Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20933

Hankkeen nimi: YZ-sukupolvi ja työllisyys - nopea reagointi (YZ-projekti)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nivalan Työpajasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2697692-5

Jakeluosoite: Peltotie 9

Puhelinnumero: 0407132037

Postinumero: 85500

Postitoimipaikka: Nivala

WWW-osoite: http://www.nivalantyopaja.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tellervo Kivistö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tellervo.kivisto(at)nivala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407132040

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

YZ- projekti - erityishuomio nuoriin
Nuoria työttömiä pyritään työllistämään monien eri tahojen kautta, kuten TE-toimisto, sosiaalitoimi, kunnan työllisyyspalvelut. Vaikka laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta onkin purkanut päällekkäisyyttä ja lisännyt palvelun oikein kohdentumista, jää edelleen kehittämistä nuorten työttömien ja työttömyysuhassa olevien nuorten ja palveluiden kohtaamisessa. Haasteena on edelleen se, että palvelut reagoivat liian hitaasti nuoren tilanteeseen; nuorelle kuukausi on pitkä aika.
Työn luonteen ja toimintaympäristön muutoksiin on kiinnitetty laajasti huomiota. Vähemmälle huomiolle on jäänyt työntekijäsukupolvien luonteenomaisten piirteiden muutokseen reagoiminen ja ennakoiva varautuminen. Työelämässä suurimpana ryhmänä 2010-luvulla on sodan jälkeisten suurten ikäluokkien sukupolvi (1946-64). Heistä vain 10 % on arvion mukaan töissä 2030-luvulla. Toinen työntekijäryhmä, jonka määrä vähenee, on X-sukupolvi (1965-1976 syntyneet). Suurin osa reilun kymmenen vuoden kuluttua työmarkkinoilla olevista kuuluu sukupolviin Y (syntyneet 1977-1997) ja Z (syntyneet 1998 ja sen jälkeen).

YZ –projektin tarkoituksena on kiinnittää erityishuomio nuoriin ja kehittää nuorille sopiva palvelumalli työllistymisen edistämiseksi.

Projektin kohderyhmä
• Nuoret (alle 30 v.) pitkäaikaistyöttömät yli 300 pv ja yli 1000 pv työmarkkinatuella olleet
• Perusasteen jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneet
• Toisen asteen opinnot keskeyttäneet
• Eri sanktioiden vuoksi työmarkkinatuen ulkopuolella olevat nuoret (toimeentulotuella olevat)
• Työttömyyspäivärahaa (ansiosidonnainen/peruspäivärahaa) saavat nuoret

Nivalassa YZ -projektin kohderyhmään kuuluu 229 henkilöä.

Projektin toimenpiteet
1) Kehittää ja käyttöönottaa nopean reagoimisen malli kohderyhmässä olevien nuorten auttamiseksi monialaisessa yhteistyössä.
Kehitettävä malli ottaa huomioon kohderyhmän ominaispiirteet. Mallissa pyritään toimimaan mahdollisimman nopeasti kohdattaessa ongelmanuori, saattamaan tämä nopeasti tarvittavan palvelun piiriin sekä palvelusta toiseen. Tämä edellyttää monialaisen yhteistyö sujuvuutta, toiminnan yhteistä päämäärää ja toimintojen välisten rajapintojen muuttamista yhdyspinnoiksi. Apuna käytetään nykyaikaisia digitaalista ympäristöä.
Projektin aikana vahvistetaan nuorten osallisuutta yhteiskunnassa perustamalla etsivää nuorisotyötä varten rekisteri, jonka avulla syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tavoitetaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.

2) Kehitetään ja käynnistetään Nivalan Työpajasäätiön yhteyteen ns. YZ-lähtöasema, jonne projektin asiakkaat ohjataan monialaisen yhteistyön kautta. YZ -lähtöaseman toiminnassa nuori otetaan vastaan, kartoitetaan hänen tarpeensa, sovitaan yhteydenpitotavat ja laaditaan toimenpiteet jatkopoluksi koulutukseen, työllistymiseen tai yrittäjyyteen. Toiminnassa on myös olennaista nopeus ja nykyaikaisen digitaalisen ympäristön hyödyntäminen.
YZ -lähtöaseman motivointi- ja valmiusjakson aikana kiinnitetään nuori asiakas toimintaan, tuetaan aktiivisuutta ja itseauttamista, sekä puretaan esteitä jatkovalinnoilta.
Motivointi- ja valmiusjakson aikana hyödynnetään henkilökohtaista valmentajaa nuoren tueksi. Terveyspalvelujen kanssa tehtävänä yhteistyönä tarjotaan asiakkaille laaja-alainen terveystarkastus, jonka avulla selkeytetään työkykyä ja siihen mahdollisesti liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia rajoituksia.
Projektissa kehitetään nuorille paremmin sopiva terveystarkastusmalli sekä syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tunnistamismalli.

YZ-projekti pohjautuu Työ- ja elinkeinoministeriölle keväällä 2016 tehtyyn kokeiluesitykseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kokeilun ensisijaiset asiakkaat:
- Nuoret (alle 30 v.) pitkäaikaistyöttömät
- Yli 300 pv työmarkkinatuella olleet
- Perusasteen jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneet
- Toisen asteen opinnot keskeyttäneet
- Eri sanktioiden vuoksi työmarkkinatuen ulkopuolella olevat nuoret (toimeentulotuella olevat)
- Työttömyyspäivärahaa (ansiosidonnainen/peruspäivärahaa) saavat nuoret

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat projektin yhteistyötahot Nivalan kaupunki, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sosiaali- ja
terveystoimi sekä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, jotka voivat projektin aikana kehittää organisaationa omaa
toimintaansa ja yhteistoimintaa organisaatioiden välillä.
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n merkitys kokeilun toteuttamisessa on tärkeä koulutusta tuottavana tahona.
Jedu on myös kehittämässä toimintamallia nuorten opiskelun keskeyttämisen vähentämiseksi.
Säätiön muut osakkaat, Nivalan seurakunta, Nivalan Yrittäjät ry, Nivala-Seura ry, MTK Nivala ry ja Nivalan 4H yhdistys
hyötyvät projektista saadessaan projektista sisältöä omaan toimintaansa nuorten parissa ja voivat olla ohjaamassa
nuoria projektin palveluiden piiriin.
Kokeilun aikana vahvistetaan yhteistyötä seudullisten yrityspalvelujen kanssa erityisesti yrittäjyyspolun valitsevien
nuorten osalta.
Kolmas sektori; yhdistykset ja seurat, voivat kehittää toimntansa sisältöä nuorten tarpeet huomioiden ja voivat olla
ohjaamassa nuoria projektin palveluiden piiriin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 323 716

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 666

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 716

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 283 666

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Nivala-Haapajärven

Kunnat: Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Peltotie 9

Postinumero: 85500

Postitoimipaikka: Nivala

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 229

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektin suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöanalyysissä on huomioitu Tartu tilaisuuteen -hankkeen ja Nivalan Työpajasäätiön seurantatietoja. Analyysiä on tarkennettu käyttämälä STM:n ohjeistusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. On nähtvissä että poikien ja miesten määrä projektin asiakkaina tulee olemaan suurempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektissa kehitetty toimintamalli ja digitaalisuu sopii naisille, miehille, tytöille ja pojille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin välillisenä tavoitteena voidaan nähdä poikien ja miesten työllisyyttä edistävien palvelumallisen edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Projektin toimenpiteillä ja toteutusmallilla ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Projekti ei ole vaikutusta ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Projektilla ei ole vaikutusta kasvillisuuteen eikä eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Projektin toiminnalla ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Projektilla ei ole vaikutusta Natura 2000 -kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Projekti vaikuta jätteiden määrän, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen, eikä energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Projektilla ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Yrittäjyyskasvatuksen myötä syntyy uutta yritystoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Projektissa kehitetään olemassa olevaa monialaista nuorten palvelua tehokkaammaksi ja ketterämmäksi. Toimintamalli vähentää jatkossa nuorten työttömyydestä johtuvia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Projektilla ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Projekti vaikuttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten terveyden, hyvinvoinnin, esteettömyyden, osallisuuden, osallistumisen, työllisyyden, tiedon saatavuuden, harrastemahdollisuuksien ja luovuuden toteuttamiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Projekti vaikuttaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistymiseen vähentämällä työttömyyttä ja ehkäisemällä syrjääntymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Projekti vähentää työttömyydestä ja syrjääntymisestä johtuvaa eriarvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 5
Projektilla kehitetään uusia toimintammalleja jotka lisäävät projektin osallistujien osallisuutta yhteiskuntaan ja kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Projektilla voi aktivoidan osallistujiaan aktivoitumaan ympäristöön liittyviin asioihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

YZ- projekti - erityishuomio nuoriin

YZ –projektissa on kiinnitettiin erityishuomio työttömiin nuoriin ja heille sopiva palvelumalli kehitettiin työllistymisen edistämiseksi.
Projektin kohderyhmänä oli
• Nuoret (alle 30 v.) pitkäaikaistyöttömät yli 300 pv ja yli 1000 pv työmarkkinatuella olleet
• Perusasteen jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneet
• Toisen asteen opinnot keskeyttäneet
• Eri sanktioiden vuoksi työmarkkinatuen ulkopuolella olevat nuoret (toimeentulotuella olevat)
• Työttömyyspäivärahaa (ansiosidonnainen/peruspäivärahaa) saavat nuoret

Hankkeen alkaessa Nivalassa YZ-projektin kohderyhmään kuului 229 henkilöä, joista asiakkaina oli 53 henkilöä.

Projektisuunnitelmassa määritellyt ja toteutetut toimenpiteet olivat:
1) Kehitettiin alueellisten toimijoiden verkostoa kohderyhmässä olevien nuorten auttamiseksi monialaisessa yhteistyössä. Siinä ohjattiin nuori mahdollisimman nopeasti tarvittavan palvelun piiriin sekä palvelusta toiseen. Se edellytti monialaisen yhteistyö sujuvuutta, toiminnan yhteistä päämäärää ja toimintojen välisten rajapintojen poistamista. Mallin toteutumista varten yhteistyöverkoston toimintaa kehitettiin ja pidettiin yhteisiä tapaamisia.
Tavoitteisiin pääsemistä esti hankkeen aikana tehty muutama iso muutos. Toimeentulotuki siirtyi Kelan vastuulle, ja tukea pystyttiin hakemaan verkon kautta. Tämä muutos vähensi oleellisesti kontaktipintaa asiakasryhmään eikä kaikkia pitkään työttöminä olleita enää tavoitettu. Tietosuoja-asetuksien tiukentuessa tiedonsiirto eri toimijoiden välillä ei enää onnistunut yhtä joustavasti kuin aiemmin.

2) Kohderyhmänä olleet pitkäaikaistyöttömät nuoret vaativat usein tukea arjen hallinnassa ja työnhakuvalmiuksissa. YZ-Projektin aikana asiakkaiden tarpeet ja tilanne kartoitettiin, ja heidät ohjattiin tarpeita vastaaviin palveluihin. Osa työttömistä nuorista sai työpaikan tai lähti opiskelemaan, yksi lähti yrittäjäksi. Iso osa tarvitsi muitakin palveluita kuin tukea työllistymiseen, esim. päivärytmi ja arjen hallinta puuttuivat kokonaan, jolloin valmennukset ja kuntouttava työtoiminta olivat tarvittavia palveluita.
Hankkeeseen palkattu henkilökunta tuki asiakkaiden ohjaamista laaja-alaisesti ja tavoitteellisesti. Nivalaan perustettiin YZ-lähtöaseman tilalle Ohjaamo, josta nuoret saavat tukea ja tietoa palveluista monialaisen yhteistyön kautta.
Nuorten terveystarkastusten tueksi valmisteltiin lähetteen tyyppinen lomake, jossa etukäteen selviteltiin asiakkaan tilanne.