Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20912

Hankkeen nimi: HopeForYou

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Saimaan 4H-yhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0206808-4

Jakeluosoite: Laserkatu 6

Puhelinnumero: +35840 5437215

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.etela-saimaa4h.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PUUSTINEN HELENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.puustinen(at)4h.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405437215

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HopeForYou hankkeen tarve on saada Lappeenrannassa korkeasti kouluttautuville nuorille opiskeluaikaisia työpaikkoja, työelämään siirtymiseen vaiheeseen varmuutta työpaikasta, tukea opinnäyte- ja gradutöiden valmistumiseen ja samalla luoda uusia hyvinvointipalveluita ikäihmisille.
Tavoitteena on kehittää nuorille yrittäjyydestä ja sitä kautta työllistymisestä kiinnostuneille Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoille työmarkkinoille kiinnittymisen toimintamalli. HopeForYou edistää nuoria siirtymään koulutuksesta työelämään erityisesti hyvinvointialalle suuntautuneina yrittäjinä tai yrittäjämäisesti toimivina työntekijöinä. Yrittäjyyteen suuntautuneita nuoria kannustetaan kehittämään liiketoimintaansa ikäihmisten hyvinvoinnin ympärille ja perustamaan opiskelija-aikaisen matalan kynnyksen harjoitteluyrityksen. Samalla kokeillaan tiimityönä luotuja uudenlaisia vanhusten tarpeista lähteviä hyvinvointipalveluita. Opiskelijoita ohjataan hyvinvointiyrittäjyyteen antamalla opinnäyte- gradutöihin aiheita ja valmennetaan opinnäytetyön sisällön tuottamiseen hyvinvointiyrittäjyyden näkökulmasta. Muiden nuorisoon suuntautuneiden hankkeiden hyviä käytäntöjä ja verkostotyötä hyödynnetään koko hankekauden aikana.
Kolmevuotisessa hankkeessa kootaan 45 opiskelijaa Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelevista sosiaali- ja terveysalan- ja sosionomiopiskelijoista sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikkaa opiskelevista nuorista, jotka ovat kiinnostuneita ikäihmisten tarpeiden tunnistamisesta sekä hyvinvointipalveluiden ja -teknologian kehittämisestä ikäihmisten tarpeisiin. Tukena nuorilla on ikäihmisistä koottu asiantuntijaraati sekä nuorten yrittäjien tukemisesta kiinnostuneiden kehittämistiimi koko hankekauden ajan.
HopeForYou hankkeessa luotu matalan kynnyksen yrittäjyyden toimintamalli valmentaa ja ohjaa nuoria kehittämään liiketoimintaansa ikäihmisten hyvinvoinnin ympärille ja perustamaan opiskelija-aikaisen matalan kynnyksen harjoitteluyrityksen. Hankkeessa luodulla valmennuksella syntyy uudenlaisia ikäihmisten tarpeista lähteviä palvelu ja -tuoteidealiiketoimintasuunnitelmia.
Opiskelijoiden työelämään siirtymistä edistetään antamalla opinnäyte- ja gradutöihin aiheita sekä valmennetaan opinnäytetyön sisällön tuottamiseen hyvinvointiyrittäjyyden näkökulmasta.
Tuloksena syntyy matalan kynnyksen yrittäjyyden toimintamalli, joka edistää nuoria siirtymään työelämään erityisesti hyvinvointialalle suuntautuneina yrittäjinä. Lappeenrantaan syntyy kolmen vuoden aikana 45 matalan kynnyksen hyvinvointiyritystä.
Kahden yrittäjyyteen tähtäävän nuoriso- ja opiskelijayhdistyksen yhteistyön tuloksena syntynyt toimintamalli jatkuu yhdistyksien omana toimintana hankkeen päätyttyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikkaa - ja Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalaa -sekä kansainväliset alle 29 vuotiaat opiskelevat 45 nuorta. Nuoret ohjautuvat hankkeeseen opiskelijayhdistysten ja hankkeessa luodun tiedotuksen kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä ovat 15-20 ikäihmistä, jotka hankitaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin muistiklinikan muistikoordinaattoreiden ja keskusta eteläisen kodinhoitajien hankkeessa luodun tiedotuksen ja 4H-yhdistyksen ja opinnäytetyön kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 870

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 162 525

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 72 181

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tehdään toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Saimaan ammattikorkeakoulusta opiskelee (tilasto tammikuu 2016) 37 % miehiä ja 63 % naisia. Vastaavasti Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla kirjoilla olevista perusopiskelijoista on miehiä 73 % ja naisia 27 %. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon sukupuolten vaikutus hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä. Hankkeessa valmennettaviin yrityksiin otetaan mukaan kumpaakin sukupuolta olevia nuoria (alle 29-vuotiaita) opiskelijoita, mutta huomioidaan myös se, että mahdollisesti toimintaympäristön vuoksi Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoista (sosiaali- ja terveysala) suurin osa on naisia ja vastaavasti Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoista suurin osa on miehiä. Tätä eroa pyritään kuromaan umpeen tiedottamalla ja pitämällä pienimuotoisia tilaisuuksia, joissa houkutellaan molempia sukupuolia tasavertaisesti mukaan hankkeeseen. Kaikessa hankkeen toteutuksessa ja toimintamalleissa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
”Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on tasa-arvon edistämisen yksi strategia ja tarkoittaa sitä, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tämä edellyttää toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arviointia naisten ja miesten kannalta. Tasa-arvolaki ja hallituksen tasa-arvo-ohjelma velvoittavat viranomaisia suunnittelemaan omaa toimintaansa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi.” Hankkeessa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon koko ajan ja ollaan tietoisia sukupuolittuneista työmarkkinoista. Samalla hankkeessa voidaan tuoda näkyviin sukupuolittunutta koulutusjärjestelmää ja pyrkiä hankkeen toimijoita eli opiskelijoita kiinnittämään siihen huomiota. Yhdessä ryhmät voivat pohtia sitä miksi ovat valinneet perinteisesti nais- tai miesvaltaisen alan ja mitä se merkitsee yhteiskunnan ja varsinkin perustettavien yritysten kannalta. Alkuoletuksena hankkeessa lähdetään siitä, että koska yrityksiä ovat perustamassa kumpaakin sukupuolta olevia opiskelijoita, päästään lähelle ns. sukupuolisopimusta. Sukupuolisopimus viittaa tässä sekä piilossa oleviin että selkeästi ilmaistuihin sääntöihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin, jotka kussakin kulttuurissa hallitsevat sukupuolten välistä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
HopeForYou tavoitteena on kehittää toimintamalli opiskelijanuorten työllistämiseen. Hankkeessa on tarkoituksena tuottaa hyvinvointia ja toivoa paremmasta huomisesta niin ikäihmisille kuin työuransa aloittaville nuorille. Perustelut: Hankkeen yksi tavoite on koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palvelujen parantaminen. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret opiskelijat perustavat yrityksiä hyvinvointipalvelujen tuottamiseen mm. ikäihmisille. Ja sitä kautta parannetaan alueen kilpailukykyä, varsinkin, kun uusissa sote-piireissä lasketaan paljon yritysten varaan. Kunnilla ja maakunnallisilla sote-palveluilla on paljon yksityistämistarpeita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Ympäristöosaaminen ja –vastuullisuus sisällytetään osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Koko hankkeen aikana, ei tueta ympäristölle vahingollisia yrityshankkeita ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto tunnetaankin ns. Green Campuksena, jonka toimintatavoissa otetaan ympäristöasiat huomioon. Nuorten perustamia yrityksiä tuetaan asiantuntija- ja muilla palveluilla, jotta uudet yritykset tulevat olemaan energiakestäviä ja säästävät ympäristöä kaikissa suhteissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Kestävä talous mahdollistaa talouden kasvun, jos hyvinvoinnin lisääminen kyetään irtikytkemään aineellisten resurssien käytöstä. Se luo työllisyyttä, uudenlaisia kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Tavoitteena on saada opiskelijat perustamaan mikro- ja/tai makroyrityksiä, jolloin myös opiskelijat jäävät Etelä-Karjalaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Tavoitteena on, että Etelä-Karjalassa ja Lappeenrannassa kyetään kohtaamaan tulevaisuuden haasteet esimerkiksi väestön ikääntymiseen liittyen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeen tavoitteena on tuottaa ennakoivalla lähestymistavalla kohtaamaan yksinäinen vanhus, josta seurauksena tiimityönä luodaan uudenlaisia vanhusten tarpeista lähteviä palveluita sekä vanhusten hyvinvointia lisääviä tuotteita. Toimitaan jatkuvasti läpinäkyvästi ja avoimesti kaikkien ryhmien ja hankkeeseen osallistuvien kanssa. Kaikille osallistujille mahdollistetaan kehittämishankkeeseen osallistuminen ja sen vapaaehtoisuus. Miesten ja naisten syrjäytymisen riskitekijöihin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hankkeessa huomioidaan se, että ikäihmiset ovat yhä enemmän vaarassa syrjäytyä ja yksinäisiä vanhuksia on jo tällä hetkellä liikaa. Tilastokeskuksen mukaan yli 75-vuotiaista ikäihmisistä yli 200 000 asuu yksin. Hankkeessa edistetään ikäihmisten osallisuutta uusien innovaatioiden kehittämisessä ja kysytään heiltä palvelutarpeita, joiden pohjalta uusia yrityksiä ja tuotteita lähdetään tuottamaan. Erilaisuuden hyväksyminen ja monikulttuurisuus ovat vahvasti esillä hankkeen valmennuksissa, joissa harjoitellaan yrittäjyystoimintasuunnitelmaa. Yhdenvertaisuuden valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa syrjimättömyys tulee ottaa huomioon. Ihmisillä tulee olla taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistään, osaamistaan ja osallisuuttaan. Hanketta suunniteltaessa on huomioitu se, että osa opiskelijoista kuten myös vanhuksista ovat erilaisista taustoista ja kulttuureista. Mukana saattaa olla maahanmuuttajaopiskelijoita. Hanke vaikuttaa myös asenteisiin ja asennekasvatus on tärkeällä sijalla, kun nuoret opettelevat kohtamaan toisensa ja erilaisia ikäihmisiä eri elämän tilanteissa
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-