Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20931

Hankkeen nimi: TOIMI NYT ! Työelämäosallisuuden lisääminen jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn tunnistamisella

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nuorisokeskus Piispala

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0175798-8

Jakeluosoite: Kurssitie 40

Puhelinnumero: 0207 694300

Postinumero: 43300

Postitoimipaikka: Kannonkoski

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Hietaharju

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.hietaharju(at)piispala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207 694302

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TOIMI NYT- hankkeen asiakastyön tavoitteena on vahvistaa ennalta ehkäisevällä työotteella haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työelämäosallisuutta, sekä edistää heidän jäljellä olevan työ- ja toimintakykynsä tunnistamista, vahvistamista ja nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä avoimilla työmarkkinoilla.
Hankkeen yleistavoitteena on kehittää alueelle sopiva seudullinen toimintamalli kiinteäksi osaksi kuntien aktiivista työllisyydenhoitoprosessia. Toimintamalli parantaa työllisyyden hoidon laatua, yhtenäisyyttä ja työvoiman saatavuutta selkiyttäen samalla alueen kuntien roolia työllisyyttä edistävien palvelujen järjestämisessä.
Toimintamalli kehitetään kaikkien keskeisten työllisyystoimijoiden yhteistyönä ja sillä pyritään ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja siitä aiheutuvia ongelmia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mallin rakentamiseen otetaan vahvasti mukaan alueen kolmannen sektorin toimijat ja yritykset.

Hankkeen toimenpiteiden perustana on asiakaslähtöinen toimintaprosessi johon sisältyy seuraavat käytännön toimenpiteet:
1) 1-6 kk:n mittainen intensiivinen aktivointijakso sisältäen yksilö- ja ryhmätoimintaa
2) Työkyvyn tunnistaminen aidossa työympäristössä yksilöllisesti suunniteltujen työtehtävien avulla
3) Työ- ja toimintakykyyn sopivien lyhyiden työjaksojen etsiminen avoimilta työmarkkinoilta
4) Yksilöllisen kasvuprosessin tukeminen ryhmätoiminnan avulla
Työjaksojen lisäksi asiakkaille järjestetään yleiseen toimintakykyyn liittyviä kuntoutus- tmv. toimenpiteitä, joita kehitetään alueen SOTE-palvelujen muutosprosessin yhteydessä.

Hankkeen tuloksena asiakkaiden
1) Työelämäosallisuus on vahvistunut ja heille on syntynyt uusia työelämän verkostoja
2) Jäljellä olevan työkyvyn parempi tunnistaminen on johtanut laadukkaampaan työnsuunnitteluun ja sitä kautta työllistymiseen pääosin avoimille työmarkkinoille
3) Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on parantunut

Hankkeen avulla alueelle on syntynyt yhteistyöhön perustuva, nykyistä tehokkaampi työllisyydenhoidon toimintamalli kaikkien keskeisten työllisyystoimijoiden, kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat kaikki toiminta-alueella asuvat 20-63 vuotiaat pitäaikaistyöttömät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja muutoin vaikeasti työllistyvät henkilöt, joiden työkyky on merkittävästi alentunut tai joiden työkykyä tulee arvioida työllistymissuunnitelman laatimiseksi.

Asiakasohjautuvuus hankkeeseen tulee pääasiassa Pohjoisen Keski-Suomen sosiaalitoimen viranhaltijoiden ja monialaisen yhteispalvelun TYP:n kautta. TYP:n asiakasmäärä oli syksyllä 2016 noin 300. Pohjoisen TYP-alueeseen kuuluvat siis seitsemän kuntaa; Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari. Lisäksi seutukuntaan lasketaan mukaan Saarijärvi, joka kuuluu Eteläiseen TYP-verkostoon.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa mukana olevat yksilö- ja työvalmentajat, kuntien työkykykoordinaattorit ja muut työllisyystoimijat.
Yritysten ja kolmannen sektorin työntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 185 750

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 082

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 247 666

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 220 109

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Kannonkoski, Pihtipudas, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa järjestettävä toiminta (yksilö- ja ryhmätoiminta) soveltuu erittäin hyvin eri sukupuolten edustajille. Hankkeen kohderyhmään kuuluu myös tasapuolisesti naisia ja miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen järjestämä ryhmätoiminta suunnitellaan molempien sukupuolten vaatimusten mukaisesti vahvistaen näin tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa järjestettävä toiminta on suunniteltu soveltuvaksi tasa-arvoisesti kaikille osanottajille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Positiivinen kannustus kestävän kehityksen huomioimiseen oman tekemisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Työn yhteydessä tapahtuva opastus ja koulutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Työn yhteydessä tapahtuva opastus ja koulutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Hankkeen kautta saadaan alueelle uutta työvoimaa kotitalouksien ja yristysten käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Uusia terveyden ja hyvinvoinnin palvelutuotteita julkisten palvelujen täydennykseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Yhteiskuljetukset työkokeiluihin yms. tapahtumiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 4
Osanottajien kokonaiskuva omasta tilanteesta paranee ja kokonaiskuntoisuus kohenee.
Tasa-arvon edistäminen 10 5
Tämä kohderyhmä pääsee osalliseksi oman elämänsä hallintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Työelämäosallisuus vahvistuu merkittävästi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 4 4
Yleinen tieto- ja taitotaso paranee (kestävn kehityksen periaatteet).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Toimi Nyt!-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ennaltaehkäisevällä työotteella haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien 20 - 63 -vuotiaiden henkilöiden työelämäosallisuutta sekä edistää heidän jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn tunnistamista, vahvistamista ja tehokkaampaa hyödyntämistä avoimilla työmarkkinoilla. Tavoitteena oli kehittää alueelle toimintamalli, joka parantaa työllisyyden hoidon laatua.

Hankkeen toimenpiteiden perustana oli asiakaslähtöinen ote ja asiakkaita tavattiin sekä yksilöllisesti että ryhmätoiminnassa. Suurimmalla osalla asiakkaista työkyvyn tunnistaminen vaati aluksi perusteellisen terveyden selvittämisen. Prosessit olivat pitkiä ja asiakkaiden tilanteet ennakoitua haastavampia ja monen hankkeessa olon aika venyi yli aiemmin suunnitellun kuuden kuukauden. Asiakkaan henkilökohtaisen jatkopolun mukaisesti edettiin joko sairauslomalle ja kuntoutus- tai työkyvyttömyyseläkeselvittelyihin tai työkokeilun kautta suuntaamaan kohti työelämää. Prosessista on laadittu erillinen kaavio. Moni kaipasi apua vuoden 2018 alusta voimaan tulleeseen aktiivimalliin ja sen tuomiin velvoitteisiin ja löytämään työkokeilu- ja/tai työpaikkoja.

Hankkeessa tehtyjen havaintojen ja kokemusten pohjalta sekä asiakkailta saadun palautteen mukaan on ollut tärkeää, että asiakkaalla on ollut vierellä työntekijä, vierelläkulkija, joka selvittää heidän kanssaan työkykyyn ja työllistymiseen liittyviä asioita. Tärkeänä tukena on koettu myös se, että työntekijä on lähtenyt mukaan vastaanotoille ja palavereihin. Hankkeen aikana on havaittu, että asiakkaat eivät itse välttämättä kykene ajamaan omaa asiaansa tai selittämään tilannettaan. On koettu hyväksi että tavoitettavissa on ollut henkilö, jolle ei ole erillistä soittoaikaa ja joka ei ole sellaisessa auktoriteettiasemassa kuten esimerkiksi sosiaalityöntekijä.

Hanketyöntekijöiden hankkiman työkyvynarviointi IMBA/Melba -lisenssin myötä on saatu informaatiota asiakkaiden todellisesta työkyvystä. Arviointimenetelmä on havainnollistanut työ- ja toimintakykyä asiakkaalle itselleen, asiakkaan kanssa toimiville työllisyystoimijoille, lääkäreille, työeläkelaitoksille ja TE-toimistolle.

Osa asiakkaista on rohkaistunut itse hakemaan työkokeilu- ja työpaikkoja, eli työelämän verkostot ovat laajentuneet ja asiakkaat ovat alkaneet huomioida itsekin alueen eri mahdollisuuksia. Asiakkaan motivaatiolla on ollut suuri merkitys. Työkyvyn arvioinnit ja lääkärikäyntien mahdollistaminen ja seuranta ovat johtaneet jäljellä olevan työkyvyn tunnistamiseen ja helpottaneet työllistymisen suunnittelua. Lisäksi asiakkaiden elämänlaatuun on saatu parannuksia mm. sairauksien löytämisen ja paremman hoidon seurauksena. Tällöin fyysinen toimintakyky on parantunut, joka on taas parantanut psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Asiakkaiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on ollut kuitenkin haastavaa asiakkaiden alentuneen työkyvyn vuoksi. Alueen yrityksissä ei ole ollut juurikaan tarjolla työtehtäviä, joita pystyttäisiin räätälöimään sopiviksi osatyökykyisille työnhakijoille. Myös yritysten skeptinen asenne ottaa osatyökykyisiä työntekijöitä on haitannut asiakkaiden työllistymistä. Yhteistyötä alueen työllisyystoimijoiden kanssa on tehty paljon. Asiakkaista 31,5 % pääsi työkokeiluun ja 25 % on työllistynyt hankkeessa olon aikana joko yrityksiin, säätiöihin, järjestöihin tai kunnan/kaupungin toimipisteisiin.

Hankkeessa kehiteltiin pohjoiseen Keski-Suomeen alueellista työllisyydenhoidon mallia, jossa työttömät saisivat kaikki tarvitsemansa palvelut keskitetysti yhden luukun periaatteella. Tavoitteena oli seutukunnallinen yhteinen työllisyysyksikkö, josta asiakas saisi apua työllistymiseen, työkyvyn tunnistamiseen ja vahvistamiseen sekä yritykset saisivat apua työllistämiseen ja siihen liittyviin prosesseihin. Ideaa kehiteltiin yhdessä OivaTyö Oy:n kanssa ja malli on siirtynyt seutujohtoryhmälle käsiteltäväksi.