|
|
|
Hankekoodi: S20916
Hankkeen nimi: GREEN KARELIA -Green Care -laatujärjestelmällä uudistuvia ja kilpailukykyisiä hyvinvointipalvelualan yrityksiä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ProAgria Pohjois-Karjala
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0212384-8
Jakeluosoite: PL 5, Torikatu 9 A
Puhelinnumero: 040 301 2441
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://pohjois-karjala.proagria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RINNEKARI JOHANNA ELISA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.rinnekari(at)proagria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 301 2441
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Green Karelia-hankkeen keskeinen tavoite on valtakunnallisen Green Care-laatu- ja johtamisjärjestelmän käyttöönotto hankkeeseen osallistuvissa pohjoiskarjalaisissa hyvinvointipalvelualan yrityksissä. Hankkeen tuloksena Green Care-laatujärjestelmä-yritykset ovat oikeutettuja käyttämään valtakunnallista Green Care-laatumerkkiä, jolla osoitetaan hyvinvointipalveluyritysten tuottamien palveluiden laatu asiakkaille. Laatujärjestelmän käyttöönotolla tehdään Green Care-pohjaista liiketoimintaa tunnetuksi eri julkisille hankintayksiköille, mutta myös yksityisille asiakkaille (ennaltaehkäisevät palvelut). Hankkeessa tehdään Green Care –konseptia tutuksi myös laajemmalle yleisölle.
Hankkeessa lisätään pohjoiskarjalaisten hyvinvointipalveluyritysten muutosvalmiutta, innovatiivisuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Green Karelia-hankkeen verkostoyhteistyön ytimenä toimii Green Care Itä-Suomi alueyhdistys (perustettu v. 2015). Verkostoitumista toteutetaan palvelujen tuotteistamisessa ja toteuttamisessa (esim. yhteiset palvelupaketit), osaamisen kehittämisessä ja markkinoinnissa.
Green Care-yritysten palveluita voivat olla esim. sosiaalipedagoginen eläintoiminta, eläinavusteinen terapia, tavoitteellinen luontoliikunta, luontoavusteinen elämyspedagogiikka ja ekopsykologia, puutarhaterapia, kuntouttava ja osallistava työ maatilalla ja metsässä.
Hankkeessa toteutetaan viisi työpakettia:
1. Green Care – kasvua ja tuottavuutta: osallistavat työpajat
2. Green Care –palvelumallien kehittäminen ja kansainvälisyys
3. Green Care –laatu- ja johtamisjärjestelmän valmennustyöpajat yrityksille
4. Green Care - verkostoyhteistyö
5. Green Care –tietoisuuden lisääminen
Green Karelia-hankkeen verkosto tavoittelee toimintansa piiriin 60 yritystä. Hankkeessa kehitetään Green Care-palveluita noin 60 kpl, syntyy uusia yrityksiä 10 kpl ja Green Care-laatu- ja johtamisjärjestelmä on käytössä 30 yrityksellä.
Hankkeen hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala ry toimii kehittämishankkeen toteuttajana yhteistyössä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa.
Hanketoiminnan kehittäminen kohdistuu Pohjois-Karjalaan. Välittöminä kohderyhminä ovat :
• Yritykset (ml. maatilat), joissa voidaan järjestää kuntoutusta ja terapiapalveluita, kuten ratsastusterapiaa,
sosiaalipedagogista hevostoimintaa, puutarhaterapiaa, päihdeterapiaa, psyko-, fysio- ja toimintaterapiaa asiakkaiden
toimintakyvyn palauttamiseksi ja /tai työkyvyn parantamiseksi.
• Asumispalveluyksiköt, joissa voidaan tarjota erilaisia Green Care-toiminnan luonto-, maatila- ja eläinavusteisia
menetelmäsisältöjä mielenterveys-, päihde-, vammaishuoltoon (kehitysvammaiset), lastensuojeluun, ikäihmisille.
• Yritykset ja organisaatiot, jotka voivat työllistää ja toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa vajaakuntoisille asiakasryhmille,kuten päihdeongelmaisille, kehitysvammaisille,pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille sekä syrjäytymisuhan alla oleville nuorille.
• Kotieläinpihat ja muut luontoympäristöt, joissa on mahdollisuus järjestää vierailuja, päivätoimintaa tai leirejä ja
kuntoutuslomia. Maatilatoimijat, jotka pystyvät kuljettamaan eläimiä esim. hoitokoteihin ja eriasteisiin
asumispalveluyksiköihin.
• Yritykset ja aloittavat yritykset, jotka tuottavat Green Care –ideologian mukaista terapiaa ihmisten toimintakyvyn ja
elämänlaadun parantamiseksi: Hoitokodit ja perhekodit, matkailuyritykset sekä sosiaalipedagogista eläintoimintaa,
eläinavusteista terapiaa, tavoitteellista luontoliikuntaa ja luontoavusteista elämyspedagogiikkaa tarjoavat yritykset sekä psyko-, fysio-, toiminta-, päihde-, luontais- ja puutarhaterapeuttiyrittäjät.
•Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaiset
Hankkeen toimintaan on sitoutunut 35 yritystä hankesuunnitteluvaiheessa. Hanke on kuitenkin avoin kaikille yrityksille
myös niille, jotka eivät ole vielä ilmoittautuneet. Tavoitteena on kaiken kaikkiaan 60 yritysasiakasta.
Seuraavassa hankkeeseen ilmoittautuneet:
Valpas Ratkaisut Oy, Lieksa
Juuan Hoito ja Hoiva Oy, Juuka
Pielisen Karjalan Dementiakoti Oy, Nurmes
Uusi Paihola, Master yhtiöt Oy Kontiolahti
Pihlavan Talli, Joensuu
Haukiniemen tila, Polvijärvi
Timosen maatila / Jaana Timonen, Kitee
Lieksan Kristillinen opisto
Palviaisen tila, Lieksa
Tasun Talli, Liperi
Maukkulan Mustikka, Ilomantsi
Paakkilan tila, Juuka
Majatalo Puukarin Pysäkki, Valtimo
Tervassalo, Liperi
Kukkolan tila, Pohjois-Karjalan Maataloussäätiö, Joensuu
Koivikon Kievari Oy, Kitee
Koivikon Tukikodit Oy, Kitee
Kehotietoisuus&Tasapaino Anu Nylander tmi, Joensuu
Botania, Joensuu
Hyvinvointia Heiskalan Hoppalasta, Liperi
Jaana Koponen, Liperi
Kotipihan hevos- ja luontomatkailutila, Kitee
Ohjaus ja valmennus Girjo, Joensuu
Senioripäiväkoti Varpunen, Lieksa
Sinikka Hynninen-Otva, Joensuu
Kummun tila tmi, Pauliina Luukinen, Liperi
Ravurin hevostoiminta tmi, Kitee
Kipinäretket, Joensuu
Toimintaterapia ToiMinnan Helmi tmi, Ilomantsi
Eerolan Luomutila, Anne Sulonen, Tohmajärvi
Puutarhakuiskaajat / Sari Kaakinen & Erkki Makkonen, Joensuu
Sun Ahonlaita, Liperi
Auli Roihiainen, Liperi
Maaseudun Sivistysliitto ry, Joensuu
Kestikievari Herranniemi, Lieksa
Timitran Linna, Lieksa
Hanketoiminnan välilliset kohderyhmät:
•Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, erityisnuoret ja -lapset (ADHD-nuoret ym.),
kuntoutusasiakkaat, kehitysvammaiset, lastensuojelun asiakkaat, ikäihmiset, vastaanottokeskusten asukkaat ja muut
maahanmuuttajat
•Yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöryhmät, joiden työhyvinvointia halutaan edistää
•Yksityishenkilöt (itsemaksavat asiakkaat), jotka haluavat tehdä ennaltaehkäiseviä tai ylläpitäviä toimia hyvinvointinsa
eteen
•Ulkomaalaiset hyvinvointialan asiakkaat
•Pohjois-Karjalan kunnat
•Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
•Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK)
•Lainsäädäntöä valvovat viranomaistahot (AVI, Valvira)
•Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja kasvatusalan opiskelijat
•Koulut ja oppilaitokset
•Kehittämis- ja koulutusorganisaatiot Pohjois-Karjalassa
•Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja kasvatusalan järjestöt
•Vastaanottokeskukset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 258 344
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 343
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 319 694
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 319 695
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Kontiolahti, Joensuu, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite: ..
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: ..
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 80
Suunniteltu: 270
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Green Care-laatutyön periaatteisiin kuuluu luonnonvarojen käytön kestävyys: Kierrätys, lähiruuan ja luonnomateriaalien käyttö ym. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei keskity ilmastonmuutoksien riskien vähentämiseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Green Care-yritystoiminnan periaatteisin kuuluu luonnon moninaisuuden edistäminen, koska yritysten merkittävä toimintaympäristö on luonto. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Green Care-yritystoiminnan periaatteisiin kuuluu jätteiden kierrätys, luonnonmateriaalien ja kierrätettävien materiaalien käyttö. Näihin asioihin keskitytään hankkeen laatutyössä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 2 |
| Green Care-yritystoimintaan kuuluu mahdollisuuksien mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttö, joka huomioidaan myös laatujärjestelmässä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään paikallisien luontolähtöiseen toimintatapaan suuntautuvien yritysten kilpailukykyä, osaamista, työllisyyttä, innovatiivisuutta ja laatua huomioiden taloudellisesti kestävä kehitys. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään palveluja, jotka suuntautuvat luontolähtöiseen toimintatapaan. Edistetään hyvinvointipalveluyritysten laatua, osaamista, kilpailukykyä, työllisyyttä ja innovatiivisuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Hanke edesauttaa välillisesti, että liikkuminen vähenee, kun hyvinvointipalvelut saadaan säilymään mahdollisimman lähellä lopullista käyttäjää. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Edistää yritysten henkilöstön työhyvinvointia ja uudistumista. Edistää lopullisten hyödynsaajien (asiakkaiden) hyvinvointia, terveyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Tasa-arvoa edistetään, koska suurin osa kohderyhmästä on naisyrittäjiä tai naisia, jotka suunnittelevat yrittäjyyttä. Myös yritysten henkilöstö on pääasiallisesti naisia, joiden työllisyyttä, uudistumista, osaamista ja muutosvalmiutta kohennetaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeessa edistetään naisten yrittäjyyttä, työllisyyttä, maaseutualueen yritysten toimintaedellytyksiä. Mukana hankkeessa myös vastaanottokeskusten asukkaita, joiden kotoutumista Green Care-yritykset voivat edesauttaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeen Green Care-laatutyöhön liittyy olennaisena kulttuuriympäristön vaaliminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Hankkeen Green Care-laatutyössä keskitytään myös ympäristöosaamiseen. | ||
Green Care–GREEN KARELIA -hankkeessa on tehty Green Care -pohjaista liiketoimintaa tunnetuksi alueen yksityisille sekä julkisille hyvinvointipalveluntuottajille ja –ostajille sekä suurelle yleisölle. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Hankkeessa on lisätty Green Care -tietoisuutta, edistetty Green Care –laatu- ja johtamisjärjestelmän käyttöönottoa, järjestetty Green Care -liiketoimintaan liittyviä valmennuksia, verkostoiduttu, ohjattu liiketoiminnan suunnittelussa ja rakennettu palvelupilotteja.
Green Care–GREEN KARELIA -hankkeen tuloksena paikallisten hyvinvointipalveluyritysten muutosvalmius, erottuvuus, innovatiivisuus, kilpailukyky ja työllisyys ovat kasvaneet. Pohjoiskarjalaisten Green Care -yritysten verkostossa on mukana 95 organisaatiota, joista yrityksiä on 80. Uusia aloittavia yrityksiä toiminnassa on ollut mukana 17.Green Care -yritykset ovat sosiaali-, terveys-, matkailu- ja kasvatusalalta sekä maatilataloudesta. Palveluntuottajien, -ostajien ja loppukäyttäjien kanssa toteutettiin 48 Green Care -palvelupilottia, joista suurinta osaa toteutetaan nyt yrittäjävetoisesti. Green Care -laatu- ja johtamisjärjestelmän on ottanut käyttöön 24 yritystä, jotka ovat hakeneet / tulevat hakemaan valtakunnallista Green Care LuontoHoiva tai LuontoVoima Laatua -merkkiä. Kaiken kaikkiaan on tehty 460 tiedotukseen liittyvää toimenpidettä. Hankkeen toiminnasta on ollut artikkeleita paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Green Care-GREEN KARELIA -hankkeen toimenpiteet ovat saaneet yleisarvosanaksi 4,52 (arviointiasteikko 1-5).
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi