Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20937

Hankkeen nimi: Kasvun maisema

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0174666-4

Jakeluosoite: Syöttäjänkatu 1 C 30

Puhelinnumero: 0142668707

Postinumero: 40520

Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄ

WWW-osoite: http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/kasvun_maisema

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Milla Lewandowski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoissuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.lewandowski(at)jyvaskyla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 8826

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla ovat tarpeet lisätä nuorten monipuolisesti kuntouttavaa toimintaa ja kehittää pajatoimintaa, ennaltaehkäistä nuorten ongelmia, saada vankkaa tukea nivelvaiheisiin, lisätä vaihtoehtoisia tapoja opiskella ja sijoittua yhteiskuntaan, luoda väliportaan koulutus- ja tukimuotoja, saada apua ja tukea pulmiin ja tukea työhön sijoittumiseen, löytää mahdollisuuksia itsenäistyä tai päästä pois vaikeasta kotitilanteesta tai kaveriporukasta sekä kehittää nuorten arjen taitoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Hankkeessa tuotetaan ratkaisuja näihin tarpeisiin.


Hankkeen kohderyhmää ovat 15-29 -vuotiaat nuoret:
- 15 - 17 -vuotiaat, opintojen nivelvaiheessa olevat nuoret.
- Ilman tutkintoa olevat nuoret, joilla ei ole tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai jotka ovat kokeilleet opintoja, mutta jättäneet ne syystä tai toisesta kesken, tai jotka ovat vaarassa pudota opinnoista.
- Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat nuoret.
- Maahanmuuttajataustaiset nuoret.
- Opetus- ja ohjaushenkilöstö.
- Pajojen ohjaajat.

Projektilla on kaksi kärkeä:


1. Vankan tuen koulupolku, jonka tavoitteina on auttaa ajoissa, vaikeudet kartoittamalla, esteitä poistamalla ja vankan tuen avulla nuorta löytämään elämänpolkunsa sekä omaksumaan elämässä, koulutuksessa ja työssä tarvittavia taitoja, tehdä ennalta ehkäisevää yhteistyötä perusopetuksen kanssa, tukea opintojen nivelvaiheita ja luoda perusopetuksen Ysiplus-paja.

2. Vankan tuen opiskelu- ja työelämäpolku, jonka tavoitteena on tarjota oppilaitoksiin ja työpaikoille pajatoiminnan avulla paikka oppia ja ottaa käyttöön toiminnallisia menetelmiä, parantaa sitä kautta koulutuksellista tasa-arvoa ja työllistymistä, luoda uusia sijoittumistapoja ja parantaa nuoren arjen hallintaa tuetun asumisen ja muiden palveluiden kautta, luoda kasvun näköaloja, levittää pajatoiminnan arvoista nousevaa, nuorta tukevaa ja kunnioittavaa toimintatapaa sekä kehittää ennaltaehkäisevää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Yhteistä hankkeen kaikelle toiminnalle on pajatoiminnan arvoista nouseva työtapa: kohtaaminen ja osallisuus, myönteinen ajattelu, toiminnallisuus ja yhteisöllisyys.

Hankkeeseen osallistuvat nuoret valitaan yhteistyössä oppilaitosten ja työvoima-, sosiaali- ym. viranomaisten kanssa. Nuoren kanssa suunnitellaan häntä parhaiten palveleva polku, ja huolehditaan myös nuoren oman verkoston syntymisestä ja nuoren jatkosijoittumisesta tai opintojen jatkumisesta hankkeeseen osallistumisen jälkeen.

Hankkeen tuloksena toiminnan painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään työhön, kartoitukset sekä vankka tuki pulmiin ja arjen hallinnan mahdollisuudet ovat käytössä. Perusopetuksen Ysiplus-paja ja pajatoiminta toisen asteen koulutuksen sekä yritysten yhteydessä jatkuu, opinnollistaminen on vakiintunut osaksi työpajatoimintaa ja opiskelupaikasta riippumaton tuetun asumisen ja arjen taitojen oppimisen malli on käytössä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on kehittynyt ja hyviä käytäntöjä levitetään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alle 30-vuotiaat nuoret. Tarkempi jaottelu:
- 15 - 17 -vuotiaat, opintojen nivelvaiheessa eli peruskoulun päättövaiheessa ja jatkokoulutukseen hakeutumassa olevat nuoret.
- Ilman tutkintoa olevat nuoret, joilla ei ole tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai jotka ovat kokeilleet opintoja, mutta jättäneet ne syystä tai toisesta kesken, tai jotka ovat vaarassa pudota opinnoista.
- Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat nuoret.
- Maahanmuuttajataustaiset nuoret.
- Opetus- ja ohjaushenkilöstö.
- Pajojen ohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oppilaitosten muu henkilöstö, muiden kuin hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja hankkeiden työntekijät, muut kuin hankenuorten perheet, muut kuin hankkeeseen osallistuvat yritykset, muut kuin hankkeeseen osallistuvat viranomaistahot, ja hankkeen tulosten kautta myös päättäjät valtakunnallisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 999 522

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 962 668

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 604 440

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 556 435

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1266

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolten tasa-arvo on Taidetyöpajatoiminnassa koko ajan olemassa oleva periaate ja toiminnan lähtökohta. Analyysi voidaan tarvittaessa tehdä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo on Taidetyöpajatoiminnassa koko ajan olemassa oleva periaate ja toiminnan lähtökohta, joka otetaan huomioon jatkuvasti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on osallistujan näkökulmasta voimaantuminen, oman polun löytyminen ja sijoittuminen yhteiskuntaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Nuorten taidetyöpajalla pyritään jatkuvasti toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi materiaalihankinnoissa ja työtavoissa. Osallistujat oppivat luonnonvaroja säästävään toimintaan osallistuessaan pajan toimintaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Nuorten taidetyöpajalla pyritään jatkuvasti toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi materiaalihankinnoissa ja työtavoissa. Osallistujat oppivat luonnonvaroja säästävään toimintaan osallistuessaan pajan toimintaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Green Care on yksi hankkeessa sovellettava työmuoto ja toimintatapa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Green Care on yksi hankkeessa sovellettava työmuoto ja toimintatapa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta suoraan Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Kierrätysmateriaalien käyttö pajatoiminnassa. Jätemateriaalien kierrätys ja lajittelu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei mahdollisesti pystytä vaikuttamaan taustayhteisöjen toimintaan. Välillisesti vaikutuksia voi olla pajasisältöjen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Tavoitteena on nuorten oman polun löytyminen, aktivoituminen, opiskeleminen ja työllistyminen. Nuorten yrittäjyys ja vaihtoehtoiset sijoittumismahdollisuudet ovat myös hankkeessa kehitettäviä asioita. Tämä liittyy osaltaan elinkeinorakenteeseen ja sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Hankkeen yhtenä perimmäisenä tarkoituksena on kehittää toimintamalleja ja verkostoyhteistyötä, aineettomia tuotteita ja palveluita
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Kimppakyydit, joukkoliikenne ja polkupyörät ovat käytössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Tavoitteena hankkeessa on nuorten oman polun löytyminen, aktivoituminen, opiskeleminen, työllistyminen. Tämä liittyy sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kun syrjäytymiskehitys vähenee, terveys, osallisuus, osallistuminen, työllisyys, tiedon saatavuus, harrastemahdollisuudet ja luovuuden toteuttaminen paranevat.
Tasa-arvon edistäminen 7 5
Hankkeessa pyritään siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta tai mistään muusta sen kaltaisesta asiasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Hankkeessa pyritään siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta tai mistään muusta sen kaltaisesta asiasta. Nuorten vahvuudet pyritään saamaan käyttöön ja antamaan vankkaa tukea ongelmakohdissa, jotta mahdollisuuksissa muuten olevat erot tasoittuisivat. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat hankkeen yksi tärkeä kohderyhmä.
Kulttuuriympäristö 2 3
Green Care -toiminnalla hankkeessa on vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 1
Green Care -toiminnalla hankkeessa sekä muilla pajasisällöillä vahvistetaan ympäristötietoisuutta hankkeen toimijoiden keskuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Jyväskylän kaupungin, Gradian ja Jyväskylän kristillisen opiston laaja kolmivuotisessa (1.5.2017 – 31.5.2020) ESR-hankkeessa, Kasvun maisemassa luotiin toimintamalleja nuoren yksilöllisen polun vahvistamiseen yhteistyössä eri hallinnonalojen, oppilaitosten, työelämän sekä kolmannen sektorin kanssa. Toiminta perustui työpajapedagogiikkaan ja siinä hyödynnettiin Jyväskylän Nuorten taidetyöpajassa kehitettyä kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen perustuvaa pajamallia.

Toiminta erosi perinteisestä työpajatoiminnasta siinä, että Kasvun maiseman työpajat perustettiin toisen asteen ammatillisten ja lukiokoulutusten, perusopetuksen sekä kansanopiston opiskelija-asuntolan yhteyteen. Yhteensä hankkeen aikana sen toimintoihin osallistui noin 1200 nuorta sekä yhteensä satoja opettajia, ohjaajia, huoltajia, pajatyöntekijöitä sekä muita sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöitä. Hankkeen toiminta tuotti hyvää tulosta ja sen päättyessä valtaosa hankkeessa kehitetyistä toiminnoista vakinaistettiin.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialla kehitettiin hankkeen aikana Vivo-valmennus, johon osallistui hankkeen aikana lähes 300 opintonsa jo keskeyttänyttä nuorta. Vivon keskeistä sisältöä olivat ryhmä- ja yksilövalmennus, hyvinvointivalmennus sekä opiskelutaidot. Valtaosa osallistuneista nuorista jatkoi opintojaan valmennuksen jälkeen tai sijoittui muuten positiivisesti. Vivo-valmennus vakinaistettiin hankkeen päättyessä, ja se jatkaa toimintaansa Gradialla yhteistyössä kaupungin nuorisopalveluiden kanssa.

Nuorisopalveluiden ja Gradian yhteiseen Työelämävalmennukseen osallistui hankkeen aikana lähes sata nuorta. Hankkeeseen ohjautui runsaasti opiskelijoita, joilta puuttui eri syistä opinnoista valmistumisen kannalta keskeinen työkokemus. Nuorille tarjottiin Työelämävalmennuksessa työssäoppimiseen, opintojen loppuun saattamiseen ja työllistymiseen liittyvää tukea sekä tilannekartoituksia, tutkimuksia ja apua elämän eri haasteisiin. Kasvun maisema -hankkeen Työelämävalmennus tuotti hyvää tulosta, se vakinaistettiin hankkeen päättyessä, ja se jatkaa toimintaansa Ohjaamo Jyväskylän yhteydessä.

Kasvun maisema -hankkeen Ysiplus-pajan kohderyhmää olivat ne nuoret, jotka eivät saaneet perusopetuksen päättötodistusta yhdeksännellä luokalla. Ysiplus-pajalla työskenteli hankkeen aikana kaikkiaan 44 nuorta. Ysiplus tarjosi nuorille toiminnallisen oppimisen lisäksi laaja-alaista tukea elämän eri alueilla. Ysiplussan oppilaista yli 70 % sai pajatoiminnan tuloksena perusopetuksen päättötodistuksen, joista lähes kaikki ovat saaneet myös jatko-opiskelupaikan. Ysiplus on kirjattu Jyväskylän kaupungin perusopetuksen erityisen tuen suunnitelmiin ja se jatkaa toimintaansa Mataralla, Nuorten Taidetyöpajan yhteydessä perusopetuksen alaisuudessa.

Jyväskylän kristillisellä opistolla hanketyön tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jossa kansanopistoympäristö asuntoloineen, opintolinjoineen ja yhteisöllisine toimintamalleineen tukee nuorta arjen taitojen oppimisessa ja sitä kautta opiskeluedellytysten parantamisessa, opiskelupaikan saavuttamisessa ja lopulta työllistymisessä. Arjen taitojen pajan ohjaukseen osallistui hankkeen aikana yhteensä 64 nuorta. Noin puolet pajan hankenuorista oli maahanmuuttajataustaisia. Kasvun maisema -hankkeen päättyessä Arjen taitojen paja jatkaa toimintaansa Jyväskylän kristillisellä opistolla.

Perusopetuksen toiminnallinen paja, TOPO sovelsi ja kehitti toiminnallisia menetelmiä, elämyspedagogiikkaa ja kokemuksellista oppimista perusopetuksen kanssa, uuden opetussuunnitelman sisältöjä tukien. TOPO:n kohderyhmänä olivat peruskoulun yhdeksännet luokat ja tavoitteena oli tukea oppilaiden opiskelumotivaatiota, minäpystyvyyttä, itsetuntemusta, elämän ja arjen taitoja, sekä tarjota nuorille nivelvaiheen tukea. Yhteensä yhdeksän eri Jyväskylän peruskoulun ja 800 oppilaan kanssa työskennellyt Toiminnallinen perusopetuksen paja TOPO päättyi Kasvun maisema -hankkeen päättyessä, mutta siinä kehitetyt toimintamallit jatkavat elämäänsä koulujen arjessa, osana kehittyvää koulunuorisotyötä Jyväskylässä.

Selvittämättömät oppimisen haasteet ovat yksi keskeinen syy toisen asteen opintojen keskeytymiseen. Tällaisten ongelmien vuoksi lähes sata hankenuorta kävi hankkeen kautta ostopalveluina toteutetuissa neuropsykologisissa tutkimuksissa ja sai niiden tuloksena diagnoosin ja selityksen pulmilleen. Kun ongelmille saatiin nimi, oikeanlaisen avun, kuntoutusmallin ja muiden tukitoimien avulla nuorta pystyttiin tukemaan myös opinnoissa. Tutkittujen nuorten itsetuntemus kasvoi, ja he oppivat toimimaan elämässään ja opinnoissaan vahvuuksiaan hyväksi käyttäen.

Kasvun maisema -hankkeessa pyrittiin parantamaan myös organisaatioiden ja toimialojen välistä yhteistyötä. Kasvun maisema -hankkeessa oli yhtenä selvitettävänä asiana SIB-mallin (Social Impact Bond, suom. vaikuttavuusinvestoiminen) sovellettavuus Jyväskylän kaupungille. Selvitysten pohjalta Sitran ja TEM:in tuella suunniteltiin toimialarajat ylittävä Lapset SIB II -hanke, joka eteni kaupunginhallituksen kokouksessa 15.6.2020 tarjouspyyntövaiheeseen. Lapset SIB II on vaikuttavuusinvestointihanke, jossa tuotetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja tulosperusteisesti.

Kasvun maisema -hankkeen hankejulkaisu Kasvun maisema - yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kokonaisvaltaista kohtaamista, on julkaistu osoitteessa: https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/kasvun_maisema_-_yhteisollisyytta_osallistuutta_ja_kokonaisvaltaista_kohtaamista.pdf (pdf, 3 Mt)