Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20928

Hankkeen nimi: NASTA - Nuorille ja aikuisille sujuvia siirtymiä työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1027740-9

Jakeluosoite: Armilankatu 40

Puhelinnumero: 02049600

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.edusampo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAURA TARPILA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.tarpila(at)edusampo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 92 84 84

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

NASTA hankkeen hakija on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä/Saimaan ammattiopisto Sampo. Jäljempänä käytetään nimeä Saimaan ammattiopisto Sampo.

Hankkeen päätavoite
Tavoitteena on lisätä kohderyhmien erityisesti alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden valmiuksia osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä parantaa heidän osaamistaan, työelämävalmiuksia sekä ammattitaitoaan ja näin edistää työllistymistä. Hankkeen toimenpiteillä voidaan kehittää siirtymävaiheita koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään. Vähentää opintojen keskeyttämisiä ja vastata osaltaan nuoriso- ja koulutustakuuseen. Lisätä verkoston toimijoiden, johdon, opettajien, ohjaus- ja tukihenkilöstön osaamista sekä vahvistaa alueellista yhteistyötä.
Hankkeen tavoitteet:

1. Hankkeesta tiedottaminen
- Tavoitteena on tehdä tunnetuksi hankkeen toimintaa ja tuloksia

2. Kehittämistiimi ja yhteistyöverkosto
- Tavoitteena koota hanketta varten kehittämistiimi yhteistyöverkostosta.

3. NASTA - Ohjaus- ja toimintamallien kehittäminen
- Tavoitteena on kehittää NASTA - ohjaus- ja toimintamalleja, joiden avulla kohderyhmät saavat mahdollisuuden osallistua ammatilliseen koulutukseen ja saavat tukea ja ohjausta siirtymävaiheissa:
• Oppisopimus-lukioyhteistyömalli
• Non-stop ja moduuli-malli
• Siirtymävaihemalli
• Valmennuskoulutusmalli
Uusien kehitettävien ohjaus- ja toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään jo olemassa olevaa peruskouluyhteistyömallia.

4. Ammatillisten opettajien ja ohjaushenkilöstön osaamisen lisääminen
- Tavoitteena on lisätä ammatillisten opettajien sekä ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstön osaamista kohderyhmien ohjauksessa ja työelämään valmentamisessa

5. Alueellinen yhteistyö
- Tavoitteena on vahvistaa alueellista yhteistyötä ja kehittää kumppanuutta eri toimijoiden ja työelämän kanssa kohderyhmien opinto- ja työllistymispolkujen edistämiseksi.

Hankkeen toimenpiteet tavoitteittain:

1. Hankkeesta tiedottaminen

Toimenpiteet:
Tehdään tiedotussuunnitelma, jossa kuvataan tiedotusta koskevat toimenpiteet vaiheittain:
• suunnitteluvaihe
• toteutus- ja toiminnan kehittämisvaihe
• toiminnan vakiinnuttamisvaihe
Tiedotussuunnitelmassa kuvataan mm.:
• sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen
• infotilaisuudet osallistujille
• tuloksista tiedottaminen
• miten tiedotus hoidetaan asiakkaiden suuntaan?


2. Kehittämistiimi ja yhteistyöverkosto

Toimenpiteet:
Perustetaan hankkeelle kehittämistiimi, johon valitaan ydinasiantuntemus yhteistyöverkostosta. Kehittämistiimi suunnittelee, kehittää ja ohjaa hankkeen kehittämistyötä. Se kokoontuu tarvittavan määrän hanketyön edistymisen mukaan hankkeen aikana. Alussa kartoitetaan olemassa olevat ohjaus- ja toimintamallit, joista on aiemmin saatu hyviä kokemuksia. Kehittämistiimi käsittelee NASTA ohjaus- ja toimintamalleja, joiden käytännön suunnittelutyö tapahtuu kohdan 3. työryhmissä.
Lopullisten NASTA - ohjaus- ja toimintamallien työstäminen:
NASTA – ohjaus- ja toimintamallit viimeistellään kokemusten ja palautteiden sekä arvioinnin perusteella.


3. NASTA - Ohjaus- ja toimintamallien kehittäminen


Toimenpiteet:

NASTA - Ohjaus- ja toimintamallien suunnittelu ja kehittäminen
Suunnitellaan ja kehitetään seuraavia NASTA – ohjaus- ja toimintamalleja:
• Oppisopimus-lukioyhteistyömalli
• Non-stop ja moduuli-malli
• Siirtymävaihemalli (koulutuksesta koulutukseen, tutkinnosta toiseen, työelämään)
• Valmennuskoulutusmalli

Ohjaus- ja toimintamallit kehitetään työryhmissä ja viedään käsiteltäväksi kehittämistiimiin, joka ohjaa ja viimeistelee mallit.

Tehdään alkukartoitukset kohderyhmälle
Tehdään alkukartoitukset, henkilökohtaistetaan ja rakennetaan jokaiselle kohderyhmälle opinto- ja/tai työllistymispolku, sovitaan ohjausmenetelmät ja valmennuskoulutusmalli sekä siirtymät koulutuksesta koulutukseen tai työelämään.

NASTA - Ohjaus- ja toimintamallien pilotointi käytännössä
Kohderyhmän ottaminen mukaan pilotointivaiheessa. Pilotointia varten etsitään sopivia kohderyhmään kuuluvia henkilöitä yhteistyökumppanien kanssa (peruskoulut, lukiot, TE-toimisto, TYP, E-K Ohjaamo, peruskoulut, lukiot ja muut oppilaitokset)
Pilotointi:
• kohderyhmän henkilöitä (n. 20) osallistuu oppisopimus-lukioyhteistyötoimintaan
• kohderyhmän henkilöitä (n. 50) osallistuu non-stop- ja moduulimallin pilotointiin (samoja henkilöitä kuin valmennuskoulutuksessa olevat)
• kohderyhmän henkilöitä (n. 15) osallistuu siirtymävaihepilotointiin
• kohderyhmän henkilöitä (n. 50) osallistuu valmennuskoulutuksiin
• Yhteensä em. pilotointien ja valmennuskoulutusten henkilömäärät ovat n. 83 henkilöä ja henkilötyöpäivien määrät ovat yhteensä n. 350 htp.

Pilotoinneista kerätään palautteet osallistujilta sekä opettajilta. Palautteiden ja arviointien perusteella työstetään NASTA-malleja ja tehdään korjaustoimenpiteet.


4. Ammatillisten opettajien ja ohjaushenkilöstön osaamisen lisääminen

Toimenpiteet:
Toteutetaan uusi opettajuus –koulutus ammatillisille yhteistyötoimintaverkoston opettajille sekä ohjaus-, neuvonta ja tukipalveluhenkilöstölle, asiantuntijoille ja johdolle. Koulutuksen kesto 2pv, osallistujia minimissään 28. Henkilötyöpäiviä kertyy noin 50.


5. Alueellinen yhteistyö

Toimenpiteet:
• Oppilaitosvierailut (mm. peruskoulut ja lukiot)
• Yritysesittelyt ja kohderyhmien rekrytointitilaisuudet esim. Infot peruskoulujen ja lukioiden nuorille, infotilaisuudet alokkaille, infot aikuiskoulutustapahtumissa, oppisopimusinfot ym. yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• Vieraillaan yrityksissä ja kutsutaan yritykset tutustumaan hankkeeseen
• Kohderyhmille etsitään monipuolisia opinto- ja työllistymisväyliä
• Kohderyhmän työhön tutustumisjaksoilla väylinä koulutukseen tai työllistymiseen yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa. Työhön tutustumisjaksoja järjestetään valmennuskoulutuksen yhteydessä, oppisopimusyhteistyössä sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamisessa (esim. alalta toiselle siirtyminen tai keskeyttämisen ehkäisemisen korjaavana toimenpiteenä). Työhön tutustumisjaksoja on hankkeen aikana vähintään 30 ja niihin osallistuu vähintään 30 henkilöä kohderyhmästä.
• Tehdään tiivistä yhteistyötä TYP, TE-toimisto ja Etelä-Karjalan Ohjaamon kanssa kohderyhmien tavoittamiseksi ja ohjaamiseksi hankkeen toimenpiteisiin ja sovitaan yhteistyömuodoista.
• Lisäksi yhteistyötä ELO-verkon ja yrittäjyyskasvatus –hankkeiden, muut EU-hankkeet ja alueen elinkeinoyhtiöiden kanssa

Tulokset tavoitteiden mukaisesti:

Tavoite 1. Tiedottaminen
- Onnistuneen tiedottamisen tuloksena hanke on tavoittanut kohderyhmät ja sen tavoitteet ja toiminta on tehty tutuksi Sampon sisällä ja ulkopuolella erityisesti yhteistyökumppaneille. Onnistuneen tiedottamisen ansiosta toiminta pystytään vakiinnuttamaan osaksi Saimaan ammattiopisto Sampon toimintaa.

Tavoite 2. Kehittämistiimi ja yhteistyöverkosto
- On syntynyt alueen kehittämistiimi ja yhteistyöverkosto. Kehittämistiimi on ohjannut kohdan 3. työryhmien työskentelyä ja hyväksynyt NASTA-ohjaus- ja toimintamallit.

Tavoite 3. NASTA - Ohjaus- ja toimintamallien kehittäminen
- On kehitetty NASTA - ohjaus- ja toimintamalleja, joilla edistetään kohderyhmien osallistumista ammatilliseen koulutukseen ja siirtymistä koulutuksesta työelämään
- On toteutettu alkukartoitukset (haastattelu, henkilökohtaistaminen, opinto- ja/tai työllistämispolun rakentaminen) hankkeen kohderyhmälle
- On pilotoitu erilaisia NASTA-ohjaus- ja toimintamalleja hankkeeseen mukaan otettujen kohderyhmien kanssa. Pilotointeihin on osallistunut yhteensä vähintään 83 henkilöä, henkilötyöpäiviä kertyy yhteensä vähintään 350 htpv
- On ohjattu hankkeen kohderyhmän edustajia hakeutumaan koulutukseen, valmennuskoulutuksiin, uraohjaukseen, työhön ja muihin aktiivisiin toimenpiteisiin

Tavoite 4. Ammatillisten opettajien ja ohjaushenkilöstön osaamisen lisääminen
- On koulutettu opettajia ja ohjaus- ja tukihenkilöstöä sekä yhteistyötahojen edustajia
- Opettajien ja ohjaushenkilöstön valmiudet kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamiseen ovat parantuneet
- Opettajien ja ohjaushenkilöstön ohjausosaaminen ja tiimityötaidot ovat lisääntyneet
- Opettajien ja ohjaushenkilöstön tietoisuus yksilöllisistä opinto- ja työllistymispoluista, henkilökohtaistamisesta, erilaisista siirtymävaiheista opintokokonaisuuksien, koulutusalojen tai työelämän välillä on lisääntynyt ja he pystyvät soveltamaan tietoa käytäntöön.

Tavoite 5. Alueellinen yhteistyö
- On kartoitettu yhteistyökumppanit ja on tehty tiivistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa ja sovittu yhteistyömuodoista
- On tuettu työelämäkumppaneita kohderyhmien työllistämisessä
- Kohderyhmille on löydetty monipuolisia opinto- ja työllistymisväyliä
- On luotu systemaattinen kehittämisverkosto, joka jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen

Hankkeen kohderyhmä
- Opiskelijoina, työnhakijoina, ja työssä olevat nuoret, pääsääntöisesti alle 25-vuotiaat
- Vähän koulutetut, pääsääntöisesti vain perusasteen suorittaneet, erityisesti yli 50-vuotiaat
- Aliedustetut ryhmät (pojat, miehet, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat)
- Lukion päättäneet, ilman opiskelupaikkaa jääneet ja "välivuotta" viettävät nuoret
- Erityisryhmät (erilaiset oppijat)
- Uusi opettajuus –koulutukseen osallistuvat ammatilliset opettajat, ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Opiskelijoina, työnhakijoina ja työssä olevat nuoret, pääsääntöisesti alle 25-vuotiaat
- Vähän koulutetut, pääsääntöisesti vain perusasteen suorittaneet, erityisesti yli 50-vuotiaat
- Aliedustetut ryhmät (pojat, miehet, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat)
- Lukion päättäneet, ilman opiskelupaikkaa jääneet ja "välivuotta" viettävät nuoret
- Erityisryhmät (erilaiset oppijat)
- Uusi opettajuus –koulutukseen osallistuvat ammatilliset opettajat, ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat: Opinto-ohjaajat, työvalmentajat, erityisopettajat, oppisopimuksen koulutussuunnittelijat, ammattiaineiden ja yhteisten tutkinnon osien (YTO-)opettajat, oppilaitosten johto sekä yhteistyöverkosto

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 430 031

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 406 378

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 111

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Nuorten ammattistarteissa on perinteisesti ollut enemmän poikia kuin tyttöjä. Näin on todennäköisesti myös jatkossa ja siksi pojat tarvitsevat edelleen useammin tukea juuri siirtymävaiheessa. Poikien tutustuttaminen naisvaltaisiin aloihin ja päinvastoin voisi kuitenkin luoda uusia mahdollisuuksia kummallekin sukupuolelle. Poikia ja miehiä tulisi kannustaa opiskelemaan ja heitä työvaltainen oppiminen voisi motivoida enemmän, sillä se on usein ensimmäinen askel kohti ammattia. Tutustuminen erilaisiin ammattialoihin ryhmissä voisi edistää myönteistä suhtautumista opiskeluun ja ammatilliseen koulutukseen, koska ryhmissä tapahtuu myös vertaisoppimista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon erityisesti kohderyhmille suunnatussa tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Sitä kohdistetaan eri kohderyhmille valittujen alojen mukaan. Hankkeessa järjestettävät pilottikokeilut sisältävät jaksoja, joiden aikana tutustutaan eri ammattialoihin toiminnallisuuden kautta, joka lisää kiinnostusta alan opiskeluun. Pilottikokeiluryhmiin (pojat, miehet, maahanmuuttajat ja erilaiset oppijat) sijoitetaan sekä naisia että miehiä, jolloin molemmat sukupuolet pääsevät tutustumaan myös vastakkaisen sukupuolen suosimille aloille. Kohderyhmänä on myös nuoria naisia jotka ovat jääneet lukion jälkeen ilman opiskelupaikkaa ja mahdollisesti työllistyvät kaupan, ravintoalan ja terveysalan yrityksiin. Saman ikäisistä pojista taas suurin osa on armeijassa, mutta tytöt joutuvat viettämään "välivuotta", vaikka heillä olisi tarve päästä koulutukseen ja jatko-opintoihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa. Kohderyhmiin kuuluu sekä poikia/miehiä että tyttöjä/naisia ja toimenpiteitä kohdistetaan eri sukupuoliin edellä kuvatulla tavalla. Hankkeen alussa laadittavassa tarkennetussa toimintasuunnitelmassa sekä tiedotus- ja levityssuunnitelmassa suunnitellaan täsmällisemmät yksityiskohdat sukupuolinäkökulma huomioiden.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 2
Kohderyhmille järjestettävät toimenpiteet (ohjaus, konsultointi, toiminnallinen oppiminen pilottikokeiluissa ym.) lisäävät välittömästi kohderyhmien hyvinvointia, koska he saavat konkreettista apua Sampon asiantuntijoilta opintopolun/ammattialan löytämiseksi ja vertaistukea pilottikokeiluissa. Toimenpiteillä on myös myönteinen välillinen vaikutus hankkeeseen osallistuvien perheisiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 2
Hankkeessa kohdistetaan pojille ja miehille toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä kohderyhmien tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen. Toimenpiteillä on myös myönteinen välillinen vaikutus hankkeeseen osallistuvien perheisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 2
Hankkeessa kohdistetaan aliedustetuille ryhmille (pojat ja miehet) sekä erityisryhmille (esim. maahanmuuttajille ja erilaisille oppijoille)toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä kohderyhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen. Toimenpiteillä on myös myönteinen välillinen vaikutus hankkeeseen osallistuvien perheisiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

NASTA-hankkeen päätavoitteena oli lisätä kohderyhmien erityisesti alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden valmiuksia osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä parantaa heidän osaamistaan, työelämävalmiuksia sekä ammattitaitoaan ja näin edistää työllistymistä.

Ensimmäisenä hanketavoitteena oli tehdä tunnetuksi hankkeen toimintaa ja tuloksia. Jalkauduttiin kohderyhmien pariin ja yhteistyöverkostoihin, esiteltiin hanketta tilaisuuksissa ja kokouksissa, tiedotettiin sähköisesti ja lehti-ilmoituksin, artikkeleita julkaistu ammatillisen koulutuksen verkkolehdessä sekä yrityksen henkilöstölehdessä, toteutettiin NASTA-Gaaloja, tehtiin hankkeen AmmattiPajoista videotrailereita (katsottavissa YouTubessa haulla: NASTA Ammattipajat), tehtiin osallistujahaastatteluvideoita (katsottavissa YouTubessa haulla: NASTA polkuja), tehtiin hankkeen toiminnasta ja tuloksista kertova NASTA-lehti (Sähköinen versio on luettavissa osoitteessa https://epaper.fi/read/5573/vXIQpDIZ). Tiedottamisen tuloksena hanke tavoitti kohderyhmää suunniteltua enemmän ja hankkeen tavoitteet ja toiminta tehtiin tutuksi Sampon sisällä ja ulkopuolella.

Toisena tavoitteena oli koota hanketta varten kehittämistiimi yhteistyöverkostosta. Hankkeelle perustetussa kehittämistiimissä oli mukana sosiaalityön, opiskeluhuollon, työllisyyttä edistävien palvelujen, Ohjaamon, 3. sektorin, työpajatoiminnan, KELA:n, Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n asiantuntijoita. Kehittämistiimissä laadittiin hankkeen hyviä käytäntöjä esiintuovia lausuntoja toimintojen vakiintumiseksi.

Kolmantena tavoitteena oli kehittää NASTA - ohjaus- ja toimintamalleja, joiden avulla kohderyhmät saivat mahdollisuuden osallistua ammatilliseen koulutukseen ja saivat tukea ja ohjausta siirtymävaiheissa.
Suunnitelluista ohjaus- ja toimintamalleista (oppisopimus-lukioyhteistyömalli, non-stop ja moduuli-malli, siirtymävaihemalli ja valmennuskoulutusmalli) oppisopimus-lukioyhteistyömalli tavoitti kohderyhmää vähiten. Vastaavasti non-stop ja moduuli-mallista, siirtymävaihemallista ja valmennuskoulutusmallista kehittyi asiakaslähtöinen toimintamalli.
NASTA valmennuskoulutusmallin suunnittelussa tehtiin yhteistyötä sidosryhmien (TE-palvelut, TYP) kanssa, jotta kohderyhmän osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin mahdollistui asiakaslähtöisesti.
NASTA ohjaus- ja toimintamallityöryhmät suunnittelivat jatkuvan hakeutumisen malleja ja ammattipajoja. Pilotoitiin kohderyhmien kanssa NASTA-ohjaus- ja toimintamalleja. Perustettiin NASTA-valmennukset ryhmä, johon hankkeen kohderyhmää voitiin ottaa pilotointeihin mukaan. Toteutettiin kohderyhmän yksilö- ja ryhmäohjausta. Kohderyhmälle tehtiin alkukartoitukset, haastattelut, henkilökohtaistamista ja rakennettiin opinto- ja/tai työllistymispolkuja. Ohjattiin osallistujia hakeutumaan koulutukseen sekä työhön. Pilotoitiin muutamien päivien kestoisia ura- ja ammatinvalintaa kirkastavia pienryhmissä toteutettavia konkreettisia alan opintoihin ja työhön tutustuttavia NASTA AmmattiPajoja. Pilotointiin UraJalostAmo+45 -toimintamalli, jossa yli 45-vuotiaille tarjottiin ohjausta ura-, opinto- ja ammatinvalintaan. Nuoremmalle kohderyhmälle pilotoitiin TulevaisuusJalostAmo- toimintamalli kehittämään opintojen keskeyttämisiä ehkäisevää toimintaa. Nivelvaiheen tuen tehostamista siirtymävaiheissa opintojen keskeytymistä ehkäisevänä toimintana pilotoitiin peruskouluyhteistyötä.
Pilotoinneilla kehitettiin NASTA - ohjaus- ja toimintamalleja, joilla edistettiin kohderyhmien osallistumista ammatilliseen koulutukseen ja siirtymistä koulutuksesta työelämään.
Pilotointien toteutuksia on katsottavissa AmmattiPaja videotrailereissa (katsottavissa YouTubessa haulla: NASTA Ammattipajat), ja pilotointien tuloksia on katsottavissa osallistujahaastatteluvideoissa (katsottavissa YouTubessa haulla: NASTA polkuja). Toiminnasta ja tuloksista on luettavissa NASTA-lehdestä (Sähköinen versio on luettavissa osoitteessa https://epaper.fi/read/5573/vXIQpDIZ).

Tuloksina pilotointeihin osallistui kohderyhmää reilusti yli tavoitteen ja kehittyi asiakaslähtöinen jatkuvaan hakuun soveltuva Ammattipaja –toimintamalli sekä moniammatillisessa verkostoyhteistyössä toimiva NASTA -valmennus –ohjausmalli.
Pilotoinneista kerättiin palautetta osallistujilta ja opettajilta. Palautteiden perusteella toiminta on ollut tarpeellista ja vaikuttavaa.

Neljäntenä tavoitteena oli ammatillisten opettajien ja ohjaushenkilöstön osaamisen lisääminen. Tavoitteen mukaisesti järjestettiin koulutusta teemaan liittyen. Hankkeen kohderyhmien ohjaukseen valmiuksia ja konkreettisia työvälineitä tarjoava Trigenda dialogi-työväline-koulutukseen osallistui 13 henkilöä. Koulutuspalautteeseen vastanneet (viisi vastaajaa) kokivat koulutuksen hyödylliseksi työnsä kannalta.
Toteutettiin Uusi Opettajuus-koulutus, joka koostui kolmesta lähikerrasta (ryhmäohjaus) sekä yksilöohjauksesta. Opettajia, ohjaus- ja tukihenkilöstöä sekä yhteistyötahojen edustajia osallistui koulutukseen kymmenen.
Ohjaus- ja opetushenkilöstöä osallistui Parasta osaamista hankkeen webinaareihin.


Viidentenä tavoitteena oli vahvistaa alueellista yhteistyötä kehittäen kumppanuuksia eri toimijoiden ja työelämän kanssa kohderyhmien opinto- ja työllistymispolkujen edistämiseksi.
Tehtiin tiivistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kuten TYP, TE-toimisto, 3.sektorin toimijat, Etelä-Karjalan Ohjaamo ja peruskoulut kanssa kohderyhmien tavoittamiseksi ja ohjaamiseksi hankkeen toimenpiteisiin.
Tehtiin oppilaitosvierailuja (mm. peruskoulut ja lukiot) ja toteutettiin yritysvierailuja ja työhön tutustumisjaksoja. Toteutettiin NASTA -ohjausmalleja moniammatillisessa yhteistyössä. Tehtiin hankeyhteistyötä. Osallistuttiin paikkakunnalla järjestettyihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa tavoitettiin kohderyhmää ja kehitettiin kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa.
Hankkeen hyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseksi vahvistettiin alueellisessa yhteistyössä opetustoimen kanssa uusien nivelvaiheen ohjausmuotojen kehittämistä.
Kohderyhmien opinto- ja työllistymispolkujen edistämiseksi kartoitettiin ja tavattiin työelämäkumppaneita yhteistyöpalavereissa sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalan työnantajatahon edustajien kanssa. Osallistuttiin paikkakunnalla toteutettuihin työnhakutapahtumiin.

Työvalmentajan tuki vakiintui osaksi Sampon toimintaa ja NASTA AmmattiPajat ovat valmiita, jatkossa sovellettavia ohjausmalleja.