RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20914, Vipuvoimaa viljelijälle

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maatalouden kannattavuus on laskenut kannattavuusrajan alapuolelle ja nyt moni maatila on joutunut tai joutuu lopettamaan yritystoiminnan. Myös jatkavilla maatiloilla on tehty voitava kustannusten pienentämiseksi. Yrittäjät työskentelevät jaksamisensa äärirajoilla, ja keinot ovat vähissä oman jaksamisen parantamiseksi, tervekin on vaarassa sairastua. Uupumus ja masennus eivät katso ikää ja voi kohdata myös nuoria, ja etenkin silloin kun työinto laittaa tekemään työtä tauotta yrittäjän kehittäessä ja laajentaessa toimintaansa, jotta pärjäisi talouden kilpajuoksussa. Tilanteeseen helpotusta saattaisi tuoda tilojen välinen yhteistyö ja sitä kautta tuotannon tehostaminen.
Maatilayrityksiä on nyt tilanteessa, jossa on tehtävä ratkaisevia yritystoimintaan kohdistuvia päätöksiä, mutta moni yrittäjä tuntee voimattomuutta ja turhautumista sekä kokee, ettei voi enää vaikuttaa yrittämiseensä ja omaan elämäänsä. Mitä aiemmin ongelmiin päästään tarttumaan ja tuomaan uusia keinoja yritystoimintaan, sitä vähäisimmin vaurioin tilan toiminta pysyy koossa ja tuottavuus ei ehdi laskea.
Hankkeen tavoitteet:
1)Auttaa yrityksen kuntoon saamisessa
2)Etsiä keinoja lisätä yritystoiminnan tuottavuutta
3)Lisätä maatalous- ja maaseutuyrittäjien tietoa talouden, tuottavuuden ja työssäjaksamisen keinoista

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:
1)Yritys kuntoon -toimenpiteet:
Toimenpide 1. Maatilayritys- ja yrittäjäkohtainen tuki käsittää tilanteen kartoituksen, taustaselvitykset ja yrityskäynnit. Ensivaiheen yrityskäynnillä tehdään tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma tilanteen purkamiseksi sekä sovitaan jatkotuesta. Tehdään 50 maatilayritykselle vuodessa, yhteensä 100 yritykselle asiantuntija- hanketyöntekijän tekemänä.
Toimenpide 2. Talousasiantuntijoiden täsmäapu 50 yritykselle.
Toimenpide 3. Lainopillinen ja muu asiantuntija-apu jatkotoimena 10 yritykselle.
Toimenpide 4. Henkinen kantti kuntoon-apu jatkotoimena 50 yrittäjälle.
2)Tuottavuutta yritystoimintaan - Boostia bisnekseen- toimenpiteet
Yrittäjät, jotka haluavat kehittää yritystoimintansa kannattavuutta ja tuottavuutta saavat tietoa ja sparrausta oman kehittämiskohteensa eteenpäin viemiseksi asiantuntijoilta ja kollegoiltaan. Toteutus ryhmätyöskentelynä sekä vierailuilla yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Yritystoimintaa tarkastellaan talouden ja johtamisen suunnasta tavoitteena vähentää tuotantopanoksiin sitoutuvaa rahaa, ja edistää tuottavuutta sekä yrittäjän hyvinvointia. Verkko-/ facebookin keskusteluryhmät ovat tukena myös.Tuottavuutta yritystoimintaan-Boostia bisnekseen toimenpiteisiin 30 yritykselle.
3)Tiedotustoimenpiteet talouden, tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
Toimenpiteissä opetellaan oman hyvinvoinnin tunnistamista ja kartuttamista sekä stressin työstämistä luentojen, keskustelu- ja vertaisryhmien avulla
Toimenpide 1. Tiedottamista talouden, työhyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksestä yritystoiminnassa tehdään hankkeen ja myös sidosryhmien tilaisuuksissa, jolloin tieto tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti sekä madaltaa avun vastaanottamista.
Toimenpide 2.Luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä tupailtoja
Uusinta yritysjohtamis- ja hyvinvointijohtamistietoa sisällään pitävät tilaisuudet lisäävät tietoa yritysen menestymisen ja yrittäjän hyvinvoinnin tärkeydestä sekä yhteydestä toisiinsa.Luennoilla käyttään alan asiantuntijoita.Pienryhmissä ohjaajina on palvelujen tuottajia ja alan opiskelijoita sekä henkilökohtaisena tukena vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat. Myös henkilökohtaista apua on tarjolla valtakunnallisen Maaseudun tukihenkilöverkoston valmentamilta tukihenkilöiltä, jotka ovat tiivissä yhteistyössä hankkeen kanssa.
Hankkeen tulokset: Yrittäjien tietoisuus jaksamisen vaalimisesta ja merkityksestä kasvaa ja he saavat käyttöönsä tietoja ja uusia työkaluja yritystoiminnan vaikeuksiin ja oman jaksamisen seurantaan. Yrittäjät uskaltavat entistä paremmin hakea asiantuntijoiden,vapaaehtoisten ja kollegojen apua myös yritystoiminnan vaikeuksiin. Sidosryhmät ovat tietoisia ja valmiimpia puuttumaan ennen kuin yrityksen toiminta vaarantuu. Yrittäjät osaavat käyttää asiantuntijapalveluita kustannusten hallinnassa sekä talouden suunnittelussa tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat maatalousyrittäjät ja maaseutuyrittäjät Pohjois-Karjalassa. Erityisenä painopisteenä ovat investointia suunnittelevat ja investoinnin jälkeistä tuotantoa lisäävät viljelijät, ruuhkavuosissa elävät yrittäjät ja keski-ikäiset yrittäjät, joilla on vielä useita yrittäjyysvuosia jäljellä.

Kotieläintiloilla yrittäminen on yleensä päätoimista ja taloudelliseen tilanteeseen ei voi vaikuttaa sivuansioilla tai palkkatyössä käynnillä. Kotieläintilat ovat tällä hetkellä suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa ja joilta tulee mahdollisesti pääosa hankkeen kohderyhmästä. Hankkeen sisältämiin yritys- ja yrittäjäkohtaisiin toimenpiteisiin sekä tiedotustilaisuuksiin on arvioitu osallistuvan 224 maatalous- ja maaseutuyrityksestä 400 maatalous- ja maaseutuyrittäjää.
Hankkeeseen mukaan tuleva täyttää ilmoittautumislomakkeen ja lopettamisilmoitus kootaan hankkeen loppupuolella. Henkilö voi osallistua useisiin toimenpiteisiin, mutta vain kerran hänet kirjataan osallistujana Y-tunnuksella hankkeeseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat maatalouden parissa työskentelevät sidosryhmät; maataloushallinto, työterveyshuolto, lomituspalvelut,maataloutta rahoittavat pankit ja vakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt, maataloustuotteita ostavat yritykset ja maataloudelle tuotantopanoksia tai asiantuntijapalveluja myyvät yritykset ja seurakunta. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös maaseudun tukihenkilöverkosto ja MTK-yhdistysten luottamushenkilöt, sosiaali- ja lomitusvastaavat /hyvinvointivastaavat, jotka toimivat kunnallisissa yhteistyöelimissä maatalouslomituksen ja työterveyshuollon asiakasnäkökulmaa tuoden.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 357 614

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 558

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 417 174

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 285

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Siltakatu 20 A 21 B

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 300

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 190

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 375

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu ja sopivat kaikille sukupuolille. Hankkeessa kuvatut ongelmat eivät ole sukupuolista johtuvia tai riippuvia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeesssa on tiedotusta ja toimenpiteitä, joissa voidaan ottaa yksilö huomioon. Naisten fyysinen voima tehdä fyysistä työtä on alhaisempi yleensä kuin miehillä.Naisilla tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisempiä kuin miehillä ja heikentää jaksamista työssä ja aiheuttaa stressiä. Naisilla on myös monta roolia maatilayrityksessä; ammattityön lisäksi on perheen kotityöt ruuanlaitto lasten hoito asioilla käynnit, jolloin työpäivä pirstoutuu. Maatilayrityksestä kannustetaan osallistumaan koko henkilöstö,yleensä se on yrittäjäpariskunta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke edistää yrittäjien hyvinvointia ja yritystoiminnan tuottavuutta sukupuolista riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	10
Hanke edistää maatalousyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvivointia. Yrittäjä joka on kunnossa suunnittelee tuotantonsa luonnonvaroja kestävästi käyttäen periaatteella "viljellen, varjellen" ja jaksaa huolehtia myös ympäristöstä laajemmin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	10
Taloudellisti ja henkisesti hyvinvoiva viljelijä jaksaa kehittää ja ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä, koneita ja tekniikoita sekä hankkia tarpeellista koulutusta sekä olla sosiaalinen kollegojensa parissa kehittäen myös yritysyhteistyötä mm. yhteisten koneiden ja rakennusten muodossa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	8
Hyvinvoiva viljelijä kiinnittää huomiota kasvivalintaan,eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen työmenetelmiä ja EU-tukimuotoja valitessaan sekä hankkii lisätietoa muuhunkin kuin välittömiin tuotantonsa tarpeisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hyvinvoiva viljelijä hyödyntää maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteitä ja opiskeleen siihen liittyviä asioita; suojavyöhykkeet,saneerauskasvit,kerääjäkasvit,lietelanta,ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrätys sekä suhtautuu myönteisesti luonnonmukaiseen viljelyyn ja etsii ratkaisuja ja uusia toimintamalleja uusiutuvaan energiaan sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Tietoisuuden lisääminen ekologisesta mahdollisuudesta (erityistuet). Yrittäjät suhtautuvat realistisesti tai myönteisesti Natura 2000-kohteisiin ja vaatimuksiin, mikäli ne ovat sopusoinnussa elinkeinon ja yrittämisen kanssa. Kiinnostus toteuttaa toimenpiteitä Natura-alueilla, kun toimenpiteille annettava taloudellinen tuki ja ehdot (mm. maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoitosopimus)ovat olosuhteisiin nähden kunnossa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Yrittäjät, joiden talous sallii ja jaksaminen on kunnossa kiinnittävät huomiota ympäristön kannalta kestäviin materiaaleihin tuotannossa ja suunnittelevat jätteen käsittelyn niin yritystoiminnassa kuin yksitystaloudessakin. Vähähiilisyyttä tuetaan hankkimalla uusiutuvia materiaalia ja suosimalla kotimaista tuotantoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	8
Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy tuottamalla energiaa aurinkopaneelein tai asentamalla putkistot maalämmön hyödyntämiseksi ja käyttämällä haketta ja puuta niin yritys- kuin yksityistaloudessa. Liikkumisessa siirrytään sähköautoihin ja työkoneissa käytetään kotimaista uusiuvaa energiaa mikäli tariffi- ja verotuspolitiikka sen sallii. Yrittäjät kehittävät energiankäyttömuotojaan,silloinkun talous on kunnossa ja voivat hyvin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	9
Hanke edistää maaseudun yrittäjyyttä ja sen jatkuvuutta. Maaseudun elinvoimaisuus houkuttaa asukkaiksi myös palkkaväestöä lisäten alueen ostovoimaa. Maaseudulla on tilaa asua ja yrittää.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	7
Hankkeessa käytetään uusia toimenpiteitä ja asiantuntijoita, joiden avulla viedään eteenpäin maaseudun yritystoimintaa. Jaksamista edistetään uusilla tiedoilla hyvinvoinnista ja stressin työstämisestä. Menetelmien toivotaan päätyvän myös jatkuvaan käyttöön eri tahojen yhteistyössä.
Liikkuminen ja logistiikka	6	6
Hanke liikkuu aktiivisesti osallistujien parissa. Osa toimenpiteistä on verkko-opinnoissa ja tiedottamisessa. Hankkeen tilaisuudet ovat eri puolilla maakuntaa ja myös yhteistyökumppanien tilaisuudet, joihin osallistutaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen tarkoitus on ensisijaisesti edistää maatalous- ja maaseutuyrittäjien työssäjaksamista ja -hyvinvointia tarttumalla yritystoiminnan ongelmiin ja tulevaisuuden rakentamiseen, mikä selkeyttää yrittäjää ja auttaa jaksamaan. Jaksamispuhetta pidetään yllä ja stressin tunnistamista opetellaan työhyvinvoinnin tueksi.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hanke edistää taloudellista tasa-arvoa yritystoiminnan päätöksenteossa. Se tuo jaksamisen huomioon ottamista yritystoiminnassa ja edistää yhteisiä päätöksiä, joilla on erityistä merkitystä perheyrittämisessä yrittäjäpariskunnille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	6
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tukemalla inhimillisiä voimavaroja maatalousyrittämisessä ja edistämällä yksittäisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Kultuuriseen yhdenvertaisuuteen hankeella on vaikutusta, sillä hyvinvoivat maanviljelijät osallistua paikallisiin kulttuuritapahtumiin yleisönä ja esiintyjinä.
Kulttuuriympäristö	5	8
Hyvinvoivat yrittäjät jaksavat huolehtia kulttuurimaisemasta ja jatkaa yritystoimintaa ympäristöstä huolehtien sekä osallistua vapaa-aikana esimerkiksi yhteisten kylätalojen ja luontopolkujen hoitoon.
Ympäristöosaaminen	3	6
Hyvinvoivat yrittäjät hankkivat tietoa ja kartuttavat osaamista ympäristöasioista kohdistuen yritystoimintaan ja koko kyläyhteisöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vipuvoimaa viljelijälle – hanke toimi ajalla 1.3.2017-31.3.2020. Hankkeen toiminta-alueena oli Pohjois-Karjalan maakunta ja sen kohderyhmänä maatalous- ja maaseutuyrittäjät. Hankkeelle syntyi tarve, kun 2010 -luvulla maataloustuotannon tuet pienentyivät, maidon hinta lähti vuoden 2013 huipusta jatkuvaan laskuun kohti muun Euroopan hintatasoa maitotuotteiden kysynnän vähetessä ja Venäjän tuontikiellon takia. Tuotantopanosten, palvelujen ja työvoiman hinnat nousivat. Suomessa koettiin kaksi katovuotta, 2017 ja 2018, ensin märkyyden ja sitten kuivuuden vuoksi, mikä lisäsi viljelijöiden talousvaikeuksia. Maatilojen maksuvaikeudet heijastuivat tuotantopanosten toimittajiin ja urakointipalvelujen tuottajiin, sekä tilojen välistä tuotantopanoskauppaa tekeviin maaseutuyrityksiin. Taloustilanne vaikutti myös jaksamiseen ja nämä yhdessä koko perheen hyvinvointiin. Tuotantoaan laajentavat tilat olivat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja uupumisvaarassa.
Samalla eteni rakennemuutos, joka autioitti yhä enemmän syrjäseutuja. Etenkin maidontuotannosta luovuttiin, toisaalta ikääntyneet viljelijät pitivät peltoalaansa omassa viljelyksessä tukiehtojen ja kevyiden sadonkorjuuehtojen sen mahdollistaessa. Hankkeen kohderyhmä alkoi eriytyä viljelijöihin, maatalousyrittäjiin ja yrittäjiin yrityskoon ja toiminnan laadun perusteella.
Hyvinvointihanke vastasi viljelijöiden talouden ja jaksamisen ongelmiin madaltamalla kynnystä hakea apua, vahvistamalla viljelijöiden talousosaamista, hyvinvoinnin hallintaa ja muutoksenhallintavalmiuksia, sekä luomalla varhaisen välittämisen verkostoja eri maatalouden kanssa toimivien sidosryhmien välille. Toiminta jakaantui akuuttiin ja ennaltaehkäisevään auttamiseen. Välitöntä apua tarvitseville yrittäjille tehtiin tilakäynti, jossa keskustelun avulla etsittiin ratkaisuvaihtoehtoja ja sopiva asiantuntija jatkamaan avun antamista. Tilakäyntejä tehtiin hankeajalla 154 kpl 118 maatilalle. Ennaltaehkäisevänä toimintana hanke tiedotti, järjesti koulutustilaisuuksia ja tapahtumia talouden, kannattavuuden ja tuottavuuden parantamiseen sekä jaksamisen ja stressinhallinnan vahvistamiseen. Maataloudessa tapahtuvan rakenteellisen muutoksen takia, maatiloilla oli toiminnan muutostarvetta laajentamis- tai kehittymismahdollisuuksien puuttuessa, tai esim. yrittäjän terveydentilan takia. Tähän toimintaympäristön haasteeseen vastasi hankkeen muutoksenhallintavalmennus, jolla vahvistettiin yrittäjien kykyä muuttaa toimintaansa, joko tilan uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen, tai tilan ulkopuoliseen palkkatyöhön työllistymiseen. Valmennukseen osallistui 16 maatalousyrittäjää.
Hankkeen päätavoitteena oli saada mukaan 300 kohderyhmään kuuluvaa yritystä. Toimintaan osallistui 272 henkilöä 193:sta yrityksestä.
Yritys kuntoon -osion tavoitteena oli 50 yrityskäyntiä vuosittain. Hankeaikana tilakäyntejä oli 154 kpl:tta. Koronaepidemian aikaan tehtiin tapaaminen puhelimessa kolmen asiakkaan kanssa ja hoidettiin asioiminen sähköisillä palveluilla. Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen, Melan kautta haettiin ostopalvelusitoumuksia, joita käytettiin ensisijaisesti jaksamista tukeviin terapia- tai työnohjauspalveluihin. Hankeaikana viljelijöitä avustettiin hakemaan ostopalvelusitoumuksia ja näitä saatiin ja käytettiin a’ 500 €, yhteensä 265 kpl. Talouden asiantuntijapalvelut etenivät pääosin NEUVO2020-palveluina tuotettaviksi. Yksittäisiin juridisiin ongelmiin oli mahdollista saada myös ostopalvelusitoumus.
Tuottavuutta yritystoimintaan osiossa järjestettiin koulutuksia, jossa käsiteltiin taloutta, johtamista, kannattavuutta ja tuottavuutta. Tavoitteena oli 30 yrityksen mukaan saaminen. Yhteensä mukana oli 85 yritystä. Talouden ja johtamisen koulutuksia järjestettiin 5 kpl. Osallistujia koulutuksissa oli yhteensä 77 henkilöä. Mielenterveyden Ensiapukoulutuksia järjestettiin 7 kertaa, ja siihen osallistui yhteensä 100 henkilöä.
Hankkeen pääasiallisena viestintäkanavana olivat Facebook ja MTK Pohjois-Karjalan nettisivut ja jäsenviestintä. Hankkeella oli sen loppuessa Facebookissa 223, Instagramissa 108 ja Twitterissä 2 seuraajaa. Toiminnasta tiedotettiin hankkeen sidosryhmille, joka osaltaan välitti tietoa kohderyhmälle. Vastaavat MTK:n hallinnoimat tai Melan Välitä Viljelijä -verkoston hankkeet toimivat valtakunnallisesti jokaisessa maakunnassa. Viljelijöitä tukeva toiminta sai näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa mm. vuoden 2019 loppukesän aikana, kun julkisuuteen nousi vakavia eläintenpitorikoksia, joiden syynä olivat taloudelliset ja henkisen jaksamisen ongelmat. Hankkeen ja sen sisarhankkeiden ansiosta maatilojen ongelmista on alettu puhua enemmän ja kynnys avun hakemiseen on madaltunut. Koulutusten ja viestinnän ansiosta keskusteluilmapiiri on avoimempaa ja uupuminen ja mielenterveyden ongelmat uskalletaan ottaa puheeksi ja niiden ymmärretään olevan melko yleisiä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot