Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20927

Hankkeen nimi: STEPPI - Vaikeasti työllistyvien toiminta-, opiskelu- ja työkyvyn vahvistaminen hävikkielintarvikkeita hyödyntävässä toimintaympäristössä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0307082-1

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09 77 501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hoiva.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KRISTIINA ELENIUS

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön varainhankintapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.elenius(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 578 1276

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Abnoy Oy, 2773817-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen toteuttavat Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Abnoy Oy. Yhteistyötahoina ovat Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampereen aikuiskoulutussäätiön Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Tampereen kaupunki. Hankkeeseen liittyy myös sopimuskauppaketjuja ja kauppiaita.

Hankkeen tavoitteena on
1) kehittää kestävään kehitykseen perustuvaa matalan kynnyksen työtoimintaa vaikeasti työllistyville henkilöille polkuna opiskelu- ja työelämään.
2) kohentaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden osallisuutta, toiminta-, opiskelu- ja työkykyä sekä etenemistä koulutus- ja työllistymispoluille.
3) kuvata, juurruttaa, monistaa ja levittää kestävään kehitykseen perustuva toimintamalli alueellisesti ja mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisesti.

Hankkeessa etsitään ratkaisuja heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten toiminta-, työ- ja opiskelukyvyn edistämiseen ennen kuin he siirtyvät esimerkiksi työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan, työ- tai opiskeluelämään. Hanke yhdistää matalan kynnyksen työtoiminnan, palveluohjauksen, päihde- ja asumispalveluiden kuntouttavan työotteen ja osaamisen, oppilaitosyhteistyön, terveyttä edistävän ilmaisen aterian sekä hävikkiruokatoiminnan.

Hankkeen keskeisimpinä tuloksina:
• 150 vaikeasti työllistyvää asiakasta on osallistunut hankkeen toimintoihin yksilöllisen toiminta- ja työkykyä edistävän suunnitelman mukaisesti
• Asiakkaat ovat sitoutuneet yksilölliseen toiminta- ja työkykyä edistävään suunnitelmaan
• 20-30 % asiakkaista on edennyt jatkopoluille työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja avoimille työmarkkinoille tai opiskelemaan
• Yhteisöllinen ateriointi on houkutellut mukaan kaupunkilaisia
• Hävikkielintarvikkeista on valmistettu terveellistä ruokaa
• Toiminasta on syntynyt niin hyviä käytäntöjä, että niitä halutaan monistaa ja levittää niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin (sidosryhmäkyselyllä mitattuna)
• Matalan kynnyksen työtoiminta nivelvaiheena työ- ja opintopoluille siirtyessä on kuvattu ja laajemmin ymmärretään sen merkitys yhtenä vaihtoehtona vaikeimmin työllistyvien ihmisten toiminta- työ- ja opintopoluissa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista matalan kynnyksen toiminnoissa, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia edetä koulutus- ja työllistymispoluille. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita vähentämällä hävikkiruoan määrää. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat työelämän ulkopuolella olevat huume- ja asumispalveluiden asiakkaat. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat muut asiakkaat, jotka ohjautuvat hankkeeseen etsivän työn seurauksena leipäjonosta tai yhdyskuntaseuraamuksen kautta. Heissä on päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, rikostaustaisia ihmisiä, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttaja- tai esimerkiksi romanitaustan vuoksi vaikeasti työllistyviä, kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäneitä ihmisiä. He ovat monilla mittareilla huono-osaisia ja jäävät pääosin nykyisten koulutus- ja työllistämispalveluiden ulkopuolelle.

Kohderyhmän koko Tampereella on vähintään 1000 henkilöä. Heistä Hoiva tavoittaa huumehoitojen kautta noin 500 henkilöä vuodessa, Abnoy asumispalveluissaan noin 130 ja ViaDia ruoka-avussa noin 300 henkilöä vuodessa.

Asiakas ohjautuu hankkeessa järjestettävään matalan kynnyksen työtoimintaan ensisijaisesti huumehoidosta, asumispalveluista, rikosseuraamuksesta tai leipäjonosta. Hanke on kohderyhmälle avoin ja muutkin ohjautumisväylät, esimerkiksi kunnan mielenterveyspalveluista, tulevat kyseeseen. Jos osallistuja ei hankkeen työntekijän arvion mukaan ole kuntoonsa ja voimavaroihinsa nähden oikeassa paikassa, hänet ohjataan hankkeesta tarpeenmukaiseen ja oikea-aikaiseen julkiseen tai yhteistyökumppaneiden tarjoamaan palveluun, esimerkiksi päihde-, asumis- tai mielenterveyspalveluun.

Kymmenet tuhannet suomalaiset saavat viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta. Osa heistä kokee jopa nälkää. Leipäjonoista ja ruoka-avusta laajemmin on tullut pysyvä ilmiö Suomessa. Näin siksi, että yhä useammalla suomalaisella hyvinvointivaltion tarjoama perusturva ei enää riitä kasvavien asumismenojen kattamiseen. 2010-luvun Suomessa asia on ratkaistu leipäjonoilla (Ohisalo & Saari 2014.) Myös Tampereen alueella vähävaraisten ihmisten ruoka-avun tarve on lisääntynyt (Silta 2015). Leipäjonon asiakkaista kohderyhmänä ovat vaikeimmassa työmarkkina- ja koulutusasemassa olevat ihmiset, joilla ei vielä ole olemassa olevia asiakkuussuhteita tarvitsemiinsa palveluihin tai asiakkuussuhde on syystä tai toisesta keskeytynyt. Leipäjonon asiakkailla saattaa olla hoitokontakti esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Ruoka-avussa käyvistä valta-osa (51 %) on 46-65-vuotiaita työikäisiä ja heitä yhdistää heikko työmarkkina-asema. Eläkeläisiä yli 65-vuotiaita on 17 %. Vain joka kymmenes ruoka-avussa käyvistä määrittää itsensä työssäkäyväksi, sisältäen osa-aikaisesti, määräaikaisesti ja kokoaikaisesti työssäkäyviä. Koulutustaso on matala: Perus- tai kansakoulun käyneiden osuus on 60 %, joka on suhteutettuna muuhun väestöön pienempi. Naiset ovat hiukan korkeammin koulutettuja kuin miehet. Enemmistö (87 %) kävijöistä on suomen kansalaisia. Naisia on ruoka-avun piirissä enemmän kuin miehiä. Lapsiperheellisiä on 30 % kävijöistä. (Ohisalo & Saari 2014.) Helsingin Diakonissalaitoksen Myllypuron ruokajonossa vuonna 2014 toteuttaman yhteisövalmennuksen pohjalta kävi ilmi, että ruokajonojen miehet ja naiset saavat tarvitsemansa akuutin ruoka-avun, mutta kokevat syvää häpeää ja riippuvaisuutta. Nujerrettu, alistettu ja kyykytetty ihminen pohtii jonoon tullessaan kuinka paljon täytyy vielä nöyrtyä. 20-vuotiaana jonoon liittyvä opiskelija pohtii onko hän siellä vielä 30 vuodenkin jälkeen.

Ruokajonoissa voidaan tavata monia hakijan (Hoiva) ja osatoteuttajan (Abnoy) palveluissa olevia erityisryhmiä. Asunnottomat, päihderiippuvaiset, vankilasta vapautuvat, mielenterveysongelmista kärsivät elävät useasti taloudellisesti ahtaalla ja yleisestikin moniongelmaisuus kumuloituu arjessa. He myös monesti laiminlyövät itseään säännöllisen ja monipuolisen ravinnon suhteen. Huumeidenkäyttäjät ovat yksi tällainen ryhmä.

Huumeiden käyttö on nelinkertaistunut Suomessa runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa, myös ongelmakäyttäjien määrä lisääntynyt nopeasti. Käyttäjiä on eniten 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä. Huumeiden ongelmakäytön määrään liittyvät erot ovat pieniä eri puolilla Suomea suhteutettuna alueelliseen väestömäärään. Kannabiksen ja ekstaasin käyttö on selvästi lisääntynyt myös suhteessa Euroopan maihin viimeisen neljän vuoden aikana. Kokaiinin ja heroiinin käyttö on Suomessa harvinaisempaa kuin muissa Euroopan maissa. Vuonna 2012 Suomessa oli opioidien käyttäjiä 13 000–15 000 ja amfetamiinin 11 000–18 000. Ongelmakäyttäjien määrä on yhteensä noin 18 000-30 000. (Ollgren ym. 2012, Varjonen 2015.)

Kaikista huumehoidon asiakkaista miehiä on kaksi kolmasosa, mutta naisten osuus on selvästi suurempi 20-39-vuotiaista, joita oli 79 % kaikista asiakkaista. Naisten osuus näyttää hitaasti kasvavan, kun vertaa tilastoja 2000-luvun alusta tähän päivään. Asiakkaiden keski-ikä on 31,5 vuotta. (THL 2016.) Noin puolet asiakkaista on monipäihdeongelmaisia eli he kertovat käyttävänsä vähinttää kolmea eri päihdettä. Opioidien päihdekäyttö tai riippuvuus on 76 %:lla, kannabista käyttää 53 %, stimulantteja 51 % ja rauhoittavat lääkkeitä 44 % ja alkoholia 34 %. (THL 2016.)

Huumehoitoasiakkaiden koulutustaso on matala, hiukan yli puolet on käynyt ainoastaan peruskoulun. Keskiasteen koulutuksen suorittaneita on 34 %. Säännöllisessä tai satunnaisessa työssä on 16 %, mikä sisältää kuntouttavan työtoiminnan, ja opiskelemassa on 9 %. Työttömiä työnhakijoita on 44 %. Eläkkeeltä, työkyvyttömänä tai muutoin työmarkkinoiden ulkopuolella on 25 %. Asunnottomina on 9 %. (THL 2016.)

Vahvaan näyttöön perustuen huumeongelmaisen henkilön hoitaminen on yhteiskunnalle halvempaa kuin hoitamatta jättäminen, vaikka päihdeongelmasta toipuminen on pitkäaikainen prosessi ja se edellyttää erilaisia hoito- ja tukimuotoja sekä vertaistukitoimintaa. Kunnat järjestävät kuntalaisten tarpeelliset päihdepalvelut ja niitä täydentävät järjestöjen palvelut. Huumeidenkäyttäjien tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta ja palveluita ohjaavat Suomen perustuslaki (731/1999), päihdehuoltolaki (41/1986), sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja terveydenhuoltolaki (1326/2010). Asiakasrajapinnassa hoitoa ohjaa asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarve sekä asiakkaan sekä hänen läheisten etu. (Varjonen 2015.)

Hankkeen kohderyhmän eli huume- ja asumispalveluiden ja leipäjonon asiakkaiden opinto- ja työllistymispolut ovat usein pitkiä. Osallistujien aloittaessa hankkeessa he eivät pääsääntöisesti ole ole valmiita työkokeiluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan. Siksi tässä hankkeessa kehitetään nivelvaiheeseen matalan kynnyksen työtoimintaa, johon integroidaan opinnollistaimista sekä yksilöllisten työ- ja opintopolkujen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Osallistujat ovat useasti vähävaraisia, ruoka-avun tarve on selkeä ja heidän toimintakyky rajoittunut.

Lähteet:
Ollgren, J., Forsell, M., Varjonen, V., Alho, H., Brummer-Korvenkontio, H., Kainulainen, H., Karjalainen,
K., Kotovirta, E., Partanen, A., Rönkä, S., Seppälä, T. & Virtanen, A. Amfetamiinien
ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 79 (5), 513–523. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102145466. Luettu 17.9.2016.
Varjonen, V. 2015Huumetilanne Suomessa 2014. THL. Raportti 2015_001. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-414-4. Luettu 17.9.2016 2014.
Ohisalo & Saari. Kuka seisoo Leipäjonossa – Ruoka-apu 2010-luvun suomessa. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 83. Kunnallisalan kehittämissäätiön. Saatavilla: http://www.kaks.fi/sites/default /files/ TutkJulk_ 83_net.pdf. Luettu 29.10.2016.
Silta 2015. Silta lehti. Yhä useampi työssäkäyvä turvautuu ruoka-apuun. 1.4.2015. Saatavilla: http://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/yha_useampi_tyossakayva _turvautuu_ruoka-apuun.21098.blog. Luettu 10.9.2016.
THL. 2016. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. THL 14_2016. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016091423718. Luettu 17.9.2015.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hakijan (Hoiva) päihdeyksikön, osatoteuttajan (Abnoy) ja ViaDia Pirkanmaa ry:n työntekijät sekä muiden yhteistyötahojen että asiakkaiden hoitotahojen työntekijät. Hanke haastaa työntekijöiden asenteet ja otteet arjessa. Se antaa mahdollisuuden oppia uusia ajattelu- ja toimintatapoja, tulla läheisempään yhteyteen asiakkaiden kanssa ja huomioida ja osallistaa erilaisia toimijoita. Hanke rakentaa uudenlaista ammatti-identiteettiä rohkaisemalla työntekijöitä toimimaan laajennetussa työyhteisössä, johon kuuluu asiakkaiden ja työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisia, vertaisia, kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, omaisia ja läheisiä. Heterogeeninen työyhteisö sekoittaa radikaalista tutun ammatillisen olemisen ja työntekijät saavat kokea yhteisöjen ja asiakkaiden voimaantumisen.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös hävikkielintarvikkeita tai ruokaa antavat yhteistyötahot ja niiden työntekijät, sosiaali- ja terveysalan sekä ravintola- ja siivousalan opiskelijat ja opettajat, jotka pääsevät osallisiksi laajennettuihin työyhteisöihin. Hankkeessa kehiettävää uutta ajattelu- ja toimintatapaa pidetään aktiivisesti esillä, jotta se kiinnostaisi ja otettaisiin käyttöön laajemminkin Tampereen kaupungin, Pirkanmaan eri järjestöjen ja valtakunnallistenkin toimijoiden työyhteisöissä.

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi kaikki ne eri lähtökohdista saapuvat kaupunkilaiset, jotka tulevat osallisiksi laajennettuihin työyhteisöihin tai nauttivat kuluttajina hävikkiruoasta valmistetuista aterioista. Tämä monimuotoinen joukko sisältää vapaaehtoisia, omaisia ja läheisiä, sanalla sanoen kansalaisia.Vapaaehtoisia yhdistää halu toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, halu toteuttaa aktiivista kansalaisuutta ja kantaa sosiaalista vastuuta, ja olla avuksi hyvin konkreettisella tavalla. Vapaaehtoisiksi soveltuvat myös henkilöt, joilla on itsellään taustalla vaikeita elämänkokemuksia. He tarvitsevat vain hieman enemmän rohkaisua, valmennusta, tukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä.

Kansalaiset kohtaavat toisiaan hankkeessa tasaveroisesti. Se tasoittaa erilaisten ihmisryhmien välisiä ennakkoluuloja ja asenteita. Tuomalla erilaiset ihmisryhmät yhteen samaan tilaan mahdollistetaan erilaisuuden ja monimuotoisuuden kohtaaminen, edistetään tasa-arvoa ja moniarvoisuutta sekä vähennetään sosiaalista etäisyyttä ihmisryhmien välillä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 396

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 140 252

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 281 701

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 140 252

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Puutarhakatu 17

Postinumero: 33210

Postitoimipaikka: Tampere

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi sukupuolivaikutusten analyysin. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Naisten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin miesten. Lähes joka viides mies jää pelkän perusasteen varaan, mutta naisista vain joka kymmenes. Työnsaantimahdollisuuksien lisäämiseksi erityisesti miehiä tulisi kannustaa aikuiskoulutukseen. Valmistumisen jälkeen miehet saavat paremmin pidempiaikaista työtä kuin naiset, mutta jos he joutuvat työttömiksi, näyttää työttömyys pitkittyvän. Pitkäaikaistyöttömissä miesten osuus on selvästi enemmän. Miesten työttömyys myös vaihtelee selvästi enemmän suhdanteiden mukaan kuin naisten. Huono-osaisten, yksinäisten, ilman lähiverkostoa ja läheisiä olevien miesten asema yhteiskunnassa on heikko. Esimerkiksi erotilanteissa huoltajuutta ratkaistaessa mies on usein heikommassa asemassa, mikä osaltaan pienentää miesten sosiaalista verkostoa ja voi muiden ongelmien ohella lisätä huono-osaisuutta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat päihteidenkäyttäjänaiset, jotka ovat omassa yhteisössäänkin miehiä heikommassa ja alisteisessa asemassa. Naisen päihdeongelmalla on vahva sosiaalinen stigma yhteiskunnassamme. Heidän päihteidenkäyttöä paheksutaan helpommin kuin miesten, mikä vaikuttaa estävästi naisten avunhakemiseen. Naiset ovat haavoittuvaisempia kuin miehet. Heille kehittyy päihderiippuvuus nopeammin, fyysisiä haittoja ja mielenterveysongelmia kehittyy herkemmin kuin miehille. Naisilla tavallisimpia mielenterveysongelmia päihdeongelmien ohella ovat masennus, ahdistuneisuus, pelkotilat, psykoseksuaaliset häiriöt, syömishäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö. Naisten päihdeongelma koskettaa myös seuraavaa sukupolvea. (Lydèn 2010, Viholainen 2013.) Naisten asema huumekulttuurissa on usein huono, pelkoon sidottu ja alisteinen. Naiset ovat riippuvaisia miesystävistään, heillä on kokemuksia kaltoinkohtelusta ja hyväksikäytöstä, mustasukkaisuudesta, seksuaalisesta väkivallasta, itsen myymisestä, lasten huostaanotosta eli laaja-alaisesti itsen ja rakkaimpien laiminlyönnistä. (Lydèn 2010, Tyrväinen 2010,Viholainen 2013.) Toisaalta nuorten naisten kohdalla väkivaltainen käyttäytyminen päihteiden vaikutuksenalaisena on lisääntynyt (Viholainen 2013) ja 20-29- vuotiaiden naisten kuoleman riski on suurempi verrattuna samanikäisiin huumeita käyttäviin miehiin tai samanikäisiin naisiin (Uosukainen et. al. 2013). Lisäksi naiset joutuvat usein valehtelemaan ja olemaan epärehellisiä, mikä luo sisäistä ristiriitaa ja kärsimystä. Edelliset altistavat edelleen päihteiden ongelmakäytölle ja ne on huomioitava myös naisia kohdatessa päihdetyössä. (Lydèn 2010, Tyrväinen 2010,Viholainen 2013.) Naiset joutuvat ottamaan itselleen vieraita rooleja pärjätäkseen päihdeyhteisössä ja heidän toipumisensa on sen takia hitaampaa. Naiset ovat enemmän sidoksissa viiteryhmäänsä, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat heikompia tekemään itsenäisiä päätöksiä. Vaikka nainen haluaisi irrottautua päihdeyhteisöstä, lähipiiriin kuuluvat miehet saattavat vaikeuttaa ja hidastaa irrottautumista. Lähteet: Lydén, H. 2010. (toim.) Naisten kanssa tehtävä päihdetyö. Naistenvirta. Helsinki 2010. Saatavilla: http://www.paihdelinkki.fi/sites/default/files/attachment/naistenvirtaopas_ web.pdf. Luettu 18.9.2016. Uosukainen H, Kauhanen J, Bell JS, Rönkainen K, Tiihonen J, Föhr J, Onyeka IN, Korhonen.MJ. Mortality among buprenorphine users seeking treatment in Finland Drug and Alcohol Dependence 2013; 133 : 391– 397. Saatavilla: https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/229-toiminta/tutkimus-artikkelit/1713-huuti-study. Luettu 18.9.2016. Viholainen, N. 2013. Nainen yhteisöllisessä huumehoidossa. Pro Gradu. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ 123456789/7897/G0000279.pdf?sequence=1. Luettu 18.9.2016. Tyrväinen, H. 2010. ”Sä et kuulu mihinkään, sä kuulut vaan poliisille ja vankilaan” Päihdetyöntekijöiden kokemuksia huumekulttuurista ja huumeiden ongelmakäytöstä Helsingissä. Opinnäytetyö. Sosiaaliala. Saatavilla: Laurea. http://publications. theseus .fi/handle/ 10024/16713. Luettu 18.9.2016.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen matalan kynnyksen työtoiminnan toimintamuodoissa ja opinnollistamisen osuuksissa huomioidaan erilaiset oppijat ja erilaiset kiinnostuksenkohteet. Tämä osaltaan edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Siinä missä naiset sanoittavat kokemuksiaan spontaanisti, miehet hyötyvät merkittävästi toiminnallisista menetelmistä. Miesten kanssa työskentelyä helpottavat esimerkiksi konkreettisten esitystapojen käyttö, kuten mind map tai aikajana. Mieserityisyys huomioidaan esimerkiksi panostamalla siihen, että miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Naisilla on usein vastuullaan lapsia tai muita läheisiä, mikä voi rajoittaa heidän osallistumismahdollisuuksiaan, ja tämä pyritään huomioimaan hankkeen toimintoja järjestettäessä. Matalan kynnyksen työtoiminnassa on erilaisia toimintoja, joihin voi osallistua. Tämä mahdollistaa yksilöllisen valinnan niin miehille kuin naisille. Koulutus- ja työuraa valitessa ihmisillä on tiedostettuja tai tiedotamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista naisten tai miesten töinä. Pohdittaessa mahdollisia työllistymispolkuja, työelämän tarjoamia vaihtoehtoja pyritään käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri aloihin liittyviä sterotypioita miesten tai naisten töinä pyritään lieventämään, asiakkaan henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia, ja perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäväiin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia, jolla on laajempaa heijannaisvaikutusta asiakkaan läheisiin ja laajempaan yhteisöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia, jolla on laajempaa heijannaisvaikutusta asiakkaan läheisiin ja laajempaan yhteisöön.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 5
Hankkeen ruokatoiminta perustuu kauppojen ylijäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön ja edistää elintarvikehävikin pienentämistä. Hankkeen kaikessa toiminnassa kierrätetään sekä pyritään mm. mahdollisimman pieneen paperilliseen tietojen keräämiseen, kuvaamiseen ja raportointiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 5
Vahvaan näyttöön perustuen huumeongelmaisen hoitaminen on yhteiskunnalle halvempaa kuin hoitamatta jättäminen, vaikka päihdeongelmasta toipuminen on pitkäaikainen prosessi. Asiakkaiden osallistuminen aktiiviseksi kansalaiseksi tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Lisäksi tämän hankkeen hävikkielintarvikkeista tuotettava ruoka ja tähän yhdistetty vaikeasti työllistyvien toiminta- työ- ja opintokyvyn edistäminen tukevat elinkeinorakennetta sekä voi luoda uusia mahdollisuuksia vastaavalle toiminalle eri kohderyhmässä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hanke vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn monin eri tavoin. Asiakkaiden osallistaminen aktiiviseksi kansalaiseksi tukee kestävää palveluiden kehittämistä. Lisäksi tämän hankkeen hävikkielintarvikkeista tuotettava ruoka ja tähän yhdistetty vaikeasti työllistyvien toiminta- työ- ja opintokyvyn edistäminen voi luoda uusia mahdollisuuksia vastaavalle toiminalle eri kohderyhmässä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Päihdetyöhön käytetty panostus tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin siihen satsataan pitkällä tähtäimellä. Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Monipuolinen ja säännöllinen ravinto on yksi hyvinvoinnin peruspilari. Asunnottomat, päihderiippuvaiset, vankilasta vapautuvat, mielenterveysongelmista kärsivät elävät useasti taloudellisesti ahtaalla ja yleisestikin arjen moniongelmaisuus kumuloituu. He myös monesti laiminlyövät itseään mm. säännöllisen ja monipuolisen ravinnon suhteen. Kun laadukasta ja terveellistä ruokaa on tarjolla lähellä ja ilmaiseksi sekä yhteisesti tuotettuna, motivaatio säännölliseen ruokailuun lisääntyy. Mielekkään ja toimintakykyä kuntouttavan yhteisöllisen toiminnan ja työn sekä säännöllisen ravinnon myötä ihmisen kokonaishyvinvointi lisääntyy. Kokemusten kautta ihmiset motivoituvat kuntoutumisen-, opintojen– ja työelämänpoluille.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeeseen voi osallista eri koulutustaustan, kulttuuritaustan, uskontokunnan, sukupuolen ja sukupuolisen suuntauksen edustajia. Hankkeeseen osallistuminen perustuu asiakkaan omaan valintaan ja päätökseen. Hankkeeseen osallistuvat asiakkaat ovat edustettuna kaikissa hankeen toiminta –ja hallinnollisissa rakenteissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kohderyhmän asiakkaat ovat yhteiskunnassa huono-osaisia ja marginalisoituja sekä stigmatisoituja, mikä osaltaan lisää asiakkaiden häpeän tunnetta. Tässä hankkeessa mahdollistetaan näiden kaikista huono-osaisimpien osallistuminen matalan kynnyksen työtoimintaan tai yhteisölliseen ruokailuun. Hyväksyvään yhteisöön kuuluminen on itsessään voimauttavaa ja kuntouttavaa.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hankkeessa järjestetään laajennetun työyhteisön ja asiakkaiden kanssa teematapahtumia, joissa osaamisen ja kiinnostuksen mukaan toimintaan yhdistyy taide- ja kulttuuri esimerkiksi vapaaehtoisten, opiskelijoiden tai asiakkaiden toteuttamana. Kaikki kiinnostuneet kulttuuritoimijat voivat olla vapaaehtoisia tässä toiminnassa ja tuoda omaa osaamistaan yhteisölle ja olla itse osa yhteisöä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Huono-osaisten, syrjäytyneiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten osallistuminen ja elämän perustarpeiden tyydyttäminen, integroiminen palveluihin sekä vuorovaikutus lähiympäristön asukkaiden ja toimijoiden kanssa lisäävät yhteiskunnassa turvallisuuden tunnetta sekä vähentävät ympäristöön kohdistuvia ongelmia. Hakijalla on laaja-alainen osaaminen ympäristötyöstä osana palveluita. Tähän hankkeen liittyen tehdään ympäristötyönkartoitus- ja suunnitelma sekä ollaan aktiivisesti vuorovaikutuksessa lähiympäristön asukkaiden, toimijoiden, asukasyhdistysten ym. tarkoituksenmukaisten tahojen kanssa. Lisäksi hanke järjestää asiakkaille, alueen toimijoille, asukkaille, yhteistyökumppaneille Suomalaiseen kulttuuriin ja vuoteen liittyviä yhteisiä tapahtumia esimerkiksi pääsiäisen ja joulun tienoilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-