Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20923

Hankkeen nimi: Suuntana muutos (SUMU-hanke)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pyhäjärven kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210261-7

Jakeluosoite: Ollintie 26

Puhelinnumero: 044-445 7809

Postinumero: 86800

Postitoimipaikka: Pyhäsalmi

WWW-osoite: http://www.pyhajarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minja Liuska

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vastaava projektityöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minja.liuska(at)pyhajarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 3515192

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SUMU-hanke on kehittämishanke, jonka tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Useinkaan työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen taustalla ei ole vain yhtä selkeää syytä vaan ongelmat ovat monimuotoisempia, ne voivat olla terveydentilan aiheuttamia rajoitteita, mutta yhtälailla ongelmia ovat saattaneet aiheuttaa oppimisvaikeudet, mielenterveyden häiriöt tai riippuvuus päihteistä. Ongelmia voi myös ilmetä arjen hallinnan tai pitkäaikaisen työttömyyden aikaansaaman passivoitumisen alueella.
SUMU-hankkeen tavoitteena on tunnistaa työ- ja toimintakyvyn ongelmat ja niiden taustalla olevat syyt mahdollisimman hyvin, jotta henkilö ohjautuisi tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Tavoitteena on myös sosiaalisen osallisuuden lisäämisellä ja yhteisöllisyyden kokemuksella parantaa henkilöiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Hankkeen aktiivisena tavoitteena on löytää henkilön omia vahvuuksia hyödyntäen ja tukien reitti työllistämiseen tähtäävään toimintaan tai työhön.

Hankkeen kohderyhmänä ovat pyhäjärviset pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset työnhakijat, jotka kokevat työkykynsä heikoksi tai heillä on joku työllistymistä estävä rajoite sekä pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleet työnhakijat, joilla työttömyys on kroonistunut tai on vaarassa kroonistua. Tavoitteeseen pyritään työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaisella kartoittamisella TTL:n Solmu-hankkeen kehittämää kykyviisaria hyödyntäen sekä asiakkaan kanssa yhdessä kokonaisvaltaisen kartoituksen pohjalta luodulla, vahvuudet huomioivalla kuntoutuksen suunnittelulla. Tämä tapahtuu palvelumuotoilun elementtejä hyödyntäen siten, että palvelun keskiössä on palvelun käyttäjä ja hänen saamansa palvelukokemus. Kehittämisessä käytetään palvelumuotoilun keskeisenä ajatuksena olevaa yhteiskehittelyn mallia, jossa osallistetaan palveluiden kehittämiseen kaikki palvelussa mukana olevat ihmiset suunnitteluprosessin alusta asti. Toimintaa toteutetaan yksilöllisesti, yhteisöllisyyttä unohtamatta, vahvistamalla henkilön omia voimavaroja sekä osallistamalla mukaan pienryhmätoimintaan. Toimintaan sitoutumista edesauttaa se, että on mahdollisuus saada omia asioita eteenpäin, kun on henkilö tukena palveluverkostossa. Hankehenkilöstö toimii konkreettisesti hankkeeseen osallistuvan henkilön kanssa etsien hänen tarpeensa mukaiset toimintakokonaisuudet ja tukee osallistujaa oikeassa ja oikea-aikaisen kuntoutuksen eri vaiheissa.

Hankkeen pääasiallinen toiminta tapahtuu kahdessa toimintatilassa, joista toinen sijaitsee Ruotasen asuintaajamassa ja toinen Pyhäsalmen kaupunkitaajamassa. Asuintaajaman toimitila valikoitui sinne, missä on kaikkein eniten heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Toimitiloihin kutsutaan, tarvittaessa jopa haetaan. Toimintaan sisältyy asiakkaan tarpeen mukainen toiminta, se sisältää tarvittaessa myös arjen hallintaan liittyviä elementtejä sekä terveellisten elintapojen vahvistamista. Perimmäisenä toiminnan perustana on työllistämiseen tähtäävä toiminta, jota tehdään voimien ja taitojen vahvistuttua, esim. kestävän kehityksen periaatteita noudattaen työpajamaisesti pienimuotoisia kunnostustöitä tai kädentaitoihin liittyviä työtehtäviä. Tämä työllistämiseen tähtäävä toiminta toteutetaan hankkeen toimintapaikoissa kuntouttavana työtoimintana Pyhäjärven kaupungin yksilövalmentajan ja yksilöohjaajan toimesta, näin toimien tutut työtoiminnan ohjaajat ovat tukena myös hankaliksi koetuissa siirtymävaiheissa, kun hankkeen osallistuja on siirtymässä tavoitteellisempaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan kulukorvaus ja mahdollinen korotusosa toimivat myös motivoivana tekijänä.

Hankkeen yhteistyötahoina ovat mm. Pyhäjärven kaupungin ja TE-toimiston työllistämisen parissa työskentelevä henkilöstö sekä PPKY Selänteen sosiaali- ja terveystoimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä Pyhäjärviset kolmannen sektorin toimijat.

Uutta ajattelu- ja toimintatapojen muutosta haetaan palvelumuotoilun elementein, jossa lähtökohtana on, että palveluja kehitetään asiakkaan kanssa, ei asiakkaalle. Myös liikuntapalveluiden muotoilu osatyökykyisille ja jossain määrin mielenterveys- ja päihdeongelmaisille on osa uutta ajattelutapaa. Yleisesti ottaen liikunta- ja kulttuuripalveluiden hyödyntäminen osallisuuden lisäämisessä syrjäytymisvaarassa olevien parissa on vielä paljolti käyttämätön voimavara. Hankkeeseen osallistujille on kaupungin liikuntatoimen toimesta suunnitteilla sitä haluaville mm. henkilökohtaisen kuntoutuskartoituksen tekeminen ja yksilöllinen suunnitelma sekä tutustumismahdollisuuksia eri liikuntalajeihin. Yhdessä suunnitellaan myös kurssimuotoista toimintaa.

Tärkeänä osana hanketta on yhteistyön tiivistäminen yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteisöllisyyden tukemiseksi järjestetään yhdistysvierailuja ja tutustumisia kolmannen sektorin toimintaan.

Tuloksena syntyy Pyhäjärven kaupungin työllisyydenhoidon käyttöön työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaisen kartoittamisen malli ja sen pohjalta rakennettu toimintakokonaisuus. Toimintaan jäävät myös sosiaaliset toimintapaikat keskellä taajamaa, joissa korostuu omien voimavarojen löytäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys. SUMU-hanke vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Tuloksena syntyy myös uudenlaisia toimintatapoja ja palveluja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tarpeisiin, joiden aktiivisena tavoitteena on työllisyyden edistäminen. Toiminnalla ennaltaehkäistään palvelujen ulkopuolelle jäämistä ja syrjäytymistä ja vahvistetaan demokratiaa ja kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan ja yhteisiin asioihin.

Lähtökohtana palveluiden kehittämisessä on asiakkaan tarpeet. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tietoa, asennemuutosta, syvempää asiakasymmärrystä ja ennen kaikkea vahvaa yhteistä tahtotilaa palveluiden kehittämiseen.

SUMU-hanke luo muiden tavoitteidensa lisäksi pohjaa Pyhäjärven kaupungin työllisyydenhoidon toimintamallien suuntaamiseen ennakoivan rakennemuutoksen (ERM)suunnitteluun. Vuonna 2019 loppuva teollinen kaivostoiminta luo kaupungille mittavan syrjäytymisen ehkäisyyn ja työelämävalmiuksien kohottamiseen liittyvän haasteen, jonka ratkaisumalleja etsitään hyvin laajalla rintamalla. Rakennemuutoksen seurauksena on melko todennäköistä, että työnhakijaksi päätyy myös henkilöitä, joiden työllistyminen tulee olemaan haastavaa ja he mahdollisesti hyötyisivät työ- ja toimintakyvyn kartoituksesta. Hankkeen aikana luodaan toimintamalli, jolla työllistämistoimet voitaisiin kohdentaa oikea-aikaisemmin ja välttää työttömyyden pitkittymistä. Tämän toimintamallin luomisella ennakoidaan myös rakennemuutoksen aikaista työllisyystilanteen muutosta. Kaiken kaikkiaan hankkeella tavoiteltu ajattelu- ja toimintatapojen muutos sekä kaupungin työllisyydenhoidon palveluissa, että sidosryhmissä on myös ennakoivan rakennemuutoksen kannalta merkittävää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset työnhakijat, joilla on joku työllistymistä estävä rajoite sekä eläkettä hakeneet, kielteisen päätöksen saaneet pyhäjärviset henkilöt. Kohderyhmään kuuluu TE-toimen arvion mukaan Pyhäjärvellä n. 70 hlöä.

Toisena kohderyhmänä on kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat; pitkäaikaistyöttömät, henkilöt, joilla on elämänhallinnan ongelmia, henkilöt, joilla on riippuvuus- ja/tai rikostausta, sekä moniongelmaiset työelämän ulkopuolella ja erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat. Kohderyhmään kuuluu sosiaalitoimen arvion mukaan Pyhäjärvellä n. 80 hlöä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat on määritelty ensisijaisesti ajattelu- ja toimintatapojen muutoksen vaikutuksen näkökulmasta käsin. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat mm. kaupungin ja TE-toimiston työllistämisen parissa työskentelevä henkilöstö sekä PPKY Selänteen sosiaali- ja terveystoimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 460

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 233 825

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 325

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 292 281

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Nivala-Haapajärven

Kunnat: Pyhäjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 154

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on huomioitu Pyhäjärvellä oleva vääristymä työelämästä syrjäytymisestä. Tilastojen mukaan suurin osa työelämän ulkopuolella olevista työikäisistä on Pyhäjärvellä miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistuminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja se suunnitellaan niin, että naisilla ja miehillä on samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoite, mutta kuitenkin tärkeässä roolissa on tukea molempien sukupuolten kokemusta yhteiskunnallisesta osallisuudesta (valtavirtaistuminen).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
SUMU-hanke luo pohjaa kaupungin ennakoivan rakennemuutoksen toteuttamiselle syrjäytyneisyyden ja työelämätaitojen kehittämisen kannalta. Tämä mahdollistaa myöhemmin paikkakunnan elinkeinoelämälle rekrytoitavaa työvoimaa, kun kaivoksen henkilöstöä vapautuu mittavaa määrävuoden 2019 jälkeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Ei vaikutuksia elinkeinonäkökulmasta. Sosiaali- ja terveysmenojen hallinnan kautta vaiktusta julkisiin terveysmenoihin pidemmällä aikavälillä. Asiakkaan palvelutarpeista lähtevien uudenlaisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen tuo kestävän talouden näkökannalta katsottuna säästöjä sosiaali- ja terveydenhoidon kuluissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Kohderyhmän (n. 150 hlöä) hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien parantaminen. Hankkeen toiminnalla tuetaan ja edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Toiminta ennaltaehkäisee palvelujen ulkopuolelle jäämistä ja syrjäytymistä. Pidemmällä aika välillä toimintaan osallistujien elämänlaatu paranee ja työhön tähtäävään toiminta tai työllistymisellä saatetaan edesauttaa köyhyyden torjumista. Toimintapaikoilla on positiivinen vaikutus ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, terveen ja kestävän talouden sekä kestävien elämäntapojen edistämisen näkökulmasta.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Hallituksen tasa-arvo ohjelman 2016-2019 ohjelman mukaisesti SUMU-hankkeessa kaikkien osaaminen, osallistuminen ja työpanoksen hyödyntäminen on demokratian toteutumisen kannalta tärkeää ja sillä osaltamme rakennamme sitä tulevaisuuden Suomea, minkä eteen ponnistelemme. Valtavirtaistuminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja se suunnitellaan niin, että naisilla ja miehillä on samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet, mutta myös velvollisuudet osallistua toimintaan ja toteuttaa itseään. Hanke tukee hallitusohjelman keskeisten – työllisyyden, osaamisen ja hyvinvoinnin kasvun tavoitteita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 2
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentamisen kautta hanke lisää kokemusta yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä. Kokemuksella on suoria vaikutuksia yksilön hyvinvointiin ja suorituskykyyn.
Kulttuuriympäristö 2 1
Henke edistää kulttuurituntemusta kohderyhmälle järjestettyjen toimintojen ja tapahtumien kautta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suuntana muutos -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa työ- ja toimintakyvyn ongelmat ja niiden taustalla olevat syyt mahdollisimman hyvin, jotta henkilö ohjautuisi tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Tavoitteena oli myös sosiaalisen osallisuuden lisäämisellä ja yhteisöllisyyden kokemuksella parantaa henkilöiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Hankkeen aktiivisena tavoitteena oli löytää henkilön omia vahvuuksia hyödyntäen ja tukien reitti työllistämiseen tähtäävään toimintaan tai työhön.

Hankkeessa annoimme yksilöllistä apua ja tukea pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille henkilöille niin arkeen kuin työllistymiseen liittyvissä asioissa. Järjestimme aktiivista ryhmätoimintaa, joka suunniteltiin yhdessä osallistujien kanssa. Ryhmätoiminnan avulla asiakkaiden hyvinvointi lisääntyi yhteisöllisyyden kautta. Olimme mukana suunnittelemassa ja kehittämässä matalan kynnyksen kuntouttavaa työtoimintaa, jonka pohjana toimi hankkeen toiminta. Tarkoituksena oli löytää jokaisen asiakkaan omat vahvuudet pienryhmässä, minkä jälkeen asiakas pystyi siirtymään jo olemassa oleviin kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin. Hankkeen työntekijä oli tarvittaessa mukana siirtymissä, minkä avulla madallettiin entisestään kynnystä osallistua uuteen palveluun.

Huomasimme pian, että hankkeen toiminta vastasi sosiaalista kuntoutusta, joka on lakisääteinen palvelu, mutta sitä ei järjestetty vielä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen alueella. Teimme esityksen sosiaalisen kuntoutuksen palvelun hyödyistä ja hankkeen jatkumona saimme koko Selänteen alueelle sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajan. Sosiaalinen kuntoutus olisi varmasti alkanut jossain vaiheessa muutenkin, mutta hankkeen positiivisten tulosten avulla asia saatiin nopeasti eteenpäin.

Tärkeänä osana hanketta on ollut yhteistyön tiivistäminen yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Järjestimme tapahtumia yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi kokosimme eri toimijoita yhteen aamupalahetkien ja muiden yhteistyöpalaverien muodossa. Yhteistyökumppanimme jatkavat ryhmätoimintojamme yksiköissään.

Hankkeeseen osallistui 78 henkilöä, mikä on vähemmän kuin tavoitteemme. Asiakaspolut ovat kuitenkin olleet pitkiä ja työskentely on ollut pitkäjänteistä. Tapaamisia on ollut päivittäin, joskus jopa useasti päivässä saman asiakkaan kanssa.