Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20934

Hankkeen nimi: AboaNova - Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Turun seudulla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: PL 355

Puhelinnumero: (02)330 000

Postinumero: 20101

Postitoimipaikka: TURKU

WWW-osoite: http://www.turku.fi/sivistystoimiala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mäkelä Matti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston päällikö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 9073 166

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomeen ja Turun talousalueelle saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti vuosien 2015 ja 2016 aikana. Samaan aikaan maahanmuuttajakoulutuksen kenttä ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet, ohjausverkosto on laajentunut ja alueen kotoutumis- ja kielikoulutusta antavien tahojen määrä on lisääntynyt.

Hankkeen kohderyhmänä ovat vasta maahan tulleet eri-ikäiset maahanmuuttajat, jotka ovat saaneet pysyvän tai määräaikaisen oleskeluluvan. Lisäksi kohderyhmään kuuluu maahanmuuttajatyössä mukana olevien eri organisaatioiden henkilöstö.

Tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien siirtymistä kielikoulutuksesta muihin koulutuksiin ja/tai työelämään sekä yrittäjiksi kehittämällä uusia, entistä työelämälähtöisempiä kielikoulutuksen toteutustapoja. Lisäksi tavoitteena on kehittää ohjauksen ja tukitoiminnan malleja niin, että ne saumattomasti tukevat edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamista ja lisäävät kielikoulutuksen vaikuttavuutta.

Tavoitteena on myös kehittää maahanmuuttajatyötä tekevien verkostoyhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja, jotta olemassa olevia resursseja voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on toisilta oppimisen ja yhteisen kehittämistyön avulla edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja nopeampaa siirtymistä koulutukseen ja työelämään sekä yrittäjyyteen.

Projektin toimenpiteet toteutetaan seitsemässä eri työkokonaisuudessa:
1. Kielikoulutusten, ohjauksen ja muun tuen kehittäminen
2. Työelämään ja koulutukseen siirtymisen nopeuttaminen
3. Yrittäjyyden edistäminen
4. Verkostoyhteistyön ja erilaisten tukipalvelujen kehittäminen
5. Tutkimus ja arviointi
6. Levittäminen ja tuotteistaminen
7. Kansainvälinen yhteistyö

Hankkeen tuloksena syntyy uusia työelämälähtöisiä kielikoulutuksen toteutusmalleja, niitä tukevia ohjauksen ja muun tuen malleja, jotka mahdollistavat nopeamman siirtymisen jatko-opintoihin, yrittäjyyteen ja työelämään. Tuloksena syntyy myös entistä tehokkaammin toimiva maahanmuuttajien koulutuksen ja ohjauksen alueellinen toimijaverkosto ja yhteistyömalli, joka tukee resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja alueellista vaikuttavuutta.

Kehitetyt hyvät käytännöt ja toimintamallit mallinnetaan ja tuotteistetaan sekä levitetään alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Projektin valmistelusta ja kansallisesta toteutuksesta vastaavat Turun kaupungin sivistystoimiala, Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmä, Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turun kristillinen opisto ja Siirtolaisuusinstituutti. Kansainvälisessä yhteistyössä ovat lisäksi mukana Norden Association in Sweden (Tukholma, Ruotsi), SALAR - The Swedish Association of Local Authorities and Regions (Tukholma, Ruotsi), The Skåne Association of Local Authorities (SALA)(Skåne, Ruotsi) ja Thomas More University College (Geel, Belgia).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat vasta maahan tulleet eri-ikäiset maahanmuuttajat, jotka ovat saaneet pysyvän tai määräaikaisen oleskeluluvan. Lisäksi kohderyhmään kuuluu maahanmuuttajatyössä mukana olevien eri organisaatioiden henkilöstö (johto, opettajat, ohjaushenkilöstö, muu henkilöstö).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat levittämistyön kautta muut maahanmuuttajatyössä mukana olevat organisaatiot ja hankkeet Suomessa ja muualla EU:n alueella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 374 805

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 359 311

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 443 843

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 495

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Paimio, Lieto, Sauvo, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 345

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen arvioidut osallistujamäärät perustuvat alkuvuonna 2016 tehtyyn alkuvaiheen osaamisen tunnistamiseen, jonka mukaan kartoitetuista naisia oli vain 10 %. Lisäksi toteuttajaorganisaatioilta on tiedusteltu opiskelijoiden nykyistä sukupuolijakaumaa. Maahanmuuttoviraston tilastot eivät kerro asiakkaiden sukupuolta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tarjoaa mahdollisuuden purkaa Suomen työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta. Tämä tapahtuu hankkeen päätavoitteen yhteydessä ottamalla aliedustetun sukupuolen näkökulma huomioon hankkeessa toteutettavan työelämäyhteistyön ja ohjauksen uusien toimintamallien ja työkalujen kehittämisessä. Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien sekä erilaisten kehittämisworkshopien yhteydessä ohjaajat, opettajat ja työelämän edustajat sekä nuoret ja heidän vanhempansa saatetaan tietoisiksi eri työelämän alojen sukupuolivääristymistä sekä niiden korjaamisen tärkeydestä. Hanketoimijat kiinnittävät muutoinkin erityistä huomiota siihen, että perinteisesti nais- tai miesvaltaiset koulutuksen ja työelämän alat esitellään sukupuolisensitiivisesti. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma tullaan ottamaan huomioon hankkeen arvioinnissa niin palautteen keräämisen kuin itsearvioinninkin yhteydessä. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja eri alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon hankkeen toteuttamisessa, arvioinnissa ja viestinnässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Hankkeen verkostoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Lisäksi hankehallinnossa kehitetään edelleen paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suositaan tulosten tuotteistamisessa sähköisiä julkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 0
Hankkeen kaikessa toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen monimuotoisuutta tukemalla maahanmuuttajataustaisten oppijoiden yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Samalla hankkeessa pyritään vaikuttamaan elinkeinoelämän maahanmuuttajamyönteiseen ilmapiiriin mm. esittämällä kulttuurisen monimuotoisuuden etuja yrityksille. Oppijoiden opintopolun nopeuttaminen helpottaa paikallisen elinkeinoelämän työvoiman saatavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut (ohjaus- ja opetusmallit, oppimisympäristöt) ovat pääosin aineettomia. Lisäksi hanke suosii julkaisutoiminnassaan sähköisiä julkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Hankkeessa pyritään suosimaan verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hanke edistää oleskeluluvan saaneiden kotoutumista aktiiviseksi toimijaksi ja vähentää näin syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa pyrkimällä rekrytoimaan esimerkiksi yrittäjyysopintoihin aiempaa enemmän naisia. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja eri alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä hyvissä käytännöissä tullaan myös ottamaan alakohtaisesti huomioon erityisesti aliedustetun sukupuolen tarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä erilaisia nuorisotakuuta ja sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.
Kulttuuriympäristö 10 0
Hanke tukee paikallisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vuosina 2017-20 toteutettu AboaNova-hanke rakensi uusia työelämälähtöisiä kielikoulutuksen toteutusmalleja sekä niitä tukevia ohjauksen ja muun tuen malleja, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien nopeamman siirtymisen jatko-opintoihin, yrittäjyyteen ja työelämään. Lisäksi tuloksena syntyi entistä tehokkaammin toimiva maahanmuuttajien koulutuksen ja ohjauksen alueellinen toimijaverkosto ja yhteistyömalli, joka tukee resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja alueellista vaikuttavuutta. AboaNovan yhtenä osana oli kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella ja Belgiassa BSR Integrate now! -hankkeen myötä. Hankkeen tuloksista laadittiin AboaNova-kartta, joka löytyy osoitteesta www.koulutustakuu.fi/aboanova.