.com/womanager

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke