Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20922

Hankkeen nimi: Uusi tapa toimia

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Kymen Kasvu ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1711346-6

Jakeluosoite: Mantereentie 2

Puhelinnumero: 0405861134

Postinumero: 45720

Postitoimipaikka: Kuusankoski

WWW-osoite: http://www.pohjois-kymenkasvu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: REITTI EVITA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: evita.reitti(at)pohjois-kymenkasvu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405861134

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uusi tapa toimia -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa asukkaiden toimintakykyä ja osallistumisen mahdollisuuksia Kouvolassa uudenlaisen yhdistystoiminnan avulla. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Kouvolan yhdistystoimijat (erityisesti asukasyhdistykset ja ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt), nuoret ja maahanmuuttajat. Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat Kouvolan asukkaat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat, yritykset, yhdistykset sekä Kouvolan kaupunki. Hankkeen tavoitteet ovat osallisuuden lisääminen sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen uudistamalla yhdistysten toimintatapoja sekä pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisen ja työelämävalmiuksien edistäminen.

Hankkeessa hyödynnetään yhdistysten ikääntyvien osaajien tietotaitoa ja uudenlaisen toimintatavan myötä pyritään saamaan etenkin nuoria ja maahanmuuttajia mukaan toimintaan, jolla on välillisesti työllistävä vaikutus.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:
- kysely- ja haastettelututkimuksen tekeminen kohderyhmiin kuuluville
- yhdistysten yhteisen median suunnittelu ja toteutus
- asukkaiden ja yhdistysten yhteisen kokoontumistilan tarpeen kartoittaminen ja toteutuksen suunnittelu
- yhdistysten osaamispankin suunnittelu ja kokoaminen
- Yhdistysmestari-kisälli -mallin luominen ja kehittäminen.

Hankkeen tuloksena:
- yhdistystoiminnan osaaminen lisääntyy
- yhdistyksissä on mukana uusia ihmisiä
- yhteisöllisyys lisääntyy
- yhdistysten yhteistyö lisääntyy
- työelämässä tarvittavat taidot lisääntyvät ja ne tehdään näkyviksi
- hyvinvointi lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Kouvolan yhdistystoimijat,alle 30-vuotiaat nuoret ja maahanmuuttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat Kouvolan asukkaat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat, yritykset, oppilaitokset sekä Kouvolan kaupunki.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 60 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 959

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 69 942

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 131

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
TEM:in tilaston mukaan Kouvolassa oli vuonna 2015 keskimäärin 5874 työtöntä henkilöä, joista 3458 (58,8%) oli miehiä ja 2416 (41,2%) naisia.Tilastokeskuksen mukaan Kouvolassa oli vuoden 2015 lopussa 3524 ulkomaan kansalaista, TEM:in tilaston mukaan keskimäärin vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisista oli Kouvolassa työttöminä 432 henkilöä. Kouvolan alueelta ei ole tietoa ulkomaalaistaustaisten sukupuolijakaumasta, mutta koko maassa on samana ajankohtana ollut ulkomaalaistaustaisia miehiä 53 % ja naisia 47 %. Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 -selvityksen mukaan erityisesti ulkomaalaistaustaisilla naisilla on vaikeutta työllistyä. Nuoria on Kouvolassa TEM:in tilaston mukaan ollut vuonna 2015 työttömänä keskimäärin 878 henkilöä. Työttömien nuorten sukupuolijakaumasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta THL:n tutkimusten mukaan työttömyys ja syrjäytyminen on todennäköisempää nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa siten, että kysely- ja haastattelututkimuksella hankitaan tietoa molemmilta sukupuolilta. Hankkeen toimintaa kehitetään siten, että se aktivoi mahdollisimman tehokkaasti asukkaita. Tarvittaessa järjestetään miehille ja naisille toimintaa joko yhdessä tai erikseen. Esimerkiksi maahanmuuttajien kohdalla huomioidaan kulttuurierot ja miesten aktiivisempi rooli ja pyritään tarjoamaan naisille mielekästä ja kiinnostavaa toimintaa, jolla heidät saadaan aktivoitua mukaan. Hankkeessa pyritään aktivoimaan erityisesti työttömiä miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta pinta- tai pohjavesiin, maaperään, ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta materiaalien käyttöön tai jätteiden syntyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 2
Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, sillä hanke aktivoi työllistymään ja etsimään uusia toimeentulotapoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 0
Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, mm. kolmannen sektorin tuottamat palvelut Yhdistysten talossa ja yhdistysten media.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan, sillä kolmannen sektorin tuottamien lähipalveluiden toteutuminen vähentää liikkumisen tarvetta ja lyhentää liikkumiseen käytettyjä matkoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 3
Hankkeella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseen: kohderyhmän osallisuuden tunne kasvaa.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen, sillä hankkeen tavoitteena on aktivoida asukkaita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeella on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, sillä hanke ehkäisee erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 3 1
Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristön kehittämiseen, sillä hankkeessa luodaan uutta kulttuuria (yhdistysten media) ja osa yhdistyksistä tuottaa kulttuuripalveluita.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen, sillä tietoisuus ympäristöasioista voi kasvaa mm. yhdistysten median tai niiden tuottamien palveluiden kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uusi tapa toimia -hanke on lisännyt pitkäaikaistyöttömien, nuorien ja maahanmuuttajien osallisuutta, vahvistanut heidän työ- ja toimintakykyään, parantanut heidän työelämävalmiuksiaan sekä muuttanut yhdistysten toimintatapoja erityisesti Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueilla.

Hankkeessa haastateltiin kohderyhmiä, osallistuttiin Kouvolan yhdistysten talon (Porukkatalo) perustamiseen ja toiminnan suunnitteluun, perustettiin Kouvolan yhdistysten yhteinen Kaikumedia (www.kaikumedia.fi), koottiin yhdistysten osaamista Kouvolan kaupungin hallinnoimaan osaamispankkiin sekä kehitettiin yhdistysmestari-kisälli –malli yhdistysten tietotaidon monistamiseen ja nuorten mukaan saamiseen yhdistysten toimintaan. Lisäksi hankkeessa perustettiin Kouvolan seutukunnan välityömarkkinatoimijoiden verkosto.

Hankkeessa ohjattiin nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä mm. Kaikumedian sisällöntuotantoon ja Porukkatalon toiminnan suunnitteluun sekä työllistettiin nuoria näihin tehtäviin yhteistyössä Kouvolan Korttelikodit ry:n kanssa. Hankkeeseen osallistui kaksikymmentä 17-25-vuotiasta nuorta, kuusi maahanmuuttajaa sekä 65 seudulla toimivaa yhdistystä. Hankkeessa tehtiin runsaasti yhteistyötä seudun oppilaitosten (KSAO, Aikuiskoulutuskeskus, XAMK), kaupungin eri yksiköiden (yhteisö-, liikunta-, kirjasto-, nuoriso- ja työllisyyden edistämisen palvelut), muiden alueella toimivien hankkeiden, yritysten ja osuuskuntien kanssa. Kaksi pitkäaikaistyötöntä nuorta työllistyi toimittamaan Kaikumediaa yhteistyössä Kouvolan Korttelikodit ry:n kanssa, kuusi nuorta suoritti työharjoittelujaksonsa Kaikumedian ja/tai Porukkatalon tehtävissä (näistä kaksi oli KV-harjoitteluaan Suomessa suorittavia opiskelijoita), seitsemän nuorta osallistui vapaaehtoistyön kautta Kaikumedian radioraporttien toimittamiseen ja kolme nuorta kehitystehtäviin yhdistysmestari-kisällimallia suunniteltaessa. Monikulttuurikeskus Saagan avulla tavoitetut maahanmuuttajat osallistuivat hankkeeseen haastatteluiden ja Kaikumedian toimittamisen kautta. Samalla he tutustuivat alueen yhdistysten toimintaan.
Yhdistystoimijat saivat hankkeessa perustetun Kaikumedian kautta uudenlaisen kanavan viestiä toiminnastaan ja tapahtumistaan.

Kaupungin yhteisöpalvelut perusti hankkeen aikana Kouvolan yhdistysten talon, Porukkatalon, joka tarjoaa seudun yhdistyksille yhteistä tilaa kokouksille, tapahtumille ja tilaisuuksille sekä verkostoitumiselle. Suoraan hankkeen kautta Porukkatalon vakinaisiksi toimijoiksi tiensä löysi yksi vähemmistöjen etuja ajava paikallinen yhdistys. Lisäksi hankkeessa aktivoitiin ja ohjattiin useita eri toimijoita, yhdistyksiä, yhteisöjä ja yksittäisiä asukkaita mukaan talon toimintaan. Hanke osallistui Porukkatalon toiminnan ja viestinnän kehittämiseen talossa toimivien yhdistystoimijoiden tarpeita ja toiveita kuunnellen ja eteenpäin välittäen. Hankkeessa perustettiin myös talon toimijoille oma foorumi, Porukkatiimi, ja järjestettiin talon toimintaa kehittävä, kaikille kouvolalaisille avoin ideointipaja. Porukkatiimi kokoontuu säännöllisesti pohtimaan talon yhteisten asioiden kehittämistä. Porukkatalossa toimii vakinaisesti omissa tiloissaan 13 yhdistystä.

Yhdistysmestari-kisällimallin kehittämisessä hanke toi yhteen yhdistysaktiiveja ja nuoria. Yhteistyö mallin kehittämiseksi oli hedelmällistä, sillä nuoret oppivat yhdistystoiminnan perusteita ja yhdistysaktiivit saivat yhteistyötä uusia ideoita ja voimaa yhdistyksen arjen pyörittämiseen. Yhdistysten osaamispankkia kehitettiin yhteistyössä kaupungin yhteisöpalveluiden ja useiden eri yhdistysten sekä yksittäisten asukkaiden kanssa. Osaamispankki toimii kaupungin verkkosivujen kautta.