Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20929

Hankkeen nimi: Meidän tupa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: SoTe kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208521-2

Jakeluosoite: PL 13

Puhelinnumero: 0144598208

Postinumero: 43101

Postitoimipaikka: SAARIJÄRVI

WWW-osoite: http://www.saarikka.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Miettinen Kirsi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Sosiaalityöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.miettinen(at)saarikka.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444597841

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Meidän tupa -hankkeen tavoitteena on luoda sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, kokonaisuus, joka määrittelee sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, toimijat ja toimintamuodot Saarikan alueella (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi). Lisäksi hankkeen tavoitteena on käynnistää moniammatillista sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille matalan kynnyksen kohtaamispaikassa Saarijärvellä. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ja työelämän ulkopuolella olevista henkilöistä tarvitsee sosiaalista kuntoutusta osana muuta perinteisempää ja vakiintuneempaa (lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus) kuntoutusta kohti työelämää. Hankkeen keskeisenä lähtökohtana on sellaisen toimintatilan perustaminen Saarijärvelle, jossa moniammatillista, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat kokoavaa sosiaalista kuntoutusta voidaan kehittää ja toteuttaa. Hankkeen aikana toimintamalli pilotoidaan Saarijärvellä ja siirretään soveltuvin osin muihin Saarikan alueen kuntiin.

Hankkeen kohderyhmänä on heikossa työmarkkina-asemassa olevat: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja päihderiippuvuudesta kärsivät henkilöt, nuoret sekä maahanmuuttajat. Hankkeessa on sukupuolisensitiivinen työote ja hankkeessa hyödynnetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmiä. Hanke tähtää asiakkaan tasa-arvoiseen kohtaamiseen sekä työotteeseen, jossa rohkaistaan miehiä ja naisia oman itsensä näköiseen elämään ja polkuun kohti työelämää.

Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat vertaisryhmät, ohjattu ryhmätoiminta, kansalaisopiston päiväryhmät, erilaiset teemaryhmät, kokemusasiantuntijoiden vierailut, asiakasraati, asiantuntijaluennot, asiakasohjaus ilman ajanvarausta, toimijoiden moniammatillinen yhteistyö ja paikallisuuden tukeminen.

Hankkeen tuloksena Saarikan alueella on osallisuutta edistävä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli sekä toimiva matalan kynnyksen toimintatila ja tietoa toimivan tilan edellytyksistä. Hankkeessa on kerätty järjestelmällisesti asiakaspalautetta kohderyhmältä hankkeen eri toiminnoista. Lisäksi on tilastoitu kohderyhmän sosioekonominen asema asiakkaan osallistumisen eri vaiheissa. Erityistä huomioita kiinnitetään myös siihen, mihin osallistujat ohjautuvat hankkeen jälkeen. Hanke on koonnut välilliset kohderyhmät yhteen, kerännyt näiltä saatavaa tietoa hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistänyt yhteistyön jatkumista. Hankkeessa on muodostettu toimiva kehittämistyön asiakasraati. Itseohjautuvat vertaistukiryhmät ovat käynnistyneet. Hanke on tuottanut tietoa paikallisista toimintatavoista ja kehittämistarpeista, jota voidaan hyödyntää Sote-uudistuksessa. Hankkeen aikana on luotu toimintamalleja, joita on toteutettu jo hankkeen aikana toiminnan juurruttamiseksi alueelle.

Hankkeen sosiaalista vaikuttavuutta mitataan hankkeen aikana kerättävällä tiedolla ja seuraamalla asiakkaan hyvinvoinnin muutoksia eli näyttöön perustuvalla toiminnalla (Evidence Based Practice). Vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan seuraavilla mittareilla: Kykyviisari 2.0, GAS-menetelmä, WHODAS 2.0.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja päihderiippuvuudesta kärsivät henkilöt, nuoret sekä maahanmuuttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

-kuntalaiset, jotka ovat kohderyhmän ulkopuolella
-järjestötoimijat
-viranomaiset, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, kunnan työllisyyspalvelut, nuoriso- ja sivistystoimi
-seurakunnat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 161 181

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 071

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 908

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 162 762

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Kyyjärvi, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysissä on hyödynnetty Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja (Suvaopas 2007:25, Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta 2015:22)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työntekijöistä suurin osa on naisia, millä saattaa olla vaikutus siihen, miten ja millaista toimintaa järjestetään. Hankkeen kohderyhmästä suurin osa on miehiä ja tämä on tarkoitus huomioida hankkeen toiminnassa. Hankkeen sisältönä on sosiaalinen kuntoutus ja ryhmissä saatetaan käsitellä henkilökohtaisia teemoja, jolloin sukupuolisensitiivisyys tulee huomioida. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että naisille ja miehille järjestetään tarvittaessa omia ryhmiä. Toiminnan sisältö suunnitellaan siten, että se vastaa sekä miesten että naisten omia tarpeita. Myös sukupuolten välistä keskinäistä ja tasa-arvoista vuorovaikutusta tuetaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on sosiaalinen kuntoutus, ei varsinaisesti sukupuolten tasa-arvo sinänsä. Sukupuolten tasa-arvon vahvistaminen tullaan hankkeessa kuitenkin huomioimaan vahvasti toiminnan järjestämisessä sekä kohderyhmän tarpeita arvioitaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Jätteiden hyötykäyttö ja kierrättäminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Suositaan paikallisia palveluja
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Toimintatilan sijainnissa keskeistä on, että kohderyhmän on mahdollista saapua paikalle jalkaisin tai joukkoliikenteellä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Tutkimusten mukaan sosiaalisella pääomalla, jota hanke lisää, on suora vaikutus terveyteen ja elinikään (Hyyppä, M. T. 2011)
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeessa on sukupuolisensitiivinen työote ja hanke tähtää asiakkaan tasa-arvoiseen kohtaamiseen sekä aktiiviseen työotteeseen, jossa rohkaistaan miehiä ja naisia oman itsensä näköiseen elämään ja polkuun kohti työelämää.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Keskeistä hankkeessa on kaikkien kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osallisuuden vahvistaminen. Hankkeella parannetaan kohderyhmän vaikutusmahdollisuuksia omassa yhteisössään. Hankkeessa kehitettävän toimintatilan on tarkoitus muodostua paikaksi, jossa eri kulttuurien on luonteva kohdata ja toimia yhdessä ja näin lisätä keskinäistä ymmärrystä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sosiaalinen kuntoutus on uusi palvelumuoto vuonna 2015 voimaan tulleessa uudistetussa sosiaalihuoltolaissa (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301 § 17.) Palvelu on hakenut valtakunnallisestikin vielä toimintamuotojaan ja vakiintuneita malleja ja käytäntöjä ei vielä ole. Hankkeen tavoitteena oli luoda perusturvaliikelaitos Saarikalle sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja kokonaisuus, sekä määritellä ja pilotoida alueen sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, toimijat ja toimintamuodot. Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (SOSKU-hanke) luotiin erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen malleja, sekä laatukriteerit sen tavoiteltavien tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Meidän Tupa – hankkeessa seurattiin hankeaikana valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyötä tiiviisti ja huomioitiin valtakunnallisen työn omalla paikallistasollaan.
Hankkeessa luotiin ja käynnistettiin heikossa työmarkkina-asemassa oleville sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa mm. vertaistoiminnan-, erilaisten ryhmätoimintojen-, yksilötoiminnan-, yksilöohjauksen- ja matalan kynnyksen toimipaikan muodoissa. Hankkeen alussa luotiin matalan kynnyksen toimipaikka Saarijärvelle, joka mahdollisti toteuttamaan sosiaalista kuntoutusta ja jalkautuvaa sosiaalityötä ilman virastomaisen ympäristön tuomia rajoitteita. Kohtaamispaikka säilyy hankeen jälkeenkin. Avoin kohtaamispaikka, Tupa, osoittautui paikaksi, jossa kävijät kokivat tulevansa kohdatuksi luonnollisesti ilman päätöksentekopaineita. Tupa koettiin neutraaliksi paikaksi, joka ei leimaa kävijäänsä ja jossa asiakas koki saavansa olla oma itsensä. Toimintaa kuvailtiin mm. vapaamuotoiseksi, inhimilliseksi ja joustavaksi. Toiminnan sisältöjä vietiin soveltuvin osin Saarikan kaikkiin kuntiin mm. erilaisten ryhmätoimintojen, yksilöohjauksen ja teemapäivien muodossa.
Hankkeen tuloksena luotiin Saarikalle sosiaalisen kuntoutuksen palvelupolku, missä määritellään palveluun ohjautuminen, palvelun käynnistyminen, toiminta ja toteutus, sekä tavoite ja vaikuttavuus. Alueen kunnat ovat toimintaympäristöinä erilaisia ja hankkeen avulla on saatu selvyys alueen tarpeista sekä yksilöohjauksen tarpeellisuudesta. Lisäksi hankkeen aikana tuotetun tiedon perusteella Saarikkaan on päätetty palkata sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja.
Toinen hankkeen tavoitteesta oli asiakasosallisuuden lisääminen Saarikan sosiaali- ja terveyspaleluissa. Hankkeen aikana kokoontui aktiivinen kehittäjäasiakastyöryhmä, jonka tavoitteina oli kehittää asiakaslähtöisiä palveluluita yhteiskehittämisen periaatteella. Asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä hyödynnettiin toiminnan ja palveluiden suunnittelussa ja tuloksina syntyi mm. kokemusasiantuntijan käyttäminen päihdepalveluissa ja ensiapuopas sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Yhteiskehittämisen työmuotoa toteutettiin kehittäjäasiakkaiden ja Saarikan johdon edustajien kanssa vuoropuhelun ja tapaamisten muodossa. Kehittäjäasiakastoimintaa asiakasosallisuutta tullaan hankkeen jälkeen juurruttamaan laajemminkin Saarikan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteistyössä ProSos -hankkeen kanssa on tuotettu video yhteiskehittämisestä. Hanke on tuonut tietoa kokemusasiantuntijoiden lisäkoulutustarpeesta ja hankkeessa saadun tiedon perusteella sitä on lähdetty suunnittelemaan Saarikan alueella.