Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20920

Hankkeen nimi: Motiivi - Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.10.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Raatikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.raatikainen(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 641 8113

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry, 1908189-1
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät tunnista ammatillisen kasvunsa esteitä ja edistäjiä, eivätkä pysty suuntaamaan toimintaansa kohti realistisia, ammatillisia tavoitteita. Työttömyys aiheuttaa osattomuutta. Vieraskieliset ovat muita useammin työelämän ulkopuolella. Helsingissä suomea ja ruotsia puhuvista nuorista oli vuonna 2015 työttömänä tai työelämän ulkopuolella joka kymmenes, vieraskielisistä joka kolmas. Samana vuonna 20-29-vuotiaista helsinkiläisnuorista 20 %, 21 000 nuorta ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Näistä nuorista 40 % on vieraskielisiä.

Tämän hankkeen tavoitteena on
1) tukea heikommassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria näkemään elämänsä kokonaisuutena, tunnistamaan ammatillisen kasvunsa edistäjiä ja esteitä sekä toimimaan kohti realistisia ammatillisia tavoitteita. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemiseen. Tavoitteena on tukea nuoria löytämään vastaukset kysymyksiin: kuka olen, mitä osaan ja mihin pystyn.
2) kehittää nuorten työpajojen, maahanmuuttajajärjestöjen ja Ohjaamojen kokonaisvaltaisia tulevaisuustyöskentelyyn liittyviä toimintamalleja yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa vastaamaan entistä paremmin kohdan 1 tavoitteisiin. Toimintamallit vahvistavat ammattilaisten mahdollisuuksia tukea nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja työelämävalmiuksia.

Hankkeessa kootaan olemassa olevia nuorten tulevaisuustyöskentelyn menetelmiä sekä kehitetään ja arvioidaan uusia toimintatapoja ja Motiivi-ryhmätoimintamalleja yhdessä nuorten sekä maahanmuuttajajärjestöjen, nuorten työpajojen ja Ohjaamojen ammattilaisten kanssa ristipölytystä hyödyntäen. Toimintamallit hyödyntävät nuorille suunnattuja digitaalisia työkaluja, erityisesti Suomen Setlementtiliiton NäytönPaikka-palvelua. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja myös etäohjaukseen ja kokeillaan sukupuolisensitiivisiä ryhmänohjausmalleja maahanmuuttajajärjestössä. Kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemiseen, tasa-arvon toteutumiseen ja terveyskysymysten huomiointiin. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten yksilöllinen tukeminen vahvistaa myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sosiaalista kestävyyttä ja yhdenvertaisuutta. Toimintamallit tuotteistetaan, kootaan sähköiseen käsikirjaan ja niitä levitetään hankkeen aikana Etelä-Suomessa. Tuotteistamisessa ja levittämisessä huolehditaan siitä, että sukupuolisensitiivisyys välittyy toimintamallien kuvauksista.

Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry yhteistyössä Stadin Ammattiopiston nuorten työpajojen, Ohjaamo Kouvolan ja Ohjaamo Keski-Uudenmaan kanssa. Lisäksi hankkeen viestinnässä hyödynnetään Suomen Pakolaisavun, Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen ja Suomen Romaniforumin tukea.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16-29-vuotiaat, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret nuorten työpajoilla, maahanmuuttajajärjestöissä ja Ohjaamojen asiakkaina. Erityisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, joista monilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Huomiota kiinnitetään myös pitkäaikaistyöttömiin nuoriin. Alle 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla voimakkaasti ja heidän tukemisen kannalta terveyskysymysten huomioiminen on erityisen tärkeää. Lisäksi R3-järjestön kautta hankkeen toimenpiteisiin osallistuu myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia romanitaustaisia nuoria.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös näiden nuorten parissa toimivat työntekijät nuorten työpajoilla, maahanmuuttajajärjestöissä ja ohjaamoissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat nuorten työpajat, maahanmuuttajajärjestöt ja ohjaamot, jotka toimivat kehittämisympäristöinä ja ottavat hankkeessa kehitettävät toimintamallit käyttöönsä. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat muut nuorten parissa toimivat järjestöt ja organisaatiot, jotka voivat ottaa toimintamallit käyttöönsä. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ammattikorkeakoulut, joiden TKI-yhteistyö kehittyy hankkeen myötä, ja ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka saavat hankkeen kautta kokemusta kehittämistyöstä ja menetelmiä käytettäväksi työssään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 437 579

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 288 404

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 586 406

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 906

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Helsingin, Kouvolan

Kunnat: Sipoo, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Kouvola, Vantaa, Pornainen, Nurmijärvi, Mäntsälä, Kerava, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 159

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty Matti - Miesten matkat työhön -hankkeeseen keväällä 2016 tehtyä toimintaympäristöanalyysia sukupuolinäkökulmasta liittyen nuorten syrjäytymiseen ja työttömyyteen lisättynä maahanmuuttajanäkökulmalla, maahanmuuttajajärjestöjen kokemuksia hyödyntäen. Nuorilla miehillä syrjäytymisriski on selkeästi naisia suurempi ja Matti-hankkeessa pureudutaankin ratkaisujen hakemiseen nuorten miesten ylisukupolvisen työttömyyden kierteiden katkaisemiseen nuorten työpajoilla. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta erityiseksi ryhmäksi on tunnistettu nuorten miesten lisäksi nuoret äidit, joiden koulutustaso jää usein alhaiseksi. Opetusministeriön 2009 asettaman segregaation lieventämistyöryhmä on loppuraportissaan asettanut tavoitteeksi, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Raportin mukaan erityisesti tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä on kehitettävä tukemaan pyrkimystä. Tässä hankkeessa työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria tuetaan löytämään omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä toimimaan kohti realistisia mahdollisuuksia yksilöllisin perustein huomioiden kulttuuriset paineet ja perinteisten roolimallien vaikutukset. XAMK ja Metropolia toteuttavat yhteistyössä nuorten työpajojen kanssa vuosina 2016-2018 Matti - Miesten matkat työhön -hankkeen (ESR), jossa keskitytään nuoriin, työttömiin miehiin. Motiivi-hankkeessa hyödynnetään Matti-hankkeen kokemuksia miehiin keskittyvästä työstä sekä kokeillaan erilaisia sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja niin eri sukupuolen edustajista koostuville ryhmille kuin tarvittaessa erityisesti sukupuolen mukaan suunnatuille ryhmille (esim. nuoret, maahanmuuttajataustaiset äidit).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on tunnistettu tarve tukea nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan, osaamistaan ja pystyvyyttään yksilöllisesti, ei sukupuoleen pohjautuen, minkä pitäisi pidemmällä aikavälillä johtaa sukupuolenmukaisen segregaation lieventymiseen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa sukupuolinäkökulma on huomioitu tunnistamalla erityisesti tukea tarvitsevat ryhmät kuten työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä näistä erityisesti miehet ja maahanmuuttajataustaiset nuoret äidit. Miesten ylisukupolvista syrjäytymistä selvitetään Matti-hankkeessa, jonka kokemuksia hyödynnetään tässä hankkeessa. Motiivi-hankkeessa kokeiluvaihe päätettiin rakentaa niin, että erityisesti maahanmuuttajajärjestössä voidaan kokeilla sukupuolisensitiivisiä ryhmäohjausmalleja erilaisilla kokoonpanoilla sekaryhmissä ja sukupuolen mukaisesti jaettuna (esim. nuoret äidit). Hankkeen käynnistysvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa. Tässä hyödynnetään opasta Tasa-arvon vastavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa sekä mahdollisuuksian mukaan Rakennerahasto-ohjelman investointiprioriteetti 8 tasa-arvoon ja hyviin käytäntöihin liittyvää arviointikriteeristöä tai sen aihiota. Hyvien toimintamallien kartoitusvaiheessa tarkastellaan löydettyjä toimintamalleja sukupuolinäkökulmasta suhteessa siihen ympäristöön, jossa niitä voitaisiin tässä hankkeessa hyödyntää. Hyödynnettäväksi valittujen mallien osalta varmistetaan, että toimintamallit ovat aidosti sukupuolisensitiivisiä ja sopivat erityisesti heikommassa asemassa olevien tukemiseen. Toteutusvaiheessa hankkeen toimia seurataan, arvioidaan ja ohjataan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin ja osallistujien yksilöllisiin tarpeisiin. Hankkeen arviointi tuottaa tietoa myös siitä, miten hyvin hanke pystyy vastaamaan eri sukupuolta olevien tarpeisiin ja toiveisiin sukupuolisuuden kohtaamisesta. Tuotteistamis- ja levittämisvaiheessa huolehditaan, että sukupuolisensitiivisyys välittyy toimintamallien kuvauksesta ja niiden toteutus tukee sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistumista. Hankkeen viestinnässä huomioidaan eri sukupuolten tavoittaminen ja tarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kehittää toimintamalleja nuorten ammatillisen kasvun ohjaukseen. Sukupuolinäkökulman tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta nuoret pääsevät tekemään päätöksiä pohjaten yksilöllisiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin perinteisten sukupuoliroolien sijaan. Pitkällä aikavälillä tämän pitäisi johtaa eri ammattialojen sukupuolittuneisuuden lieventymiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on hankkeen näkökulmasta tärkeää, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaaleista sähköisessä ja helposti päivitettävässä muodossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaaleista sähköisessä ja helposti päivitettävässä muodossa. Hankkeen järjestämissä pajoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettyä materiaalia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hankkeessa kehitetään ohjaamoiden, nuorten työpajojen ja maahanmuuttajajärjestöjen välistä yhteistyötä. Hankkeen päämääränä on tukea nuorten työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 1
Hankkeessa kehitetään ohjausmalleja, aineettomia palveluja, erityisesti nuorille. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajanuorten järjestöön tavoitteellista ryhmätoimintaa. Hankkeessa syntyy uudenlaista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, ohjaamojen, nuorten työpajojen ja maahanmuuttajajärjestöjen sekä työttömien nuorten välille. Yhteistyöstä voi nousta myös uusia ideoita aineettomiin palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeessa vahvistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten voimavaroja. osallisuutta ja terveyttä, joiden on todettu olevan vahvasti yhteydessä niin yksilön kuin yhteisönkin hyvinvointiin. Hankkeessa nuoria tuetaan löytämään vastaukset kysymyksiin kuka olen, mitä osaa ja mihin pystyn, saamaan kokemus yhteisöön kuulumisesta ja pystyvyydestä toimintaan omien tulevaisuuden haaveiden saavuttamiseksi. Hankkeessa luodaan toimintamalleja ohjaamojen, nuorten työpajojen ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa, jolloin toimintamallit jäävät elämään kehittämisorganisaatioihin ja niitä levitetään niiden ulkopuolelle. Hyvinvoinnin edistäminen siis jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa vahvistetaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja työhön. Tätä kautta edistetään taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Hankkeen päämääränä on tukea nuoria tekemään yksilöllisiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvia valintoja ammatillisella polulla. Pidemmällä aikavälillä tämän pitäisi johtaa sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventämiseen koulutuksessa ja työssä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisiin nuoriin ja romanien osalta selvitetään toimintamallien sopivuutta heille. Yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta pyritään lisäämään vahvistamalla nuorten sosiaalista verkostoa. Hanke tukee eri kulttuureista tulevien nuorten kohtaamista ja tutustumista toisiinsa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-