RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20919, Kaupunkikylä 2025 - Uusia mahdollisuuksia maahanmuuttajien työllistymiseen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sylvia-koti yhdistyksen Kaupunkikylä-yksikkö loi keväällä 2016 vision uudesta Kaupunkikylä 2025-mallista, jossa linkittyy kehitysvammaisten aikuisten lisäksi yhtä vahvasti myös muut erityistä tukea tarvitsevat tai haasteellisemmassa asemassa olevat henkilöt. Näitä ovat mm. työttömät maahanmuuttajat. Uudessa konseptissa on mukana yhteisöllisyyttä vahvistavaa työtoimintaa, työllisyyden polkujen vahvistamista, monialaisia tukipalveluita sekä erityisen vahvasti uuden Kaupunkikylän asukkaiden, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja koko laajan verkoston syvempää osallisuutta. Tämän työttömiin maahanmuuttajiin kohdentuvan ESR-hankkeen palvelukokonaisuuden suunnittelussa hyödynnettiin sekä tietoa, saatuja havaintoja, että alueen maahanmuuttajatoimijoiden näkemyksiä. Syvempi valmistelu mahdollistui Päijät-Hämeen liiton myönnettyä tähän matalan kynnyksen yrittäjyyden teemaan pienen rahoituksen, jonka avulla voitiin syventyä ja kehittää tätä toimintamallia.

Tavoite
Tämä ESR-hanke (Kaupunkikylä 2025 – Uusia mahdollisuuksia maahanmuuttajien työllistymiseen) aloittaa matalan kynnyksen yrittäjyyden tukitoiminnan työttömille maahanmuuttajataustaisille osallistujille. Hankkeen välittömän toiminnan kautta pitkän tähtäimen tavoitteena on a) ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja poistaa työttömyydestä ja toimettomuudesta tulevia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, b) tukea osallistujien itsensä elättämisen mahdollisuuksia matalan kynnyksen yrittäjyyden keinoin, c) tukea alueen työttömien maahanmuuttajataustaisten verkostoja, integraatiota ja yhteistyötä kantaväestön ja yritysten kanssa, d) vahvistaa yhteisöllisen ja osallisuutta korostavan Kaupunkikylä 2025 -mallin rakentumista ja sitä kautta mahdollistaa osallistujien pitkäkestoinen tukikohta ja e) vaikuttaa välillisesti alueen talouteen sekä yksilöiden oman työllistymisen kautta että myös yhteiskunnan tästä saaman hyödyn kautta. Tavoitteena on myös madaltaa osallistujien kynnystä olemassa olevien yrittäjyyttä tukevien palvelujen käyttämiseen.

Toimenpiteet
Toiminta on pitkälle räätälöityä yhdessä kulkemista. Työssä tulee näkymään myös pitkäjänteinen ja kiinteä yhteistyö niin eri viranomaisten, yritystukiorganisaatioiden, oppilaitosten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaupunkikylä-yhteisö tulee toimimaan myös eteenpäin siirtyneille osallistujille mukana vielä pitkään sosiaalisena kohtaamispaikkana ja tukikohtana. Hanke tuottaa ohjattua toimintaa viikoittain enintään 22 tuntia. Toimintamuodot koostuvat pääosin räätälöidystä yksilöohjauksesta, ryhmän monimuotoisista teematapaamisista, yritys- ja organisaatiovierailuista, opiskelijoiden ja/tai vapaaehtoisten tuottamasta toiminnasta, keskustelupiireistä ja ideariihistä, hyvinvointia tukevista aktiviteeteistä, tulevaa yrittäjyyttä tukevista kokeiluista erilaisissa seinällisissä tai seinättömissä työpajoissa, yrittäjämentoreiden luona tapahtuvista työnseuraamisjaksoista sekä yrittäjyydessä tarvittavan kielen ja vuorovaikutuksen vahvistamista tukevasta toiminnasta. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa useita eri tapahtumia, joko itse tai osallistuen muiden organisoimiin, joissa tuodaan osallistujien ammattitaitoa esiin.

Tulokset
Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 70 osallistujaa, joista tuloksena edelleen poluttuu 80 % joko omaan koko- tai osa-aikaiseen yritystoimintaan, tai sitä tukeviin jatko-opintoihin, tai muihin työllistymistä hyödyttäviin polkuihin. Projektin tuloksena myös syntyy uudenlainen, yhteisöllinen tukikohta, joka palvelee maahanmuuttajataustaisia mikroyrittäjiä ja yrittäjiksi haluavia vertaisten kohtaamispaikkana, hyvien käytäntöjen jakamispaikkana sekä verkottumista edistävänä konkreettisena tilana. Kaupunkikylä tulee toimimaan yhteisönä, mihin jokainen osallistuja on tervetullut vielä hankkeen jälkeenkin. Tämä vuorovaikutteinen suhde Kaupunkikylän, toimijaverkoston ja osallistujien välillä mahdollistaa yhteisen kehittämisen, missä henkilöt eivät ole vain toiminnan kohteina, vaan aktiivisina osallistujina elinympäristönsä ja sosiaalisten verkostojensa kehittämisessä. Koska toimintamalli on uudenlainen, perehdytään hankkeen aikana myös hankkeen toiminnan vaikuttavuuteen. Hankkeessa tarkastellaankin aktiivisesti millaista muutosta tämän tyyppinen toiminta tuottaa, ja esimerkiksi sitä, miten ja miksi jatkopolutukset onnistuvat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Lahden kaupungissa asuvat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat maahanmuuttajataustaiset työikäiset henkilöt, joita kiinnostaa itsensä työllistäminen yrittäjyyden keinoin ja jotka tarvitsevat siihen räätälöityä tukea. Kohderyhmällä toivotaan olevan jo jonkin verran suomen kielen taitoa tai esimerkiksi riittävä englannin kielen taito.

Kohderyhmää tavoitetaan maahanmuuttajaverkostojen (mm. eri kulttuuriryhmät), TE-hallinnon, maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden (mm. ALIPI, maahanmuuttajapalvelut, työllisyyspalvelut, maahanmuuttajatyötä tekevät projektit ja seurakunnat, Nuorisopalvelut, Salpaus ymv.) sekä aktiivisen suoran että jalkautuvan markkinoinnin ja viestinnän kautta. Hankkeen tarjoamaa palvelua tullaan esittelemään useilla eri foorumeilla, mediassa ja tapahtumissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on hankkeen piirissä työskentelevät henkilöt, heidän sosiaaliset verkostonsa ja vapaaehtoistoimintaan osallistuvat sekä osallistujien omat perheet. Lisäksi hankkeen yhteisötilan lähellä asuvat henkilöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 974

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 370 180

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 298 814

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kyläkatu 140

Postinumero: 15700

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristöanalyysissä pohdittiin erityisesti eri kulttuuritaustaisten perinteisiä sukupuolirooleja ammatinvalinnassa. Tämä ei tietysti koske pelkästään maahanmuuttajataustaisia vaan myös kanta-suomalaisiakin. Myös naisten asema tyypillisesti koti-äiteinä on vankka monissa kulttuureissa. Hankeen aikana pyritäänkin tuomaan, niin konkreettisten esimerkkien kuin myös materiaalien kautta esille näistä perinteistä poikkeavia toimintamalleja. Suomessa naisten osuus myös yrittäjistä on selvästi miesten määrää alhaisempi. Sama ero koskee ulkomaalaisten perustamia yrityksiä. Naisyrittäjyyden edistämiseksi on tehty Suomessakin useita hankkeita ja niiden materiaaleja pyritään myös soveltamaan. Naisten osallistumista hankkeeseen ja sen tilaisuuksiin pyritään konkreettisesti vahvistamaan myös ihan käytännön toimilla, muun muassa pyritään organisoimaan lastenhoitoa tilaisuuksien ajaksi esimerkiksi vapaaehtoisvoimin. Yrittäjyyden näkökulmasta naisten erityisiä vahvuuksia mm. käsitöiden tai esimerkiksi etnisten ruokien osaajana pyritään nostamaan esiin. Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen onkin eräs hankkeen toimintamuodoista. Hankkeen aikana pyritään myös siihen, että naisten määrä osallistujina olisi vähintään yhtä suuri kuin miesten määrä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tämä hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti ja hankkeessa ei toteuteta erilaisia toimia naisille ja miehille. Kuitenkin naisten ja miesten erilaiset osaamisalueet huomioidaan mm. osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen sekä omien vahvuuksien hyödyntämisen tuessa. Pyritään löytämään ne osaamisalueet, joita ko. osallistuja voi hyödyntää myös yrittäjyydessään, sukupuolesta riippumatta. Perinteisessä työelämässä naiset tekevät enemmän osa-aikaisuuksia ja määräaikaisuuksia enemmän kuin miehet ja jatkopolkuja suunniteltaessa pyritään nostamaan esille myös muita vaihtoehtoja. Erityisen tärkeää on nostaa esille työn/yrittäjyyden yhteensovittaminen perheen kanssa. Tätä teemaa on nostettu esiin mm. Minun Tulevaisuuteni ESR-hankkeessa. Hankkeessa toteutetaan useita eriteemaisia keskusteluryhmiä ja niissä nostetaan esiin myös sukupuoliroolien vaikutus. Maahanmuuttajataustaisten työttömien määrä on kasvanut tasaisesti sukupuolesta riippumatta. Tavoitteet osallistujien jatkopolkujen onnistumisessa ovat samat molempien sukupuolten edustajille. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit ovat syvälle juurtuneet niin koulutus- kuin työmarkkinoilla. Yrittäjinä toimii enemmän miehiä. Sukupuolen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolten erot ja erilaiset kiinnostuksen kohteet ja osaamisalueet. Hankkeen toiminnassa on mukana pitkälle viety henkilökohtainen räätälöinti ja siinä huomioidaan myös osallistujien rohkaisu miettimään ammattialoja yli sukupuolirajojen. Näin pyritään purkamaan sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Hankkeen henkilökunta kiinnittää huomiota myös omaan toimintaan ja ohjaukseen, jotta asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Hankkeessa osallistujien tilannetta ja jatkopolkuja tilastoidaan myös sukupuolen mukaan. Jatkopolkuja verrataan lähtötilanteen kyselyihin ja mielipiteisiin, ja näin saadaan tietoa myös hankkeen vaikutuksista ajatteluun. Ohjausryhmään ja hankkeen henkilökuntaan pyritään ottamaan molempia sukupuolia tasapuolisesti. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että sukupuolinäkökulma huomioidaan toiminnassa, ja samalla pohditaan toimenpiteiden vaikutusta eri sukupuolille. Hankkeessa pidetään sukupuolinäkökulmien ymmärryksen tavoitteena kykyä tunnistaa miesten ja naisten erilaisuus sekä erot esimerkiksi stereotypioissa, osallistujien omissa ajatuksissa ja tarpeissa sekä mm. viestintätavoissa, sekä kykynä kuunnella ja havainnoida miesten ja naisten erilaisuutta eri yhteyksissä. Tällä on merkitystä, ei ainoastaan omien mahdollisuuksien tunnistamisessa, vaan myös esimerkiksi erilaisten asiakkaiden kohtaamisessa yrittäjänäkökulmasta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan työttömien tai työttömyysuhan alla olevien maahanmuuttajataustaisten itsensä työllistämisen tukeminen matalan kynnyksen yrittäjyyden mallien avulla ja tämän kautta syrjäytymisen ennaltaehkäisy sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Sukupuoliroolit ovat kuitenkin useissa eri kulttuuritaustoissa selvästi havaittavissa, joten tasa-arvon näkökulmat on huomioitu hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	3
Yrittäjyyspolun tukemiseen kuuluu myös mm. kierrätykseen liittyvät tietoisuuden lisääminen. Yhtä lailla kierrätykseen liittyviä liiketoimintaideoita tullaan esittelemään ja kehittelemään hankkeen ideariihissä. Näin ollen on odotettavissa että esim. kierrätykseen, materiaalitehokkuuteen ja jätteiden käsittelyyn liittyvä ymmärrys ja osaaminen kasvavat.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	5
Hankkeen vaikutuksena vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten osallistujien mahdollisuuksia ja polkuja kohti mikroyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Tämä onnistuessaan kehittää ja laajentaa myös alueen elinkeinorakennetta ja vähentää työttömyyttä. Kaupunkikylä on toiminnassaan erikoistunut vahvasti ympäristöystävällisyyteen, ekologisuuteen ja kestävän kehityksen malleihin ja niitä tullaan siirtämään myös osallistujien tietoisuuteen. Kaupunkikylä sai mm. syyskuussa 2016 Lahden kaupungilta kunniakirjan ympäristömyönteisestä toiminnasta. Tällä ruohonjuuritason konkreettisella osaamisella saadaan vaikutusta myös perustettavien yritysten kestävän kehityksen ajatteluun.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hanke mallintaa ja pilotoi uudenlaisen matalan kynnyksen yrittäjyyden tukitoiminnan työttömille ja työttömyysuhan alaisille maahanmuuttajataustaisille osallistujille. Hankkeen avulla tuetaan vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien osallistujien mahdollisuuksia työllistää ja elättää itsensä oman työn kautta. Palvelu täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteet edistävät myös kestävän kehityksen periaatteita vahvistamalla alueen erilaisten teemaan liittyvien toimijoiden välistä verkostoitumista. Yhteistyö vahvistaa tuloksia ja toimintojen vaikuttavuutta sekä osallistujien saamaa hyötyä. Toiminnan avulla myös vahvistetaan paikallisten yrityspalvelujen käyttöä ohjaamalla ja opastamalla osallistujia niiden käyttöön sen jälkeen kun hankkeen toimintamallin tarvittavat osat on ensin läpikäyty. Tämä vahvistaa myös maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden public-private yhteistyömallia.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Projektin toiminnan pitkän tähtäimen tavoitteena on vahvistaa osallistujien osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä tukea syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Päätehtävä projektissa on tarjotun palvelun ja toiminnan sekä aktiivisen yhteisön tuen myötä vahvistaa osallistujien mahdollisuuksia elättää itsensä mikro- ja pienyrittäjyyden keinoin, kokonaan tai edes osittain. Samalla tuetaan osaamisen kehittymisen polkuja sekä mm. vahvistetaan alueella tarjolla olevien tukipalvelujen käyttöä. Kaikilla hankkeen toiminnoilla pyritään vahvistamaan suoraan ja välillisesti osallistujien hyvinvointia, niin henkisesti kuin taloudellisestikin, ja sekä poistamaan työttömyydestä kumpuavaa toivottomuutta ja myös aktivoimaan heitä osaksi uutta yhteisöä. Näin ollen tarjotun tuen kautta saadaan sekä välittömiä hyvinvointituloksia että pitkäkestoisia vaikutuksia. Hyvinvointia hankkeessa vahvistetaan lisäksi mm. virkistystoiminnalla, keskusteluryhmien kautta ja erilaisilla vierailuilla ja aktiviteeteillä. Erityisesti koetun yhteisöllisyyden, osallisuuden ja toivon kokeminen on edellytys koetun hyvinvoinnin lisääntymiselle. Hyvinvoinnin muutoksen kokemusta mittaan myös osallistujakyselyillä.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Sukupuolitasa-arvon näkökulmat on kuvattu laajemmin kohdassa ”sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen”. Tasa-arvo on yksi projektin toimintaa ohjaavista arvoista. Projektin kaikissa toimintavaiheissa edistetään luottamuksen ja arvostuksen syntymistä osallistujien ja toimijoiden kesken osana Kaupunkikylä yhteisöä. Erityisesti huomioimalla mm. hankkeen markkinoinnissa, viestinnässä ja toteutuksessa naisten taustatilanne erilaisissa kulttuureissa ja vähemmistönä myös yritystoiminnassa, edistetään sukupuolten välistä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Hankkeesta ei myöskään rajoiteta osallistujia iän puolesta, vaan siihen ovat tervetulleita kaikki työikäiset työttömät tai työttömyysuhan alla olevat maahanmuuttajataustaiset. Hanke toimii myös hyvin matalan kynnyksen periaatteella. Tämä tasa-arvosuuntautunut toiminta noudattaa myös Kaupunkikylän omia arvoja erilaisuuden kohtaamisessa ja tukemisessa. Hanke myös auttaa ymmärtämään niin osallistujien kesken kuin ulkopuolistenkin näkökulmasta, ihmisten samanarvoisuutta eroista huolimatta. Kaupunkikylän uuteen tulevaisuuden yhteisöön tulee kuulumaan hyvin monenlaisia, monista taustoista tulevia ja monen ikäisiä mukanaolijoita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Projektin toiminta tähtää työttömien tai työttömyysuhan alla olevien maahanmuuttajataustaisten itsensä työllistymisen mikro- tai pienyrittäjyyden avulla ja sitä kautta osallistujien yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen kohentumiseen. Hanke tukee osallistujia omien polkujensa rakentamisessa ja mahdollisuuksien näkemisessä. Tämän kautta pitkällä tähtäimellä vähennetään myös hyvinvointieroja ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Lyhyellä tähtäimellä osallistujien motivaatio, aktiivisuus, tietoisuus mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista sekä henkinen jaksaminen lisääntyvät. Näin ollen myös erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kansalaisten kulttuurinen yhdenvertaisuus kohenee. Hankkeen voidaan myös välillisesti katsoa tukevan eri yhteiskuntaryhmien suhteita tarjoamalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskuntaan kiinnittymiselle yrittäjyyspolun kautta. Hankkeen avulla osallistujat kokevat tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä.
Kulttuuriympäristö	5	5
Projektin avulla vahvistetaan myös osallistujien ymmärrystä ja tietoisuutta alueesta, sen palveluista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla tuetaan myös verkottumista myös niin suomalaistaustaisten kuin myös ulkomaalaistaustaisten yrittäjien kohtaamisessa. Esimerkkinä tutustumiskohteista on uusi perustettava Felmannia HUB, minkä tyyppiset kohtaamispaikat vahvistavat uusin kontaktien syntymistä ja positiivista kuvaa kulttuuriympäristöstä. Projektissa huomioidaan myös oman kulttuuritaustan vahvuudet, esimerkiksi henkilökohtaiset kulttuuripohjaiset osaamiset, potentiaalisia yrittäjyyden aihioihin liittyvinä tekijöinä. Ryhmänä ja osana Kaupunkikylä-yhteisöä osallistujien ja ympäristön erilaisten kulttuurien tuntemus lisääntyy ja osallistujat tunnistavat erilaisten kulttuurillisten seikkojen vaikutuksen työllistymiseen.
Ympäristöosaaminen	8	8
Hankkeen toiminnassa näkyy eri kestävän kehityksen osa-alueet selvästi, sillä ne ovat vahvasti mukana osana hallinnoijan arkipäivää jo nykyisinkin. Erityisesti ympäristöosaaminen tulee olemaan tärkeä teema ja ideoinnin lähde osallistujien yrittäjyyden polun tukena ja tuleviin liikeideoihin liittyvinä tekijöinä. Kaupunkikylän oma ja siirrettävä ympäristöosaaminen näkyy mm. seuraavasti: Kestävä kehitys, ympäristöstä huolehtiminen ja luonnonmukaisesti kasvatettu ravinto ovat olleet Kaupunkikylän keskeisiä arvoja toiminnan alusta asti. Hankkeeseen osallistujien kanssa nämä arvot tulevat nousemaan luonnolliseksi osaksi päivittäistä toimintaa. Lahden alueella on myös monta historiallisesti ja ympäristöllisesti merkittävää aluetta. Jääkauden muodostamat Salpausselän hiekkaharjut, järvet ja laajat metsäalueet. Lahti on kuuluisa vesistöistään, joita pitkin pääsee pitkälle keski-suomeen. Salpausselän harjut muodostavat yhden Suomen parhaista pohjavesi-alueista. Salpausselän metsissä on satoja kilometrejä hiihto- ja kuntoilupolkuja. Hankkeen toimintaan kuuluu myös virkistystoiminta ja sen myötä tutustutetaan osallistujat Lahteen ja sen rikkaaseen luontoympäristöön. Kun tietoisuus ympäristöstä kasvaa, astuu kuvaan myös siitä huolehtiminen. Kymmenen vuoden aikana Kaupunkikylä on verkostoitunut eri projektien kautta monenlaisiin toimijoihin ympäristön suojelemisen alueella. Muun muassa Vesijärven kunnostukseen on osallistuttu tekemällä 100 katiskaa Lahden ja Hollolan kalastajille. Puistoja on kunnostettu ja siivottu Open Mind yhdistyksen kanssa. Kaupunkikylä on säännöllisesti siivonnut ja kunnostanut laavuja Lahden alueella. Kaupunkikylässä on myös kierrätetty jätteitä koko toiminnan ajan. Keski- ja Pohjois-Euroopan ulkopuolelta tulevilla henkilöillä on vaikeuksia hahmottaa kierrätyksen ja luonnonmukaisen ruuan merkitystä ja vaikutusta globaalisti. Tämän ymmärryksen herättäminen on tärkeää työelämään valmistautumisessa, yrittäjyydessä ja yhteiskuntaamme integroitumisessa. Kaupunkikyläläiset ovat myös aktiivisia polkupyöräilijöitä ja julkisen paikallisliikenteen käyttäjiä. Pyörätiet risteilevät ansiokkaasti ympäri kaupunkia ja pyörällä pääse lähes kaikkialle. Tähän liittyen esimerkiksi käytettyjen pyörien kerääminen ja kunnostaminen on pientä mikroyrittäjyyttä ja mahdollistaa ympäristöön tutustumisen pienillä kustannuksilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaupunkikylä 2025-hankkeen toiminnan tavoitteena oli rakentaa tukikohta kaukana työmarkkkinoista oleville yli 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajataustaisille henkilöille Lahdessa. Tukikohdan tarkoituksena oli tukea tavallista enemmän ja kokonaisvaltaisemmin kotoajan ulkopuolella olevia henkilöitä osallisuuteen ja oman elämän hallintaan. Lisäksi tarkoituksena oli löytää uusia mahdollisuuksia työllisyyden tukemisessa mikroyrittäjyyden keinoin.

Toiminnan aikana perustettiin työosuuskunta, Kaupunkikylä Co Työ Up, jonka tarkoitus on jatkaa vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymisen tukemista. Osuuskuntaan saatiin Lahden kaupungilta yhden työnvalmistelijan tuettu palkka 6 kuukaudeksi (10/2019-4/2020). Työosuuskunnan kautta työllistyi 14 hankkeen maahanmuuttajataustaisia asiakasta, mikä on 17,5% hankkeen asiakkaiden kokonaismäärästä. Lisäksi työllistyi osa-aikaisesti 4 kantasuomalaista työtöntä henkilöä maahanmuuttajan työparina.

Hankkeen aikana Kaupunkikylä-organisaatiossa ja yhteistyöyrityksissä sekä paikallisissa yhdistyksissä järjestettiin 58 työkokeilua. Työkokeilujen kesto oli keskimäärin 2,2 kk. Ne olivat merkittäviä väyliä suomen kielen harjoitteluun, työkulttuurin oppimiseen ja työllistymiseen.

Projektissa 22,5 % asiakkaista työllistyi palkkatyöhön erilaisille käytännönläheisille aloille. Oman yrityksen perusti 1 henkilö. Opiskelun aloitti 33,7 %: heistä 22,5 % aloitti tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja 11,3 % muussa päätoimisessa koulutuksessa, joka vahvisti heidän osaamisalueitaan. Työnhakuun ryhtyi valmiuksien parantuessa 3,7 %. Työelämän ulkopuolelle siirtyi 2,5 % (eläke ja muutto EU-alueen ulkopuolelle). Työttömänä oli lopetushetkellä 36,3 % (29 hlöä): heistä kuitenkin 9 aloitti työkokeilun ja 5 henkilöä työskenteli osa-aikaisesti Kaupunkikylä Co Työ Up! -osuuskunnassa. Täysin työttömänä lopetushetkellä oli siis 18,7 % koko asiakasmäärästä, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena asiakkaiden korkean keski-iän ja monenlaisten työllistymisen haasteiden vuoksi.

Hankkeen toiminta jäsentyi neljään eri tehtävään: asiakkaiden henkilökohtainen mentorointi ja ohjaus, työtoiminnan järjestäminen, suomen kielen syventäminen sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen yhdessä asiakkaiden kanssa.

Toiminnan kautta vahvistettiin asiakkaiden hyvinvointia, työkykyä ja motivaatiota sekä rakennettiin sosiaalisia verkostoja. Toiminnan onnistumista asiakkaat arvioivat itsearviointiin kehitetyllä lomakkeella, jonka he täyttivät aloitus- ja lopetustilanteessa. 63,4 % kyselyyn vastanneista arvioi tilanteensa selvästi parantuneen. 10 % asiakkaista arvioi tilanteen olevan ennallaan. 26,6 % arvioi tilanteensa jonkin verran huonontuneen. Tilanteensa huononemiseen korreloi henkilön ikä. Tässä ryhmässä 2/5 vastanneista olivat kaikki korkeamman keski-iän ryhmästä, yli 54-vuotiaita, ja 3/5 iältään 39-54 -vuotiaita. Hankkeen aikana otettiin myös käyttöön ns. aktiivimalli, joka sai asiakkaat miettimään realistisemmin omia työllistymismahdollisuuksia.
Käsityöpajassa tehdyssä kyselyssä, kyselyyn vastanneet asiakkaat kokivat tilanteensa parantuneen huomattavasti.

Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä sitä hallinnoivan taustaorganisaation Sylvia-koti yhdistyksen toimintayksikön Kaupunkikylän kanssa. Tämä yhteistyö mahdollisti työkokeilupaikkojen järjestämisen Kaupunkikylän omissa työpajoissa. Hankkeen ja Kaupunkikylän yhteistyö mahdollisti ketterän reagoinnin muuttuviin tarpeisiin. Mandala-kaupan ja ompelimon toiminta mahdollistivat asiakkaiden piktäkestoisen kiinnittymisen toimintaan. Tämä taas edesauttoi yksilöllisempien tukiprosessien syntymisen, sillä kohderyhmällä oli vaikeua työllistyä vapailla markkinoilla tai TE-toimiston työllistymissuunnitelmien kautta.

Tästä pitkäjänteisestä rinnalla kulkemisesta hankkeen asiakkaiden kanssa syntyi yksilöä kuuntelva toimintamalli, jossa myös hankkeen työntekijät olivat oppijoina.

Hankkeen asiakkaiden antaman palautteen mukaan heidän itseluottamuksensa parani huomattavasti asiakkuuden aikana. Tämän mahdollisti pitkäkestoinen tuki samojen ohjaajien kanssa. Lisäksi he kokivat hyvänä hankkeen toiminnallisen luonteen. Ompelimon toiminnassa oli mahdollista työtä tehdessä opetella asiakaspalvelua, liiketoiminnan perusteita ja ammattisanastoa. Toiminnallinen luonne tuki myös henkilöiden osallisuutta, mikä mahdollisti subjektiuden vahvistumisen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot