Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20915

Hankkeen nimi: Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Jokela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.jokela(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503109339

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luonnonvarakeskus, 0244629-2
Rovaniemen kaupunki, 1978283-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa on hanke, jossa tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kotoutumisen ja osallisuuden edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy luontoon tukeutuvien ja luontolähtöisten menetelmien ja toimintojen avulla. Erityistä ja vahvistettua tukea tarvitsevia maahanmuuttajia Lapin maakunnan alueella ovat luku- ja kirjoitustaidottomat, heikentyneen toimintakyvyn omaavat, traumatisoituneet maahanmuuttajat, maahanmuuttajanaiset (kotiäidit) sekä aikoinaan yksin, ilman perhettä ja turvaverkkoa tulleet alaikäiset maahanmuuttajat ja jo pitkään Suomessa asuneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole päässeet työllistymispoluille.

Hankkeen tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työ- ja toimintakykyä ja lisätä maahanmuuttajataustaisen väestön hyvinvointia pohjoisilla paikkakunnilla vahvistamalla yhteisöllisyyttä kaksisuuntaisella kotoutumisella. Hankkeen toimintaympäristöt ovat yhteisiä maahanmuuttajataustaiselle väestölle ja kantaväestölle. Yhteisöllisyyden vahvistaminen lisää myös kantaväestön hyvinvointia.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Toimenpiteitä ja yhteistyötä, kuten koulutusta ja kehittämistyöpajoja sekä hankkeessa kehitettävästä mallista tiedottamista, viedään myös muihin Lapin kaupunkeihin ja kuntiin, joissa on kiintiöpakolaisia, mm. Kemiin, Ranualle ja Sodankylään. Lisäksi yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden, kuten esim. Rovalan Setlementti ry:n ja Arktiset maahanmuuttajat ry:n kanssa. Hankkeessa kehitetään ja arvioidaan luontolähtöisiä kotouttamistoiminnan menetelmiä, joilla vahvistetaan maahanmuuttajien toiminta- ja työkykyä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat, joille tehdään hankkeen alku- ja loppuvaiheessa toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä alkukartoitus luontosuhteesta ja -osaamisesta. Alkukartoituksen yhteydessä kartoitetaan myös luontolähtöiseen toimintaan sopivia ympäristöjä, joissa hanketta toteutetaan. Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. luontosuhteen kehittämiseen tähtäävät työpajat, luontolähtöiset teemapäivät ja ohjatut ryhmätoiminnot. Toimenpiteisiin sisältyy kotoutujien luonto-osaamisen vahvistamista ja kotouttamisesta vastaavien ammattilaisten koulutusta luontolähtöisestä Green Care -toiminnasta, luontolähtöisistä menetelmistä sekä yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työotteesta ja menetelmistä luontosuhteeseen liittyen. Toimenpiteisiin sisältyy myös luontolähtöisen toiminnan toteuttaminen yhdessä maahanmuuttajien ja hankkeessa toimivien asiantuntijoiden kanssa lappilaisissa luonto- ja maaseutuympäristöissä. Hankkeessa kehitetään luontolähtöisiä, kaksisuuntaisia kotoutumisen malleja, jotka tukevat Lapin alueen maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ansaintamahdollisuuksia.

Hankkeen tuloksena saadaan käyttöön luontolähtöisen, kaksisuuntaisen kotoutumisen malleja, jotka tukevat Lapin alueen maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ansaintamahdollisuuksia. Hankkeen tulokset ovat alueen maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden tiedossa ja käytettävissä. Tuloksena on hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajien vahvistunut luontosuhde.


1. Maahanmuuttajien luontosuhde ja luonto-osaaminen ovat vahvistuneet. He ovat oppineet hyödyntämään luontoa hyvinvointinsa edistämisessä ja kiinnittyminen uuteen asuinympäristöön ja paikallisiin yhteisöihin on vahvistunut.

2. Luontolähtöisiä menetelmiä hyödyntävät kaksisuuntaiset kotoutumisen mallit maahanmuuttajatyötä tekevien käyttöön

a. malli maahanmuuttajien luontosuhteen kehittymiselle
b. malli luontoympäristön hyödyntämisestä työllistymisessä ja toimeentulon tukena.

3. Maahanmuuttajien työelämätaidot ovat vahvistuneet. Suomenkieli, vuorovaikutus- ja tiimityötaidot ovat kehittyneet. Osallistujien työ- ja toimintakyky on vahvistunut osallistamisen keinoin.

4. On tunnistettu ja löydetty tahoja, jotka voivat tuottaa Green Care -toimintaa kotoutumisen tueksi ja voivat tehdä yhteistyötä kunnissa maahanmuuttajatyön parissa työskentelevien kanssa.

5. Ammattilaisten toimijoiden osaaminen ja tietotaito ovat lisääntyneet. Hankkeessa tuotettu materiaali on ammattilaisten käytössä ja he hyödyntävät sitä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

6. Yhteisöllisyys on rikastunut moniarvoisen elinympäristön ja luonnon kautta, kun paikalliset toimijat ja maahanmuuttajat rakentavat uutta yhteistä kulttuurista suhdetta luontoon monimuotoisesti. Hankkeessa on muodostunut toimenpiteiden ja osallisuuden kautta luonnollisia lähiverkostoja sekä erilaisia sosiaalisia tukiverkostoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä ovat Pohjois-Suomessa asuvat työelämän ulkopuolella olevat, työttömät tai kotoutumisvaiheessa olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä ja vahvistettua tukea. Erityistä ja vahvistettua tukea tarvitsevia maahanmuuttajia Lapin maakunnan alueella ovat luku- ja kirjoitustaidottomat, heikentyneen toimintakyvyn omaavat, traumatisoituneet maahanmuuttajat, maahanmuuttajanaiset (kotiäidit) sekä aikoinaan yksin, ilman perhettä ja turvaverkkoa tulleet alaikäiset maahanmuuttajat (Valtion kotouttamisohjelma 2016–2019) ja jo pitkään Suomessa asuneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole päässeet työllistymispoluille.

Yhteistyöstä ja asiakkaiden/osallistujien ohjautumisesta hankkeen toimintoihin on sovittu alla olevien tahojen kanssa seuraavasti:

• Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajasosiaalityö
– hankkeen esittely ja asiakkaiden (kotouttamistoiminnan piirissä olevat henkilöt) ohjaaminen hankkeen toimintoihin

• Rovaniemen kaupungin sosiaalitoimi, aikuissosiaalityö
– hankkeen esittely ja asiakkaiden (kotouttamisajan ulkopuolella olevat maahanmuuttajataustaiset aikuiset) ohjaaminen hankkeen toimintoihin

• Kemin kaupungin sosiaalitoimi, pakolaistyö
– hankkeen esittely ja asiakkaiden ohjaaminen hankkeen toimintoihin

• Lapin TE-toimisto
– tiedottaminen hankkeesta ja soveltuvien asiakkaiden ohjaaminen hankkeen toimintoihin

• Ranuan kunnan tukiasumisyksikkö (yksin, alaikäisenä maahan tulleille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille)
– hankkeen esittely ja nuorten ohjaaminen hankkeen toimintoihin

• Sodankylän kunta / kehittämis- ja hallintopalvelut
– asiakkaiden ohjaaminen hankkeen toimintoihin, huomioiden erityisesti naisten mahdollisuus osallistua
– yhteistyö maahanmuuttajatyötä tekevien ammattilaisten kanssa (ja osallistuminen hankkeen koulutuksiin)

• Rovala-opiston kotoutumiskoulutus
– hankkeen käynnistyttyä suunnitellaan yhdessä hankkeen toimintojen sisältymistä osaksi kotoutumiskoulutusta
– soveltuvien asiakkaiden ohjaaminen hankkeen toimintoihin
– mahdollisuus sisällyttää hankkeen toimintoja osaksi koulusta, esimerkiksi osallistujien valinnaisaineiksi

• Monikulttuurikeskus MoniNet (Rovalan Setlementti ry)
– hankkeesta tiedottaminen asiakkaille, asiakkaiden ohjaaminen hankkeen toimintoihin ja mahdollisuus lähteä tueksi hankkeeseen osallistuville asiakkaille

• Arktiset maahanmuuttajat ry:
– potentiaaliset hankkeen toimintoihin osallistuvat yhdistyksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä tavoitetaan yhdistyksen sisäisen tiedotuksen kautta

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kehittämistoiminnasta hyötyvät välillisesti 3. sektorin toimijat (kotoutumistyötä tekevät järjestöt ja yhteisöt), yhteistyökuntien asukkaat, paikalliset luontojärjestöt ja metsänhoitoyhdistykset, luontoalan yrittäjät, Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta.

Yhteistyötahoja ovat:
Kemin kaupunki
Ranuan kunta
Sodankylän kunta
Rovalan Setlementti ry
Arktiset maahanmuuttajat ry
ProAgria
Martat
Koulutuskuntayhtymä Lappia
Suomen Luonto ry

Hankkeen toimintaan on mahdollista liittyä myös myöhemmin hankkeen aikana. Muita mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat Tornion kaupunki ja muut Lapin kunnat, joissa on maahanmuuttajien kuntapaikkoja sekä paikalliset metsänhoitoyhdistykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 272 382

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 159

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 468 832

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 949

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin

Kunnat: Ranua, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen alkukartoituksen yhteydessä tapahtuu toimintaympäristön analyysi (teema/alueneuvonpito tai Community Profiling). Hankkeessa otetaan vahvistetusti ja tietoisesti mukaan sekä naiset että miehet ja sovelletaan hankkeessa käytettäviä lähestymistapoja/menetelmiä, jotta molemmat sukupuolet voivat osallistua. Dokumentointi ja raportointi tapahtuu myös sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Luontolähtöisiin tapahtumiin ja käytänteihin osallistuminen näyttää ja avaa tasa-arvon näkökulmaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen arjessa. Kotiäitien- ja isien osallistuminen mahdollistetaan (esim. lapsille järjestettyä oheistoimintaa varhaiskasvatuksen opiskelijoiden toimesta) Koulutuksissa, tapahtumissa, työpajoissa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole päätavoite, mutta toiminnan järjestämisessä huomioidaan molempien sukupuolten osallistumismahdollisuudet eri toimintoihin tasavertaisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Luontosuhde paikallistuu ja kristallisoituu. Luonnon merkityksiä entisestä kotimaasta ja uudesta kotimaasta vertaillaan ja muodostetaan uutta suhdetta. Luontolähtöisten menetelmien avulla ymmärretään luonnonvarojen käytön kestävyyden rajapinnat ja osataan soveltaa esim. oikeaa työmenetelmää luontoa vahingoittamatta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 10
Luontotietouden lisääminen auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja vaalimaan sitä. Koulutusmateriaalit luonnosta ja luontotietoudesta ovat ohjaus ja opetusmateriaalia, joiden avulla myös opitaan luonnon monimuotoisuutta ja luontoon liittyvää sanastoa. Luontotietoudessa on erittäin merkityksellistä tietää esim. mitkä ovat suojeltavia tai uhanalaisia kasveja ja lajeja. Myös tieto, mitkä ovat myrkyllisiä ja mitkä syötäviä kasveja ja marjoja. Perehtymällä luonnonvarojen hyötykäyttöön, esim. marjastuksen ja sienestyksen ekologisesti kestävään keräämistapaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Toiminnassa pyritään luontotietouden lisäämisen avulla vahvistamaan ekologista kestävyyttä toimimalla niin, että vesistöt, maaperä ja ilma eivät kuormittuisi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei varsinaisesti koske tätä hanketta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei koske varsinaisesti tätä hanketta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat ovat ammatillisesti, kulttuurisesti ja koulutuksellisesti heterogeeninen joukko. Myös lähtömaiden olosuhteet vaihtelevat merkittävästi. Näiden ihmisten kotoutuminen ja kotouttaminen hyödyttää maakuntaamme paikallisesti ja yleisesti. Hanke lisää osallistujien eli maahanmuuttajien geneerisiä ja erityisiä työelämätaitoja; kielen oppiminen, sosiaalisten taitojen vahvistuminen, itseohjautuvuus, voimaantumien ja keskinäinen vuorovaikutus ja toimiminen autenttisissa ympäristöissä lisäävät kotoutumista ja työn tuottavuutta. Myös maaseutumaiseen, harvaanasuttuun maakuntaan löytyy työntekijöitä ja työntarjoajia; hanke pyrkii saattamaan yhteen eri toimijoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Yleinen tietoisuus luontolähtöisestä toiminnasta lisääntyy maahanmuuttajaväestön keskuudessa ja sen tiedon välittyminen eri yhteisöissä omankielisenä ja kokemusperäisesti lisää tiedon ja osaamisen leviämistä maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa. Hankkeessa luotavat mallit ja palveluiden kehittäminen ovat osittain aineettomia, osittain perustuvat luonnon hyödyntämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei koske varsinaisesti tätä hanketta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen avulla edistetään hyvin vahvasti erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajien hyvinvointia edistämällä heidän osallisuutta, verkostoitumista, toimintakykyä ja työllistymismahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Tasa-arvoisuuden edistämiseen pyritään sekä sukupuolten että taloudellisen tasa-arvon näkökulmasta osallisuutta, toimintakykyä ja työllistymis mahdollisuuuksia tukemalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Maahanmuuttajataustaiset henkilöt voimaantuvat ja valtaistuvat uudenlaisesta luontosuhteesta ja luontolähtöisestä lähestymistavasta ja pystyvät hyödyntämään omaa kulttuuriperimään kotoutumisessa ja täten vapautuvat tasa-arvoisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi.
Kulttuuriympäristö 9 9
Hankkeessa tutustutaan Lappilaisiin maisemiin, virkistysalueisiin ja näin edesautetaan tiedon lisääntymistä kulttuuriympäristöstä ja siten maahanmuuttajien tiedon lisääntymistä Lapin alueesta. Kulttuuritietouden lisääntyminen on merkittävä osa kotoutumista. Osallistujat voivat toimia tiedon välittäjinä muille maahanmuuttajille.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeessa toteutettavien toimintojen kautta lisätään maahanmuuttajien luonto ja yhteiskuntatietoutta. Jokamiehenoikeudet, julkinen ja yksityinen rajapinta suomalaisen yhteiskunnan luontokulttuurissa ymmärretään maahanmuuttajaryhmissä. Lokaaliset toimintaympäristöt tulevat tutuiksi ja luontolähtöisen toiminnan eettisyys huomioidaan kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-