Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20935

Hankkeen nimi: IoTTi – IoT oppimisverkosto

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NAAKKA KARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.naakka(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7294269

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisuusyritysten kilpailukykyä voidaan parantaa yhdistämällä digitaalisia palveluja teolliseen tuotantoon. IoT (internet of things, teollinen internet) on yksi tärkeimmistä teknologioista tässä yhteydessä. IoT tarkoittaa koneiden ja järjestelmien välistä kommunikointia internetin välityksellä ja sen ympärille muodostunutta liiketoimintaa. IoT:n käyttöönotto ja tehokas hyödyntäminen luovat useiden toimialojen yrityksille kilpailuetua, ja avaavat aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jopa uutta yrittäjyyttä.

Hankkeen päätavoitteena on suomalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen parantamalla IoT-kapasiteettia. Hankkeessa luodaan toimiva IoT-oppimisverkosto ja siihen sisältyvä uudenlainen tarvelähtöinen työelämäkoulutuksen malli. Pilottivaiheessa verkosto rakennetaan neljän ammattikorkeakoulun (TAMK, HAMK, OAMK ja SeAMK) väliseksi. Yritykset otetaan mukaan IoT-oppimisympäristöjen kehittämistyöhön ja työelämäkoulutusten valmisteluun. Läheinen yhteistyö työelämän kanssa mahdollistaa tarvelähtöisen koulutuksen syntymisen ja edesauttaa siten parhaimmalla tavalla yritysten liiketoimintaedellytysten kasvattamista. Yhteistyö korkeakoulujen kesken puolestaan varmistaa, että koulutettavat saavat mahdollisimman monialaista ja monitasoista koulutusta, sillä useiden eri asiantuntijoiden osaamiset täydentävät ja rikastuttavat koulutusten sisältöä. Työelämäkoulutukset pohjautuvat ammattikorkeakoulujen olemassa oleviin tutkinnon osiin, joiden joustavaan ja tarvelähtöiseen hyödyntämiseen malli rakennetaan. Kaikessa hankkeen toiminnassa hyödynnetään verkoston tarjoamaa laaja-alaista IoT-laitekantaa ja osaamista. Yhteistyöverkoston toimintamalli sekä tekninen järjestelmä suunnitellaan siten, että kaikki verkoston jäsenet voivat hyödyntää toistensa soveltuvia tutkinnon osia sekä todellisia sisältöjä, kuten IoT-dataa, teollisuuden monitorointimahdollisuuksia ja data-analytiikkaa.

Hankkeessa luotava yhteistyömalli ja verkosto rakennetaan sellaisiksi, että niitä voidaan laajentaa valtakunnallisesti, eli muutkin korkeakoulut ja oppilaitokset voivat myöhemmin kytkeytyä mukaan. Hankkeessa määritellään ja suunnitellaan verkoston jäsenien väliseen tiedonsiirtoon yhteinen tiedonesitysmuoto. Yhteisesti sovitulla tiedon esitysmuodolla mahdollistetaan verkoston jäsenien dynaaminen liitettävyys.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

* Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö, kuten lehtorit ja yliopettajat

* Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksesta ja sen hallinnosta vastaavat muut henkilöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:

* ICT-alalla toimivien pk-yritysten työntekijät ja työnantajat

* ICT-alan yrittäjät

* Teollisuusteknologia-alan pk-yritysten työntekijät ja työnantajat sekä alalla toimivat yrittäjät (esimerkiksi automaatiojärjestelmien suunnittelijat)

* Kiinteistöalan pk-yritysten työntekijät ja työnantajat sekä alalla toimivat yrittäjät

* Hyvinvointialan pk-yritysten työntekijät ja työnantajat sekä alalla toimivat yrittäjät

* Työttömät alan osaajat

* Opiskelijat

* Oppilaitosten täydennyskoulutuspalveluista vastaavat henkilöt

* Välillisten kohderyhmien yritysten asiakkaat ja omistajat

* Alan järjestöjen asiantuntijat

* Muiden koulutusorganisaatioiden ja tutkimusorganisaatioiden henkilöstö (opettajat ja tutkijat)

* Alalla toimivien suurempien yritysten henkilöstö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 362 425

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 351 384

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 523 232

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 468 511

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 36

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hanketta valmistelleiden asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä toteutuksesta vastaavien korkeakoulujen toiminnassa yleensäkin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
ICT-alalla on vielä melko vähän naisia. Hanke pyrkii osaltaan tekemään alaa tunnetuksi ja molempia sukupuolia kiinnostavaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, vaikka se huomioidaankin hankkeen aikana ja sen jälkeen toimintamallin vakiintuessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Digitalisaatiolla ja IoT:llä saavutetaan materiaali- ja resurssitehokkuutta usealla eri toimialalla ja kehittämisalueella, esimerkiksi älykkään liikenteen kehittämisessä. Hankkeessa ja sen toteutuksessa huomioidaan kierrätys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
IoT:n kautta energiatehokkuus lisääntyy, jolloin päästöt vähentyvät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
IoT:n kautta energiatehokkuus lisääntyy, jolloin päästöt vähentyvät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa pyritään materiaali- ja resurssitehokkuuteen digitalisaation avulla. Materiaalihukkaa pyritään välttämään ja paperittomuutta edistämään myös hankkeen kaikessa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei välitöntä vaikutusta. IoT hyödyttää myös uusiutuvien energialähteiden tuotantoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hankkeen toiminta keskittyy osallistuvien kaupunkien ja maakuntien elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Jatkossa hankkeen vaikutukset laajenevat valtakunnallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa uusien digitaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa.
Liikkuminen ja logistiikka 7 9
Hankkeen tuloksia hyödynnetään esimerkiksi älykkään liikenteen kehittämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 8
Yritysten kilpailukyvyn kasvu lisää hyvinvointia ja työllisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo. Hanke pyrkii tekemään ICT-alasta kiinnostavaa ja lisää sen tunnettavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanketta toteuttavat korkeakoulut ovat kansainvälisiä organisaatioita, joissa kulttuurinen yhdenvertaisuus on tärkeä arvo.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Ympäristöosaaminen 3 3
Osallistuvilla korkeakouluilla on ajantasaista ympäristöteknologian osaamista, jolloin kohderymien yrityksiin voi helposti osallistua ympäristöteknologiaa kehittäviä yrityksiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa luotiin toimiva IoT-oppimisverkosto ja kehitettiin siihen IoT-alan tarvelähtöinen työelämäkoulutuksen malli, joka nimettiin IoTTi yhteistoimintaprosessiksi.
Yhteistoimintaverkosto rakennettiin neljän ammattikorkeakoulun (TAMK, HAMK, OAMK ja SeAMK) väliseksi. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä yritysten kanssa osallistuttamalla yritykset koulutuksen tarvemäärittelyyn pitämällä 2 workshoppia yritysten kanssa. Ensimmäinen workshop pidettiin hankkeen alussa, jolloin saatiin yrityksiltä jäsenneltyä näkemystä minkälaista täsmäkoulutusta alueelle tarvitaan, jotta IoT osaamisen lisääntyminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Toinen workshop pidettiin, kun pilot koulutuksia oli pidetty jo muutama ja yhteistoimintaprosessista oli uusin versio käytössä
Toisessa workshopissa voitiin yrityksille jo kertoa yhteistoimintaprosessista ja pidetyistä pilot-koulutuksista. Yritysten tehtävänä workshopissa oli miettiä ja ideoida miten paikalliset yritykset voisivat hyödyntää IoTTi:a ja sen tuloksia tulevaisuudessa. Niillä paikkakunnilla, joissa ei ollut mahdollisuutta osallistua workshoppiin, yritysten osallistuttaminen tapahtui suorilla kontakteilla yrityksiin. ¬
Yrityksiä osallistuttamalla ja koulutuksen suunnitteluun osallistuvien ihmisten avulla saatiin kehitettyä työelämäkoulutuksen malli, joka kohdistuu mahdollisimman hyvin todellisiin työelämän tarpeisiin. Kehitetty malli perustuu verkoston ammattikorkeakoulujen olemassa olevien tutkinnon osien hyödyntämiseen ja räätälöimiseen tarvelähtöisesti. Koulutusten sisällöt voidaan koota verkoston tarjoamista tutkintosisällöistä, ja näin kaikkien verkoston korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan, ja rikastuttavat siten koulutusten sisältöä.
Tekninen yhteistyöverkosto rakennettiin myös alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Aluksi selvitettiin tekniset vaihtoehdot IoTTi rajapinnan toteuttamiseksi. Selvityksen perusteella päädyttiin valitsemaan yhteiseksi protokollaksi MQTT. Jotta verkosto olisi mahdollisimman dynaaminen hankehakemuksen ajatuksen mukaisesti, päädyttiin suunnittelemaan metadatakuvaus, jolla kukin verkoston toimija voi dynaamisesti muuttaa teknisen yhteistyöverkoston kuvausta. Ristiin käytettävä koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla githubin kautta, joka on kaikille ihmisille avoin arkisto. Koostetun materiaalin avulla kukin toimija voi helposti rakentaa itselleen omaa koulutustaan varten toimivan ympäristön. Koska IoTTi rajapinta on samanlainen kaikilla toimijoilla, voidaan koulutuksessa käyttää toisen toimijan generoimaa mittaustietoa hankehakemuksen ajatuksen mukaisesti. Pilot-koulutuksissa pilotoitiin myös teknisen yhteistyöverkoston datan ristiin käyttöä