Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20938

Hankkeen nimi: YHDESSÄ TOIMIEN - Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia saamelaisalueelle

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 2

Puhelinnumero: 0408212000

Postinumero: 00580

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RÄTTYÄ LEA ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.rattya(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407658735

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Enontekiön kunta, 0190662-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

YHDESSÄ TOIMIEN – Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia saamelaisalueelle

Lapin maakunta oli vuonna 2014 useamman huono-osaisuutta kuvaavan osoittimen perusteella koko maan keskiarvoa heikommassa tilanteessa. Alueen nuorten näkökulmasta huolta aiheuttavat päihteidenkäyttö, vähäinen liikunnallisuus, tietokonepelaaminen, mielenterveysongelmat ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Pitkät välimatkat, toimijoiden vähäisyys, erityistuen ja jatko-opintopaikkojen vähäisyys ja palvelujen pirstaleisuus aiheuttavat haasteita nuorten tukemiselle ja ohjaamiselle. Tästä syystä paikallisen moniammatillisen yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen on tärkeää. Työttömyysprosentit ovat vuoden 2014 tilastojen mukaan Enontekiön (18.9 %), Inarin (17.9 %), Utsjoen (12.6%) ja Sodankylän (13.9%) alueilla myös suhteellisen korkeat. Nuorisotyöttömyys (18–24-vuotiaat) oli saman vuoden tilastojen mukaan erityisesti Inarin kunnassa korkea (19.8 %). Työkykynsä heikentyneeksi kokevien 20–64 -vuotiaiden osuus on Lapin alueella korkea (26.3 %). Lapin alueen työllisyyskatsauksen (maaliskuu 2016) mukaan erityishaasteena on keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömien tilanne. Työttömyys on lisääntynyt palvelu-, myynti-, toimisto-, asiakaspalvelu- ja asiantuntijan tehtävissä.

Hankkeella haetaan ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen saamelaisalueella. Hankkeen toteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Enontekiön kunta. Yhteistyökumppaneina ovat Utsjoen, Sodankylän, Inarin ja Enontekiön seurakunnat sekä Utsjoen kunta. Hankkeen yhteistyötahoina ovat kirkkohallitus ja Oulun hiippakunta. Seurakuntien diakoniatyössä kohdataan erityisesti niitä ihmisiä, joiden edellytykset oman hyvinvointinsa edistämiseen ovat niukat, ja joilla on riski syrjäytyä. Seurakuntien nuorisotyö tavoittaa puolestaan toimintansa kautta alueen nuorisoa. Seurakuntien, kuntien ja järjestöjen resursseja yhdistämällä ja toimintaa yhdessä kehittämällä voidaan lisätä haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tavoitettavuutta, osallisuutta, aktiivisuutta, työkykyisyyttä ja heille suunnattujen palvelujen vaikuttavuutta. Hankkeessa tuotetaan konkreettisia keinoja alueen asukkaiden osallisuuden, yhteisöllisyyden, työkykyisyyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tehdään näkyväksi seurakuntien tekemää osallisuutta ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Hankkeen avulla saadaan saamelaisalueelle ja työhön kehittämisresurssia sosiaalisen kuntoutuksen, osallistavien menetelmien, moniammatillisen yhteistyön ja verkossa tapahtuvan palvelutoiminnan osalta, mikä ei muuten olisi mahdollista. Hankkeen toimenpiteinä on erilainen ihmisten luokse vietävä matalan kynnyksen toiminta (ryhmät, kerhot, toiminnalliset tapahtumat, tilaisuudet), erityisetsi nuorille suunnattu verkossa tapahtuva auttaminen, vertaisauttajatoiminta, etsivä työ (kotikäynnit, muut yhteydenotot), seurakunnan ja järjestöjen vapaaehtoistoimintaan aktivoiminen, terveyttä ja hyvinvointia edistävät interventiot, yhteisen kehittämisen työpajat (moniammatilliset verkostot ja monialaiset toimijat), ennaltaehkäisevä toiminta ja yhteistyö yrittäjien kanssa.

Hankkeen tuloksena kohderyhmään kuuluvien ja muiden saamelaisalueen asukkaiden osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi lisääntyvät, jolloin syrjäytymisriski vähenee. Hankkeen myötä paikallinen (kunta-seurakunta-järjestöt) yhteistyö on suunnitelmallisempaa, vaikuttavampaa ja alueen asukkaat paremmin tavoittavaa. Kohderyhmän jäseniä innostetaan aktiivisuuteen ja osallisuuteen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kehittämällä erityisesti seurakuntien ja järjestöjen yhteistyönä ennalta ehkäisevää ja matalan kynnyksen toimintaa (vertaistuki, erilaiset voimavararyhmät, yhteisölliset tapahtumat ja tilaisuudet, kylille vietävä toiminta, vapaaehtoistoiminta) vahvistetaan laajemmin yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Etsivän työn ja pitkäkestoisen kohdennetun asiakaslähtöisen tuen sekä ohjauksen (sosiaaliohjaus, elintapaohjaus, yksilötapaamiset) avulla lisätään tavoitettavuutta, ja parannetaan yksilöllisiä voimavaroja, uskoa omaan osaamiseen, työkykyisyyttä sekä hyvinvointia. Työttömien ja työttömyysuhan alaisten voimavarat sekä työkykyisyys lisääntyvät, ja hankkeen myötä avautuu mahdollisuuksia erilaiseen vapaaehtoistoimintaan, koulutuspolkuihin ja työmahdollisuuksiin. Koulutustoiminnan ja työpajatoiminnan avulla sosiaali-terveys- ja kirkon alan työntekijöiden sosiaaliseen kuntoutukseen ja voimavaraistaviin menetelmiin liittyvä ammatillinen osaaminen vahvistuvat sekä yhteistyöroolit selkiytyvät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat syrjäytymisvaarassa olevat työikäiset ihmiset, erityisesti nuoret, joilla on selkeää osattomuuden kokemusta sekä työ- ja toimintakyvyn vajetta. Lisäksi kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyssektorin työntekijät, järjestöjen työntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät sekä seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on muu väestö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 307 495

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 530

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 298 473

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Inari, Sodankylä, Enontekiö, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yhteistyökumppaneilta ja Sokra-hankkeen kautta on saatu tietoja kohderyhmän sukupuolijakaumasta ja mahdollisista sukupulisidonnaisista alueellisista erityishaasteista. Hankkeen toimintaan ovat yhtälailla tervetulleita miehet ja naiset, mutta pitkäaikaistyöttömien tilastojen mukaan miesten tilanne on naisia haasteellisempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke sijoittuu saamelaisalueelle jolloin kulttuurinen konteksti on huomioitava hankkeen toiminnassa sekä naisten että miesten osalta. Mikäli hankkeeseen osallistuu maahanmuuttajia, naisten asema ja tilanne on huomioitava hankkeen toiminnassa erityisesti. Tässä hankkeessa tasa-arvon näkökulma on kuitenkin ensisijaisesti tasa-arvoisen kohtelun näkökulma, joka painottaa naisten ja miesten samoja oikeuksia. Hankkeen tavoitteena on sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistaminen jolloin sukupuoleen liittyvät ominaisuudet ja erot nähdään rikkautena. Toimintaa ei kuitenkaan suunnitella ensisijaisesti sukupuolen vaan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena ei ensisijaisesti ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan kaikkien hankkeen kohderyhmän jäsenten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeella on jonkin verran välillisiä positiivisia vaikutuksia siihen että kulutus- ja tapatottumukset muuttuvat ekologisesti kestävämmäksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan materiaalien käytön ekologisuus ja asianmukainen jätehuolto. Paperijätteen määrä pyritään pitämään vähäisenä ja painottamaan digitaalisia materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hanke parantaa kohderyhmän jäsenten osallisuutta, aktiivisuutta, voimavaroja, työkykyä ja yhteisöllisyyttä. Toimintaan sitoutetaan mukaan järjestöjä ja yrityksiä ja etsitään mielekkäitä työn, sekä opiskelun ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa kehitetään paikallista kokonaisvaltaista palvelutoimintaa matalankynnyksen toiminnan, vertaisauttamisen, vapaaehtoistoiminnan, verkossa tapahtuvien palvelujen ja yksilöllisen ohjauksen keinoin. Hanke vahvistaa paikallista seurakunta-kunta-järjestöt yhteistyötä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanke lisää paikallisten toimijoiden (kunta-seurakunta-järjestöt)ja kohderyhmän jäsenten aktiivisuutta. Etsivän työn kautta tavoitetaan syrjäseudulla asuvia kohderyhmän jäseniä. Verkossa tapahtuvaa palvelutoimintaa kehittämällä paikasta toiseen liikkuminen toisaalta myös vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen keskeisin tavoite on kohderyhmän jäsenten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tähän tavoitteeseen pyritään kunta-seurakunta-järjestöt yhteistyön ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen avulla. Hanke painottaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja voimavaroja vahvistavia menetelmiä. Ennaltaehkäisevän työn ja matalankynnyksen toiminnan kautta ehkäistään syrjäytymistä ja osattomuutta, ja etsivän työn kautta piilossa ollut hätä ja avuntarvitsijat saadaan tuen piiriin. Kokemusasiantuntijoiden osaamista hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta se olisi mahdollisimman asiakaslähtöistä ja kohderyhmän hyvinvointia hyödyttävää.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeessa edistetään kohderyhmään kuuluvien ja laajemmin saamelaisalueella asuvien ihmisten tasa-arvoa, keskinäistä vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyötahojen ja kohderyhmän jäsenten kanssa yhdessä. Paikallisessa yhteistyössä korostuu eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen ja yhdessä kehittäminen alueen asukkaiden parhaaksi. Toimintaa viedään ihmisten luokse, ja verkossa tapahtuvan palvelutoiminnan kehittäminen mahdollistaa myös tavoitettavuutta jolloin etäisyydet eivät ole esteenä osallisuudelle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Kulttuuri nähdään hankkeessa rikkautena ja voimavaraistavana tekijänä. Toiminnallista yhteistyötä tehdään Sami sosterin hankkeiden kanssa. Hanke vahvistaa saamelaiskulttuurin ja alueen maahanmuuttajien kulttuurien tuntemusta. Hanke vahvistaa osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.
Kulttuuriympäristö 7 8
Kulttuuriympäristö (johon kuuluvat mm. perinteet, rakennukset, maisemat, asuinympäristö, luonto sekä tarinat) nähdään hankkeessa voimavarana. Hanke edistää tietoisuutta kulttuuriympäristön merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja terveydelle. Luonnolla on keskeinen merkitys ihmisen henkiselle ja hengelliselle hyvinvoinnille. Luonnon erilaisia voimaannuttavia elementtejä hyödynnetään hanketoiminnassa.
Ympäristöosaaminen 6 7
Hankkeen toiminnassa luonto ja ympäristö huomioidaan tarkoituksenmukaisesti sitä kunnioittaen. Erilaisissa työpajoissa ja ryhmätoiminnassa ympäristöosaamiseen voidaan kiinnittää huomiota ja vahvistaa erityisesti nuorten ympäristöosaamista (esim. seurakuntien nuorisotyö- ja isostoiminta).

9 Loppuraportin tiivistelmä

-