Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20926

Hankkeen nimi: AMKista työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 06-8680200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Åkerlund Helena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.akerlund(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5210906

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on opetuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen sujuvien siirtymien edistämiseksi ammattikorkeakoulusta työelämään. Keskeisenä asiana on AMK-opintoihin kuuluvan harjoittelun laadun ja osuvuuden kehittäminen Centrian tekniikan ja liiketalouden alan koulutuksissa. Tavoitteena on vahvistaa työelämän tietoutta AMK-harjoittelun tarkoituksesta sekä siitä, millaisia muita projekteja tmv. opiskelijat voisivat työpaikoille tehdä. Ammattikorkeakoulun taas tulisi saada tietoa työpaikkojen mahdollisuuksista ja tarpeista siten, että pystytään räätälöimään myös opiskelijan tavoitteet ja urasuunnitelmat huomioiden mahdollisimman hyviä ratkaisuja opiskelijan opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittamiseen sekä muuhun työelämäkontaktien vahvistamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tekniikan ja liiketalouden opettajat, ryhmän ohjaajat ja harjoittelun ohjaajat. Centrian tki-henkilöstö. AMK-harjoittelijoita ohjaavat edustajat yrityksistä ja julkisista organisaatioista. Tekniikan ja liiketalouden suomalaiset ja ulkomaalaiset AMK-opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut työelämäkumppanit kuten yrittäjäjärjestöt sekä muiden kuin tekniikan ja liiketalouden AMK-opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 184 482

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 184 384

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 245 975

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 245 844

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan, Jakobstadsregionen, Ylivieskan

Kunnat: Merijärvi, Oulainen, Kalajoki, Lestijärvi, Toholampi, Halsua, Pedersören kunta, Ylivieska, Alavieska, Kokkola, Sievi, Uusikaarlepyy, Perho, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Veteli, Pietarsaari, Luoto

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 61

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Centria-ammattikorkeakoululla on tasa-arvosuunnitelma, jota noudatetaan kaikessa toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ks. edellinen vastaus
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 0
Hankkeen materiaalit pyrittään tuottamaan mahdollimman pitkälti sähköisessä muodossa. Työelämäyhteistyöhön liittyvät ja jaettavat dokumentit ja raportit toimitetaan pääasiassa yhteisen sähköisen alustan kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Tavoitteena on luoda yhteistyön toimintatavat, jotka edistävät opiskelijoiden työllistymiatä ja häntä kiinnostavalle alalle ja tutkintoaan vastaaviin työehtäviin. Näin hyötyvät sekä työelämä, koulutusken tuottavuus että opiskelija: koulutukseen panostetut resurssit tuottavat tulosta.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa on mukana tasapuolisesti niin naisia kuin miehiä ja molempien ryhmien työllistymisen edistämiseen pyritään tasapuolisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeella pyritään parantamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä ja opintoihin kuuluvan työharjoittelupaikan saamista myös työelämää 'kouluttamalla' suhtautumaan myönteisemmin ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottamiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankeen alussa kartoitettiin harjoittelukäytänteet ja yhdenmukaistettiin ohjeistusta ja raportointimalleja. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kohottaa harjoittelun laatua. Jotta opiskelijat saisivat opintojensa kuhunkin vaiheeseen sopivaa ja riittävän haasteellista harjoittelua, tulee harjoittelujaksojen kuvaukset muotoilla riittävän konkreettisiksi, joten hankkeessa laadittiin malli, jonka pohjalta eri koulutukset voisivat tuottaa omat harjoittelujaksojen kuvaukset. Samaan tavoitteeseen liitettiin yrityskäynnit, joilla haettiin harjoittelupaikkoja ja kartoitettiin yritysten kantaa, miten laadukkaita harjoittelupaikkoja löytyisi riittävästi opiskelijoille. Yleisin vastaus oli, että nuorten työelämätaidot ovat heikkoja ja toiveena oli, että korkeakouluissa tulisi jo ennen harjoittelujaksoja tarjota opiskelijoille työelämävalmennusta.
Tähän reagoitiin ja kehitettiin työelämän tapakulttuurin BoostingBusiness –opintojakso, joka tarjottiin opiskelijoille valinnaisena opintona. Tämän lisäksi tarkasteltiin lähemmin, mitä yrityksissä tarkoitettiin työelämävalmennuksella. Opiskelijoiden toivottiin omaavan mm. projekti- ja tiimityöskentelyvalmiuksia. Lisäksi ulkomaalaisilta opiskelijoilta odotetaan suomen kielen osaamista. Tältä pohjalta lähdettiin suunnittelemaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille opintokokonaisuuksia, joissa he saisivat sisältöopintojensa yhteydessä työelämän edellyttämiä perusvalmiuksia.
Keväällä 2019 toteutettiin kahdeksan opintopisteen laajuinen Buustingpaja liiketalouden, tuotantotalouden ja tietotekniikan opiskelijoille ja Talenttitehdas kemian opiskelijoille sekä kaksi harjoittelupajaa, tekninen työpaja ja Summer Workshop, lähinnä tietotekniikan opiskelijoille toteutuskielenä englanti.
Kaikista näistä piloteista saatiin hyviä kokemuksia ja hyvät tulokset johtivat kyseisten opintokokonaisuuksien viemisen opintosuunnitelmiin sekä jatkosuunnitteluun.
Keskeisin tulos hankkeesta on, että harjoittelun merkitys opinnoissa, ja harjoittelun onnistumiseen liittyvät tekijät ovat nousseet kehittämisen kohteiksi. Hankkeessa kartoitettiin mm. eri sovelluksia, joiden avulla olisi mahdollista koordinoida harjoittelua ja tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa. Tällainen sovellus tulee todennäköisesti käyttöön keväällä 2020. Lisäksi hankeen ansiosta opintojen ja työelämäyhteistyön koordinointitehtävä on keskitetty yhdelle henkilölle ja jatkossa toinen henkilö ohjaa opiskelijoita erityisesti harjoittelun kohtaantoasioissa ja harjoittelun kytkemistä urasuunnitteluun. Lisäksi suunnitellaan ympärivuotista harjoittelun työpajaa, joka tukee erityisesti vieraskielilisiä opiskelijoita ja opiskelijoita, joiden on vaikea löytää sopivaa harjoittelupaikkaa.
Yhtenä tavoitteena oli työelämään siirtyneiden opiskelijoiden tukeminen tutkinnon loppuun suorittamiseksi. Tätä tukevat opinnollistamisen ohjeiden päivittäminen ja opettajien perehdyttäminen opinnollistamiseen. Myös opinnollistamisen vastuuhenkilö on nimetty ja hänen tehtävänään on informoida opiskelijoita ja opettajia opinnollistamisesta ja tukea työelämässä jo toimivia opiskelijoita, jotta he mahdollisimman hyvin voivat kytkeä opinnot työtehtäviinsä.