RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20913, Ammattiin! - Etelä-Savon toisen asteen kehittämishanke

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri murros- ja muutosvaihe - ammatillisen koulutuksen reformi. Tutkintojen perusteita muutetaan, opetussuunnitelmia uudistetaan, toisen asteen koulutuksen rahoitusmalleja muutetaan ja käyttöön tulee uusia sähköisiä verkkopalveluja. Samalla muuttuvat myös työelämän osaamisvaatimukset sekä oppimisen kulttuuri. Koulutusreformissa työelämäyhteistyöllä ja työssä oppimisella tulee olemaan huomattava rooli. Tavoitteeksi on asetettu toteuttaa jopa suurin osa osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Toisaalta digitalisaatio tuo uusia verkkopedagogisia mahdollisuuksia oppimiseen. Digitalisaation myötä käytettävissä on entistä monipuolisempia ja ajankohtaisempia verkkopedagogisia -välineitä, jotka mahdollistavat uudenlaiset tavat opettaa, ohjata ja oppia. Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen ja verkkopohjaisten ohjaustoiminnan ratkaisujen mallintaminen luo uusia mahdollisuuksia tukea työssä tapahtuvaa oppimista. Toimivia verkko-ohjauksen työkaluja voidaan laajentaa myös edistämään työelämän ulkopuolella olevien työllistymistä ja tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista. Haaste työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen on kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille yhteinen. Työkaluja haasteen vastaanottamiseen on toistaiseksi vähän ja siksi yhteinen kehittäminen on tarpeen. Tämä hanke on valmisteltu yhteistyössä Etelä-Savon toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa ja lukioille on varattu mahdollisuus osallistua hankkeen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Yhteistyötä lukioiden kanssa pyritään vahvistamaan tuomalla työelämäosaamista mm. kaksoistutkintoja kehittämällä osaksi lukiokoulutusta.

Ammattiin! kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä työssäoppimisen muotoja ja määrää, mutta samalla varmistaa työelämän tarvitsema tuki opiskelijoiden ohjaukselle. Hankkeen toimenpiteiden kautta lisätään mahdollisuuksia suorittaa yhä enenevässä määrin opintoja työelämässä ja verkossa ja näin lisätä joustavia, henkilökohtaisia opintomahdollisuuksia. Hankkeessa luodaan myös oppilaitoksiin erilaisia uraohjauspalveluja yhteistyössä paikallisten työllisyystoimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös digiosaamisen vahvistaminen; monipuolistetaan ja vahvistetaan verkkopedagogisia välineitä oppimisessa ja oppimisen ohjauksessa. Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisen pedagogiikan mallia yhteistyössä koko toisella asteella, jolla vahvistetaan osaamisperusteisuutta ja mahdollistetaan uudenlainen tapa oppia ja ohjata oppimista. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan suuri aikuisopiskelijoiden määrä maakunnassa ja lisätään osaamista henkilökohtaisten opintopolkujen laadintaa sekä aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Hanke tekee yhteistyötä myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa toimivan Älykäs erikoistuminen - hankkeen kanssa Itä-Suomen monipuolisen ammatillisen koulutustarjonnan takaamiseksi. Ennakointiyhteistyötä tehdään Etelä-Savon maakuntaliiton Etelä-Savon ennakointiverkko - hankkeen kanssa.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat seuraavaan viiteen teemaan:

1. Työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäminen

Työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäminen vaatii monipuolista kehittämistyötä yhdessä työelämän kanssa. Pitää selvittää ja kartoittaa mitä kokonaisuuksia voidaan oppia työelämässä ja paikallisissa yrityksissä. Yritysyhteistyön muodoista pitää sopia yrityskohtaisesti ja tarjota työelämälle sen toivoma tuki, jotta opiskelijoiden vastaanottaminen ja oppimisen tavoitteellisuus varmistetaan.

Työlämässä tapahtuvan oppimisen kehittämistä tuetaan hankkeessa seuraavasti:
a)Hanketyöntekijät vastaavat työelämässä tehtävistä kartoituksista ja yhteistyöneuvotteluista yhdessä koulutusalojen kanssa. Alakohtaisesti selvitetään mitä osiota tutkinnoista on mahdollista opiskella ja oppia työelämässä. Rakennetaan erilaisia paikallisia ja työpaikkakohtaisia toteutusmalleja työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi.

b) Opettajille tarjotaan hankkeen tuella ja vertaismentoroinnin kautta koulutusta ja osaamisen vahvistamista, tuetaan toimintatapojen muutosprosessia sekä tiimien vastuuta uudenlaisen toimitakulttuurin käynnistämiseksi. Hankkeessa pilotoidaan myös ammattiohjaajien ja työvalmentajien roolia työpaijoilla tapahtuvassa ohjauksessa.
- Hankkeen tarjoamaa tuki opettajille ovat erilaiset koulutukset mm. seuraavista aihealueista: työelämälähtöinen pedagogiikka, henkilökohtaistaminen, aiemmin opitun tunnistaminen, opiskelijan itsearviointitaitojen tukeminen ja ohjaus

c)Tuki työelämälle – koulutukset ja muu yhteistyö. Keskeinen yhteistyön muoto on työpaikoille tarjottavat työpaikkaohjaajakoulutukset, jotka sisältävät ohjauksen tuen työelämälle, arviointikoulutusta, näkökulmia miten osaamista tunnistetaan ja mitataan, laadun kehittäminen (tavoitteiden kirjaaminen) sekä arvioinnin yhteismitallisuus. Hankkeessa rakennetaan työelämäjaksojen palaute- ja arviointijärjestelmä kytkettynä arviointiin.

d) Hankkeessa kehitetään myös erilaisia verkkopohjaisia malleja työelämässä tapahtuvan oppimisen ja ohjauksen tueksi.

Esedu ja SNO koordinoivat tätä kokonaisuutta hankkeessa.

2. Opintojen jälkeisen työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen

Teema liittyy kiinteästi työpaikalla tapahtuvan oppimisen organisointiin ja hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen työssäoppiminen, sekä sopivien työssäoppimispaikkojen valinta tukevat opiskelijan mahdollisuutta työllistyä jo suoraan työssäoppimispaikkaan.

Hankkeessa pilotoidaan ja kokeillaan erilaisia työllistymistä tukevia uudenlaisia toimenpiteitä sekä opetuksessa että ohjauksessa.
Näitä pilotointeja ovat mm.
- opintojen aikainen tuki opiskelijan jatkosuunnitelmille
- koulutussopimuksen hyödyntäminen työnantajayhteistyössä oppisopimuksen rinnalla
- työantajatyön tiivistäminen, esim. kummiyritystoiminta, yritysvierailut ja erilaiset rekrytapahtumat
- työnhakuklubien ja -pisteiden perustaminen (vapaasti valittavia, paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia kehitettään hankkeessa työllistymis- ja urasuunnitteluvalmiuksia tukemaan)
- tiiviimpi yhteistyö ja uudet pilottikokeilut TE-hallinnon sekä kaupunkien ja kuntien TYP:n kanssa
- yhteistyö rekrytointiyritysten kanssa
- erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden jatko-ohjaus opintojen jälkeen
- työpajayhteistyön sekä muun 3. sektorin toimijoiden kanssa tukimuotojen selvittäminen esim. ensimmäisen työpaikan löytämisessä ja työharjoittelun kautta

Esedu koordinoi tätä kokonaisuutta hankkeessa.

3. Yhteisten verkko-opintojen suunnittelu ja toteutus

Oppilaitosten konkreettinen yhteistyön muoto on verkko-opetuksen kehittäminen, koska digitaalisuus ja verkko-opinnot ovat yksi keskeinen ja yhteinen tavoite myös reformia tukevissa toimissa. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa kaikille mukanaoleville oppilaitoksille yhteistä verkko-opetusmateriaalia sekä järjestää yleistä ja koulutusalakohtaisia valmennuksia opettajille verkkopedagogiikkaan liittyen. Yhteisen verkkomateriaalin rakentaminen aloitetaan yhteisistä tutkinnon osista, jotka ovat yhteisiä kaikille oppilaitoksille (kielet, matematiikka, yrittäjyys, hyvinvointi tms.)

Otavan Opisto toimii hankkeessa tämän osion koordinoijana.

4) Uuden pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Hankkeessa kehitetään yhdessä pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat asiakaslähtöistä ja joustavaa koulutuksen toteuttamista eri oppimisympäristöissä. Kehitetään asiakaslähtöisen prosessin hallintaa ja valmennusmalleja. Luodaan konkreettisia yhteistyömalleja valmentavan johtajuuden sekä opettajuuden kehittymiseen, joiden myötä reformin tuoma henkilökohtaisen opiskelupolun malli voidaan toteuttaa mahdollisimman asiakaslähtöisesti koko toisella asteella. Kehitetään yhteistyössä oppimisympäristöjä, joissa hyödynnetään digiosaamista, kuvan ja äänen hyödyntämistä osana oppimista. Pilotoidaan yrityksissä toimivaa oppimissolumallia sekä vahvistetaan asiakaslähtöistä prosessia ja näkökulmaa pedagogisessa ajattelussa. Koulutetaan opettajia, valmennetaan tiimejä uuteen opettajuuteen ja asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Oppimisympäristöjen pedagogista layouttia kehitetään niin, että se mahdollistaa mm. työelämälähtöisen oppimisen, yksilölliset tutkintopolut, erilaiset opetusmenetelmät (digitaalisuus mukaan), jatkuvan sisäänoton ja huomioi erilaiset oppijat.

Samiedu koordinoi tätä kokonaisuutta.

5.Erilaisten oppijoiden huomioiminen ja aito opintojen henkilökohtaistaminen

Hankkeessa haetaan koulutuksen kautta väyliä entistä ammattitaitoisempaan tapaan tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden aiempaa osaamista ja näin laatia entistä henkilökohtaisempia ja työelämälähtöisempiä opintopolkuja. Myös ylialojen tehtävät koulutusvalinnat ja uudenlainen ohjauksen kulttuuri on keskiössä kun mietitään esim. ammattia vaihtavan aikuisten opiskelumotivaatiota tukevia toimia. Hankkeessa yhdistetään myös erityisen tuen käytänteitä nuorten ja aikuisten osalta, esim. laaja-alaista nuorille suunnattua ja opintoja eteenpäin vievää erityisopetusta sovelletaan koskemaan myös aikuisia ja aikuisopetuksen hyviä käytäntöjä siirretään myös nuorille.
Koulutuspaikkojen vähenemisen takia aikuisten opiskelumahdollisuudet kaventuvat koko ajan ja koulutussuunnittelussa on huomioitava miten turvataan jatkossa maakunnassa aikuisten opiskelumahdollisuudet.

Bovallius-ammattiopisto koordinoi tätä kokonaisuutta.

Hankkeen tulokset:
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään ammatillisen koulutuksen laatua, työelämälähtöisyyttä ja vaikuttavuutta huolimatta koulutukseen kohdentuvista säästötoimista. Hanke vahvistaa oppilaitosten työelämäyhteyksiä ja sitä kautta varmistaa osaajien kouluttamisen ja sijoittumisen edelleen maakunnan yrityksiin. Hankkeen tuella luodaan työllistymistä tai jatko-opintoihin sijoittumista tukevia palveluprosesseja ja konkreettisia uusia toimintatapoja oppilaitoksiin.

Hankkeen tuloksena syntyy uusia sopimuksia yritysten kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri muodoista, määristä ja käytännöistä. Yritykset saavat tukea opiskelijoiden ohjaukseen ja koulutussopimus mahdollistaa oppisopimusta kevyemmän yhteistyön opiskelijan opinnoissa.

Oppilaitoksille syntyy kokonaan uudet mallit tuottaa ura- ja jatko-ohjauspalveluita valmistuville opiskelijoille. Yhteistyö rekrytointiyritysten kanssa mahdollistaa osaajien nopean sijoittumisen työmarkkinoille ja tukea tarvitsevat ammattiin valmistuneet ohjataan työelämään työpajojen, TE-palvelujeb ja kaupunkien työllisyyspalvelujen yhteistyönä.

Opintoja voi jatkossa suorittaa entistä enemmän itsenäisesti verkossa, mikä helpottaa henkilökohtaisten, nopeasti etenevien opintopolkujen laadintaa. Opettajien verkkopedagogiset taidot kasvavat ja oppimisympäristöjen suunnittelussa huomioidaan entistä enemmän digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä työelämälähtöisyys.

Hankkeessa toteutettaviin työpaikalla tapahtuvan oppimisen yrityspilotteihin osallistuu n. 120 eteläsavolaista yritystä, hankkeen koulutuksiin osallistuu 400 opettajaa ja opinto-ohjaajaa ja erilaisiin opintojen jälkeistä työllistymistä tukeviin pilotteihin 350 opiskelijaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat Etelä-Savon toisen asteen oppilaitosten henkilöstö, opiskelijat sekä maakunnan yritykset ja työyhteisöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat maakunnan muut oppilaitokset, joihin yhteistyö kohdentuu sekä sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 880 611

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 797 402

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 594 181

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 474 185

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Sulkava, Kangasniemi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Heinävesi, Savonlinna, Joroinen, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 124

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 280

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 753

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeeseen osallistuvien yritysten henkilöstön sukuopuolijakauma jakautuu 50% naisten ja miesten kesken. Valtavirtaistamisessa huomioidaan erityisesti yhteisöllinen kehittäminen, joka sisältää yhteistä innovointia ja oppimista, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite. Yhteisöllinen kehittäminen lisää tasa-arvoa, mutta lisää myös työn tuloksellisuutta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Valtavirtaistamisessa huomioidaan erityisesti yhteisöllinen kehittäminen, joka sisältää yhteistä innovointia ja oppimista, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite. Yhteisöllinen kehittäminen lisää tasa-arvoa, mutta lisää myös työn tuloksellisuutta. Yhteisöllisyys on merkittävä osa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma luo luottamusta, vastavuoroisuutta ja verkostoitumista. Tässä hankkeessa on sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisen kehittämisen edellytykset täyttyvät monella eri tasolla: mukana on useita organisaatioita, toimijoiden koulutustaustat ovat heterogeeniset ja verkostoituminen sekä toiminnan että hallinnon tasolla onnistumisen edellytys. Hankkeessa on useita koulutuksen ja tietotaidon vahvistamisen osa-alueita, jotka lisäävät osaamisen karttumista myös sukupuolten tasa-arvokysymyksissä. Hankkeessa rekrytoinnissa noudatetaan tasa-arvon periaatetta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	8
Hankkeessa rakennetaan immateriaalisia toimintamalleja sekä digitaalisia ratkaisuja oppimiseen (verkkopedagogiikka), ohjaukseen ja työelämäyhteistyöhön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	6
Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon etäyhteyksiä toimijoiden välillä. Liikkumisessa suositaan julkista liikennettä. Hankinnoissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Tiedottaminen hoidetaan pääsääntöisesti sähköisesti. Hankkeen tuloksista osa on itsessään ilmastonmuutosta vähentäviä toimia (mm. digitaaliset ratkaisut).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Neutraali vaikutus
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	4
Kasvihuonepäästöihin hanke pystyy vaikuttamaan kiinnittämällä huomiota liikkumiseen, hankintoihin ja kehittämällä toimintamalleja, joissa huomioidaan toiminnan vaikutukset ympäristöön.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei kuulu hankkeen toiminta-alueeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	4
Hanke toimii kussakin organisaatiossa annettujen toimintaohjeiden mukaisesti (esim. jätteiden lajittelu syntypaikalla). Materiaalihankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Neutraali vaikutus
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	5
Hankkeen keskeisimmät yhteistyökumppanit tulevat olemaan paikalliset yritykset. Hanke tarjoaa koulutusta yritysten kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa Etelä-Savoon entistä osaavampaa työvoimaa sekä rakentaa aidosti työelämälähtöisempää koulutusta. Nämä ovat keinoja, joilla alueen elinkeinoelämää voidaan kehittää kestävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	8
Hankkeessa kehitetään useita aineettomia tuotteita ja palveluja. Kehitetään toteutusmalleja työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi. Työelämäjaksojen palaute- ja arviointimalli. Työelämässä tapahtuvan oppimisen ja ohjauksen tuen malli. Työssäoppimisen koordinoinnin malli. Työnhakuklubi. Verkkopedagogiikka. Pedagoginen johtaminen.
Liikkuminen ja logistiikka	2	5
Hanke kattaa koko Etelä-Savon alueen. Tämän vuoksi on tärkeää suunnitella toimijoiden liikkuminen taloudellisesti ja ekologisesti järkeväksi. Hankkeessa käytetään tavoitteellisesti erilaisia etäyhteyksiä liikkumisen vähentämiseksi hanketoimijoiden kesken.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	9
Hanke on vahvasti edistämässä eteläsavolaisten hyvinvointia. Koulutus on yksilölle vahvin väline nostaa sosiaalista statusta. Koulutus on tällä hetkellä tutkitusti ainoa keino vähentää syrjäytymistä. Koulutus vahvistaa yksilön osallisuutta yhteiskunnassa. Koulutus lisää taloudellista vakautta. Koulutus lisää työllistymistä ja yrittäjyyttä. Koulutuksesta syrjäytymistä ehkäistään rakentamalla yksilöllisiä opintopolkuja, lisäämällä työvaltaisempaa oppimista, ottamalla käyttöön uusia oppimisympäristöjä ja huolehtimalla aikuisten opiskelumahdollisuuksista.
Tasa-arvon edistäminen	7	8
Koulutus on lisännyt erityisesti naisten tasa-arvoa. Viime vuosina on oltu huolissaan miesten tasa-arvokehityksestä. Nuorten miesten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä on todennäköisempää kuin saman ikäisten tyttöjen. Koulutuksessa on edelleen tyttöjen ja poikien koulutusaloja. Oppilaitoksilla on paljon tehtävää omalla sektorillaan purkaessaan tasa-arvoa heikentäviä toimintamalleja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	9
Hankkeessa noudatetaan yhdenvertaisuus-periaatetta, joka takaa yhdenvertaisen kohtelun riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä tekijästä tai ominaisuudesta. Hankkeessa hyödynnetään ns. positiivista erityiskohtelua, kun se on pyrittäessä kohti yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Neutraali
Ympäristöosaaminen	0	0
Neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ammatillisen koulutuksen lakiuudistus astui voimaan 1.1.2018. Keskeistä ammatillisen koulutuksen reformissa on oppilaitoksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen ja työvoiman saatavuuden parantaminen. Tämä edellyttää oppilaitoksilta ja työelämältä uudenlaista ajattelua ja toimintatapojen muuttamista. Parhaimmillaan reformi mahdollistaa osaavien ammattilaisten kouluttamisen alueen ja työelämän tarpeisiin sekä opiskelijoiden kytkemiseen työelämään jo ammatillisen koulutuksen aikana.

Etelä-Savossa, ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät Etelä-Savon ammattiopisto, Ammattiopisto SAMIedu, Ammattiopisto Spesia, Seurakuntaopisto, Suomen Nuoriso-opisto ja Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia toteuttivat vuosina 2017-2019 ESR -rahoitteista Ammattiin! – Etelä-Savon toisen asteen kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ammatillista koulutusta reformin mukaisesti ja tiivistää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa. Hankkeessa toteutetut toimenpiteet toteutettiin viiden kehittämisteeman mukaisesti: 1) Työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäminen, 2) Opintojen jälkeisen työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen, 3) Yhteisten verkko-opintojen suunnittelu ja toteutus, 4) Uuden pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja 5) Erilaisten oppijoiden huomioiminen ja aito opintojen henkilökohtaistaminen.

Ammattiin! –hankkeessa tarjottiin opettajille ja työelämän edustajille koulutusta muun muassa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta (HOKS), osaamisen arvioinnista, työpaikkaohjaajana toimimisesta, työelämäpedagogiikasta, tiimioppimisesta ja positiivisesta pedagogiikasta. Myös digitaalisiin välineisiin ja opetuksen sisällön tuottamiseen liittyvä koulutus, käyttöönotto sekä opettajan itsenäiseen opiskeluun tarkoitetut oppaat olivat tärkeä osa opettajien ja työpaikkaohjaajien ammattitaidon kehittämistä. Reformin myötä opettajan rooli on muuttunut ammatillisesta koulutuksessa entistä enemmän valmentajan rooliksi, jossa opettaja hyödyntää laaja-alaista ja pedagogista osaamistaan, kokemustaan ja näkemystään. Opettaja on oppimassa uutta ja valmentamassa uusia ammattilaisia elinkeinoelämän tarpeisiin.

Uraohjaus ja opiskelijoiden työllistymisen edistäminen olivat keskeisiä hankkeen kehittämistoimintoja, joihin haluttiin yritykset ja työelämän edustajat aktiivisesti mukaan. Esimerkiksi työelämän ”pikatreffeillä” opiskelijat pääsivät tutustumaan oman alansa työpaikkoihin ja saivat vinkkejä työnhakuun suoraan työnantajilta. Myös erilaiset rekrytointitapahtumat, kuten RekryOn, RekryIn ja Duunipörssi, tukivat opiskelijoiden uraohjauksen onnistumista.

Hankkeessa selvitettiin myös maakunnallisesti yrityskartoituksilla, millaisia työtehtäviä opiskelijat voivat suorittaa työpaikoilla ja millaisia asioita ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa huomion, kun koulutetaan tulevaisuuden osaajia. Yrityskartoitusten kautta syntyi myös työpaikoille aitoja työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat palvelevat asiakkaita ja oppimisympäristön toimintaan liittyviä tehtäviä.

Ammatillisen koulutuksen reformissa painottuu opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen mahdollistaminen. Tämän seurauksena ammatillisessa koulutuksessa on lisätty verkko-oppimisen mahdollisuuksia, esimerkiksi lisäämällä verkkosisältöjä lähiopetuksen tueksi tai ammatillisen tekemisen lomaan, teorian oppimista vahvistavaksi osaksi. Ammattiin! –hankkeessa tuotettiin maakunnallisesti yhteistyössä verkko-opiskelun sisältöjä, tutkinnonosakohtaisia käsikirjoituksia ja itsenäisiä mediasisältöjä. Oppilaitokset arvioivat itse, mitä sisältökokonaisuuksia opiskellaan itsenäisesti, mitä osana lähiopetusta ja millä teknisellä oppimisalustalla osaamisen kehittäminen tapahtuu.

Ammatillisen koulutuksen reformi on uudistanut myös erityisopetuksen järjestämistä. Erityinen tuki on keskeinen osa opiskelijan henkilökohtaistamisprosessia; osaamisen hankkimisen sekä osaamisen osoittamisen suunnittelua ja toteutusta. Erityisen tuen onnistumisen tueksi Ammattiin! -hankkeessa kehitettiin muun muassa YTO -aineiden integroimista ammatillisiin aineisiin ja työpaikalla järjestettävään koulutukseen, YTOppimisstudio ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaprosessin (HOKS) tuotteistamista yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat