Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20921

Hankkeen nimi: ASTO - Asumisen turvaaminen arjen toiminnalla

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuntoutuspolku ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2355331-0

Jakeluosoite: Hatanpään valtatie 34 B

Puhelinnumero: 0408200201

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.kuntoutuspolku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lehtonen Sanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: rahastonhoitaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hallinto(at)kuntoutuspolku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408200201

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hallituksen toimenpideohjelmat PAAVO I ja II (2008-2015) jatkuvat hallituksen 1.3.2016 aloittavalla Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmalla (AUNE). PAAVO-ohjelmien tavoitteena oli pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja ohjelmakausilla rakennettiinkin ja hankittiinkin noin 3000 tukiasuntoa ja pitkäaikaisasunnottomuus vähentyi yli tuhannella henkilöllä. AUNE puolestaan tähtää asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja uusiutumiseen.

Tukiasumisesta tai esimerkiksi laitoksesta eteenpäin siirtymisessä on ongelmia. Suurimmalle osalle pelkkä asunto ei riitä ja tarvetta on vielä kokonaisvaltaiselle tuelle. Sirpaloitunut asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimanpalveluiden järjestäminen ei tue riittävästi asunnottomuuteen johtavien asioiden varhaista tunnistamista ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Tämä johtaa asunnottomuuden uusiutumiseen ja hidastaa siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Ongelma on havaittu myös yhteistyökumppanimme AlfaKuntoutus Hervannan (Paavo -ohjelman kautta 30 tukiasuntoa + 34 valmistumassa Pispalaan) tukiasumisesta eteenpäin siirtyvillä henkilöillä.

ESR-hankkeemme tavoitteena on asumisen turvaaminen ja asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäisy arjen sisällön ja aktiviteettien avulla. Kohderyhmänä ovat asunnottomuuden uusiutumisen uhassa olevat tukiasumis- tai laitosympäristöstä eteenpäin siirtyvät henkilöt kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, vankilasta vapautuvat ja lastensuojelun asiakkaat. Painotus arjen sisältöön ja aktiviteetteihin tarkoittaa, että panostamme työssä työelämä- ja työllisyyspalveluaktivointeihin, matalan kynnyksen paja- ja ryhmätoimintaan sekä harrastetoimintaan yhdistettynä sekä yksilölliseen että ryhmässä kohtaamiseen ja tukemiseen. Teemme yhteistyötä jo käynnissä olevien hankkeiden ja Tampereen kaupungin kanssa.

Työ on jalkautuvaa ja sitä tehdään osallistujen arjen tasolla osallistujan tavoitteista ja asumisen turvaamisesta lähtevien tarpeiden pohjalta. Osallistuja kohdataan kokonaisvaltaisesti ja työtä tehdään kiinnipitävällä otteella, jossa vaikeuksia kohdatessa tukea lisätään. Hankkeen aikana kehitämme toimintamallia asunnottomuuden uusiutumisen ehkäisemiseksi osallistujien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Käytämme omatyöntekijämallia, jossa osallistujan kohtaaminen voi olla sekä asiointiapua, ryhmätoimintaa kuin kotikäyntejäkin. Omatyöntekijä on yhteydessä osallistujan verkostoihin yli sektorirajojen asumisen turvaamiseksi.

Hankkeella ennaltaehkäistään häätöjä ja vähennetään asunnottomuuden uusiutumiseta hankkeen toiminta-aikana. Osallistujien valmiudet omaehtoiseen turvattuun asumiseen kasvavat ja samalla myös rikoksien uusiminen sekä mielenterveys- ja päihdehoitojen tarve vähentyy. Osallistujien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa luotua mallia voidaan käyttää hankkeen päätyttyäkin asumisen turvaamiseen.

Aloitusvaiheen yhteistyökumppaneinamme ovat Y-Säätiö (haja-asuntoja pitkäaikaisasunnottomille), Tampereen kaupunki ja AlfaKuntoutus Hervanta (tukiasuntoja pitkäaikaisasunnottomille).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Henkilöt, joilla on asunnottomuuden uusiutumisen vaara. Esimerkiksi tukiasumisesta tai laitosympäristöstä itsenäisempään asumiseen siirtyvät päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vankilasta vapautuvat ja lastensuojelun asiakkaat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pirkanmaan TE-toimisto, Tampereen aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus, Tampereen työtoiminta, tamperelaiset yritykset ja yhdistykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 957

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 332 319

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 425 576

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 356 869

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yhdistyksen yhteistyökumppani AlfaKuntoutuksen toiminnassa on kertynyt monivuotista seurantatietoa tukiasumisesta sekä suunnitellusti eteenpäin menemisestä että keskeytyksistä sukupuoli näkökulmasta. Tämä tieto on ollut hankkkeen suunnittelun pohjana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asunnottomuuden uhka ja kiinnostavat aktiviteetit koetaan eri tavoin. Tämän vuoksi osallistujat kohdataan yksilöinä ja tasa-arvoisina keskenään. Osallistujat ovat mukana suunnittelemassa hankkeen toimintaa ja ryhmiä ja työntekijät varmistavat, että sukupuolinäkökulma toteutuu hankkeen suunnitellussa toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäisy arjen toiminnan keinoin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa on keskeisenä tavoitteena luoda malli asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäisyyn arjen toiminnan keinoin. Hankkeessa luodaan moniammatillista yhteistyömallia ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen toiminta kohdistuu heikossa asemassa olevien henkilöiden elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen parantamiseen
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Tarjotaan heikommassa asumistilanteessa oleville väyliä vakituisempaan asumiseen sekä kuntouttavaan toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Maahanmuuttajilla on yhdenvertainen mahdollisuus käyttää hankkeen palveluita.
Kulttuuriympäristö 5 5
Vuokranantajien asenteet muuttuvat suvaitsevaisemmiksi hankalassa asumistilanteessa olevia kohtaan, kun vuokralaista tuetaan monipuolisesti.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

ASTO - Asumisen turvaaminen arjen toiminnalla -hankkeen tavoitteena oli asumisen turvaaminen ja asunnottomuuden uusitumisen ennaltaehkäisy arjen sisällön ja aktiviteettien avulla. Kohderyhmänä olivat asunnottomuuden uusiutumisen uhassa olevat tukiasumis- tai laitosympäistöstä eteenpäin siirtyvät henkilöt kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, vankilasta vapautuvat ja lastensuojelun asiakkaat. Painotus arjen sisältöön ja aktiviteetteihin tarkoitti pyrkimystä kohderyhmän työelämä- ja työllisyysaktivointeihin, matalan kynnyksen paja- ja ryhmätoimintaan sekä harrastetoimintaan yhdistettynä sekä yksilölliseen että ryhmässä kohtaamiseen ja tukemiseen. Työ oli jalkautuvaa ja sitä tehtiin arjen tasolla osallistujan lähtökohdista ja heidän tarpeidensa pohjalta. Osallistujat kohdattiin kokonaisvaltaisesti ja työtä tehtiin kiinnipitävällä otteella. Valmentajien työ oli hyvin konkreettista kuten siivousapua, kaupassa käyntiä ja muuttoapua, mutta myös viranomaisasioiden hoitoa ja keskusteluapua. Aston toiminta ei kuitenkaan ollut hoidollista vaan siinä panostettiin käytännön tekemiseen. Tavoitteena oli ennaltaehkäistä häätöjä ja vähentää asunnottomuuden uusiutumista hankkeen toiminta-aikana.

Hankesuunnitelman mukaan hankkeessa työskenteli kaksi kokoaikaista omavalmentajaa sekä osa-aikaiset projektikoordinaattori, valmentaja ja hallinnon työntekijä. Hankkeen projektikoordinaattori siirtyi muihin tehtäviin keväällä 2018 ja tämän jälkeen projektikoordinaattorin tehtävät jaettiin omavalmentajille ja hallinnon työntekijälle. Osa-aikainen valmentaja siirtyi kokoaikaiseksi valmentajaksi kesällä 2018. Hankkeessa osallistujana aloittanut henkilö siirtyi osa-aikaiseksi ruokaryhmänohjaajaksi syksystä 2018 kevääseen 2019 ja kesätauon jälkeen syksyllä 2019.

Asto järjesti erilaisia aktiviteetteja ja virkistystoimintaa, joilla pyrittiin
- parantamaan osallistujien yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia
- edistämään terveyttä
- antamaan osallistujille mahdollisuus ottaa osaa erilaisiin kulttuuritapahtumiin, joihin heillä ei muuten olisi varaa osallistua

Erilaista vapaaehtoista ryhmätoimintaa järjestettiin säännöllisesti. Toimintoina olivat esimerkiksi jooga, vertaistukiryhmä, kehonhuolto, tanssi, ruokaryhmä ja kuntosali. Lisäksi viikoittain pyöri hyvinvointiryhmä, jonka teemat vaihtuivat osallistujien toiveita kuunnellen. Asto- hanke teki keskimäärin 40 kotikäyntiä ja 50 yksilötapaamista kuukaudessa. Yksilötapaamisilla tarkoitetaan tapaamista kodin ulkopuolella, esim. kahvilla tai kaupassa käyntiä, viranomaisasioiden hoitoa tai harrastukseen osallistumista.

Osa osallistujista osallistui ainoastaan ryhmätoimintaan, osa taas tarvitsi ainoastaan yksilötapaamisia. Aston toiminta katsottiin hyödylliseksi juuri siinä suhteessa, että se oli monipuolista, mutta myös vapaaehtoista. Hanke järjesti osallistujilleen velkaneuvontaa, hygieniapassikoulutusta, työvalmennusta, hyvinvointivalmennusta sekä Y-säätiön asumisinfoja. Näiden toimintojen tavoitteena oli tarkoitus tukea osallistujien itsenäistä asumista ja työllistymistä.

Yhteistyötä hankkeessa tehtiin mm. Y-Säätiön (kohtuuhintaisia asuntoja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistäen), Tampereen kaupungin ja AlfaKuntoutus Hervannan (tukiasuntoja pitkäaikaisasunnottomille) kanssa. Yhteistyökumppanit ja osallistujat kokivat helpottavaksi sen, että Aston tuki oli jatkuvaa ja mukaan pääsi matalalla kynnyksellä ilman lähetteitä, diagnooseja ja muuta byrokratiaa. Asto pystyi vastaamaan osallistujan tarpeisiin nopealla ja joustavalla varoitusajalla ja tämä on oleellista siirtymävaiheissa, joissa osallistujat voivat helposti tippua tuenpiiristä kokonaan. Näin voi käydä varsinkin, jos tukea ei ole tarpeeksi nopeasti saatavilla ja osallistujalle on epäselvää mistä ylipäätään tukea pitäisi hakea. Saatavilla olevat palvelut saatetaan kokea pirstaleisina ja joudutaan jonottamaan ja ohjataan ns. luukulta toiselle. Kun ihminen on hankalassa tilanteessa tukijärjestelmien selvittäminen voi tuntua kohtuuttaman hankalalta ja ylitsepääsemättömältä. Tampereella Katkaisu- ja selviämisasema sekä Konsti (Kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille) ovat maininneet Aston laadukkaimmaksi ja eniten tuloksia saavaksi toipumista edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi projektiksi.

Häätöjen ennaltaehkäisyssä onnistuttiin ilmeisesti varsin hyvin, hankkeen aikana tietoon tuli yhden osallistujan häätö, mutta hänelle saatiin järjestymään uusi asunto. Tietoon ei tullut, että kukaan osallistujista olisi joutunut asunnottomaksi hankkeen aikana. Kaikkia hankkeessa mukana olleita ei kuitenkaan tavoitettu täyttämään lopetusilmoitusta, joten varmuutta jokaisen asumisen tilanteesta hankkeen päättymisvaiheessa ei ole.

Hankkeen tuloksia esiteltiin loppuseminaarissa. Osallistujalle tutuksi tulleen ja luottamuksen saavuttaneen työntekijän matalalla kynnyksellä tarjoama palvelu on selvästi vaikuttavaa. Tätä mallia on mahdollista käyttää ja toteuttaa myös hankkeen päättymisen jälkeen.