|
|
|
Hankekoodi: S20922
Hankkeen nimi: Uusi tapa toimia
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Kymen Kasvu ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1711346-6
Jakeluosoite: Mantereentie 2
Puhelinnumero: 0405861134
Postinumero: 45720
Postitoimipaikka: Kuusankoski
WWW-osoite: http://www.pohjois-kymenkasvu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: REITTI EVITA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: evita.reitti(at)pohjois-kymenkasvu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405861134
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uusi tapa toimia -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa asukkaiden toimintakykyä ja osallistumisen mahdollisuuksia Kouvolassa uudenlaisen yhdistystoiminnan avulla. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Kouvolan yhdistystoimijat (erityisesti asukasyhdistykset ja ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt), nuoret ja maahanmuuttajat. Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat Kouvolan asukkaat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat, yritykset, yhdistykset sekä Kouvolan kaupunki. Hankkeen tavoitteet ovat osallisuuden lisääminen sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen uudistamalla yhdistysten toimintatapoja sekä pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisen ja työelämävalmiuksien edistäminen.
Hankkeessa hyödynnetään yhdistysten ikääntyvien osaajien tietotaitoa ja uudenlaisen toimintatavan myötä pyritään saamaan etenkin nuoria ja maahanmuuttajia mukaan toimintaan, jolla on välillisesti työllistävä vaikutus.
Hankkeen toimenpiteitä ovat:
- kysely- ja haastettelututkimuksen tekeminen kohderyhmiin kuuluville
- yhdistysten yhteisen median suunnittelu ja toteutus
- asukkaiden ja yhdistysten yhteisen kokoontumistilan tarpeen kartoittaminen ja toteutuksen suunnittelu
- yhdistysten osaamispankin suunnittelu ja kokoaminen
- Yhdistysmestari-kisälli -mallin luominen ja kehittäminen.
Hankkeen tuloksena:
- yhdistystoiminnan osaaminen lisääntyy
- yhdistyksissä on mukana uusia ihmisiä
- yhteisöllisyys lisääntyy
- yhdistysten yhteistyö lisääntyy
- työelämässä tarvittavat taidot lisääntyvät ja ne tehdään näkyviksi
- hyvinvointi lisääntyy.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Kouvolan yhdistystoimijat,alle 30-vuotiaat nuoret ja maahanmuuttajat.
Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat Kouvolan asukkaat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat, yritykset, oppilaitokset sekä Kouvolan kaupunki.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 60 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 959
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 69 942
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan
Kunnat: Kouvola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 131
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta pinta- tai pohjavesiin, maaperään, ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta materiaalien käyttöön tai jätteiden syntyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 2 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, sillä hanke aktivoi työllistymään ja etsimään uusia toimeentulotapoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 0 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, mm. kolmannen sektorin tuottamat palvelut Yhdistysten talossa ja yhdistysten media. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan, sillä kolmannen sektorin tuottamien lähipalveluiden toteutuminen vähentää liikkumisen tarvetta ja lyhentää liikkumiseen käytettyjä matkoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 3 |
| Hankkeella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseen: kohderyhmän osallisuuden tunne kasvaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen, sillä hankkeen tavoitteena on aktivoida asukkaita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, sillä hanke ehkäisee erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 1 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristön kehittämiseen, sillä hankkeessa luodaan uutta kulttuuria (yhdistysten media) ja osa yhdistyksistä tuottaa kulttuuripalveluita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen, sillä tietoisuus ympäristöasioista voi kasvaa mm. yhdistysten median tai niiden tuottamien palveluiden kautta. | ||
Uusi tapa toimia -hanke on lisännyt pitkäaikaistyöttömien, nuorien ja maahanmuuttajien osallisuutta, vahvistanut heidän työ- ja toimintakykyään, parantanut heidän työelämävalmiuksiaan sekä muuttanut yhdistysten toimintatapoja erityisesti Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueilla.
Hankkeessa haastateltiin kohderyhmiä, osallistuttiin Kouvolan yhdistysten talon (Porukkatalo) perustamiseen ja toiminnan suunnitteluun, perustettiin Kouvolan yhdistysten yhteinen Kaikumedia (www.kaikumedia.fi), koottiin yhdistysten osaamista Kouvolan kaupungin hallinnoimaan osaamispankkiin sekä kehitettiin yhdistysmestari-kisälli –malli yhdistysten tietotaidon monistamiseen ja nuorten mukaan saamiseen yhdistysten toimintaan. Lisäksi hankkeessa perustettiin Kouvolan seutukunnan välityömarkkinatoimijoiden verkosto.
Hankkeessa ohjattiin nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä mm. Kaikumedian sisällöntuotantoon ja Porukkatalon toiminnan suunnitteluun sekä työllistettiin nuoria näihin tehtäviin yhteistyössä Kouvolan Korttelikodit ry:n kanssa. Hankkeeseen osallistui kaksikymmentä 17-25-vuotiasta nuorta, kuusi maahanmuuttajaa sekä 65 seudulla toimivaa yhdistystä. Hankkeessa tehtiin runsaasti yhteistyötä seudun oppilaitosten (KSAO, Aikuiskoulutuskeskus, XAMK), kaupungin eri yksiköiden (yhteisö-, liikunta-, kirjasto-, nuoriso- ja työllisyyden edistämisen palvelut), muiden alueella toimivien hankkeiden, yritysten ja osuuskuntien kanssa. Kaksi pitkäaikaistyötöntä nuorta työllistyi toimittamaan Kaikumediaa yhteistyössä Kouvolan Korttelikodit ry:n kanssa, kuusi nuorta suoritti työharjoittelujaksonsa Kaikumedian ja/tai Porukkatalon tehtävissä (näistä kaksi oli KV-harjoitteluaan Suomessa suorittavia opiskelijoita), seitsemän nuorta osallistui vapaaehtoistyön kautta Kaikumedian radioraporttien toimittamiseen ja kolme nuorta kehitystehtäviin yhdistysmestari-kisällimallia suunniteltaessa. Monikulttuurikeskus Saagan avulla tavoitetut maahanmuuttajat osallistuivat hankkeeseen haastatteluiden ja Kaikumedian toimittamisen kautta. Samalla he tutustuivat alueen yhdistysten toimintaan.
Yhdistystoimijat saivat hankkeessa perustetun Kaikumedian kautta uudenlaisen kanavan viestiä toiminnastaan ja tapahtumistaan.
Kaupungin yhteisöpalvelut perusti hankkeen aikana Kouvolan yhdistysten talon, Porukkatalon, joka tarjoaa seudun yhdistyksille yhteistä tilaa kokouksille, tapahtumille ja tilaisuuksille sekä verkostoitumiselle. Suoraan hankkeen kautta Porukkatalon vakinaisiksi toimijoiksi tiensä löysi yksi vähemmistöjen etuja ajava paikallinen yhdistys. Lisäksi hankkeessa aktivoitiin ja ohjattiin useita eri toimijoita, yhdistyksiä, yhteisöjä ja yksittäisiä asukkaita mukaan talon toimintaan. Hanke osallistui Porukkatalon toiminnan ja viestinnän kehittämiseen talossa toimivien yhdistystoimijoiden tarpeita ja toiveita kuunnellen ja eteenpäin välittäen. Hankkeessa perustettiin myös talon toimijoille oma foorumi, Porukkatiimi, ja järjestettiin talon toimintaa kehittävä, kaikille kouvolalaisille avoin ideointipaja. Porukkatiimi kokoontuu säännöllisesti pohtimaan talon yhteisten asioiden kehittämistä. Porukkatalossa toimii vakinaisesti omissa tiloissaan 13 yhdistystä.
Yhdistysmestari-kisällimallin kehittämisessä hanke toi yhteen yhdistysaktiiveja ja nuoria. Yhteistyö mallin kehittämiseksi oli hedelmällistä, sillä nuoret oppivat yhdistystoiminnan perusteita ja yhdistysaktiivit saivat yhteistyötä uusia ideoita ja voimaa yhdistyksen arjen pyörittämiseen. Yhdistysten osaamispankkia kehitettiin yhteistyössä kaupungin yhteisöpalveluiden ja useiden eri yhdistysten sekä yksittäisten asukkaiden kanssa. Osaamispankki toimii kaupungin verkkosivujen kautta.