Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20939

Hankkeen nimi: Minua liikuttaa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lasten Liikunnan tuki ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1052364-9

Jakeluosoite: Matti Alangon katu 24

Puhelinnumero: 03 6525240

Postinumero: 13130

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.lastenliikunnantuki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esa-Pekka Viinikka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esapekka.viinikka(at)lastenliikunnantuki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400749302

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve
Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, koulutus- ja työllistymisedellytysten parantaminen sekä vaihtoehtoisten kouluttautumis- ja työllisyyspolkujen löytäminen ja työelämään integrointi ovat suuria yhteiskunnallisia haasteita. Työ- ja toimintavalmiudet (elämänhallinta, terveysongelmat, työnhakuvalmiudet) sekä työllistymisen ja/tai jatkokouluttautumisen edellytykset saattavat kuitenkin usein olla heikkoja.
.
Liikunnalla voidaan tukea ihmisten hyvinvointia ja sillä on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Liikunta on myös yksi kasvavista työllistävistä toimialoista. Liikunta-alan työllistämis- ja kouluttamispotentiaali pitäisi kuitenkin hyödyntää vielä nykyistäkin paremmin.
Sosiaalista osallisuutta ja omaehtoisuutta lisääviä sekä syrjäytymistä ehkäiseviä asiakaslähtöisiä palveluita ja ohjausta sekä uudenlaisia ohjaavien, aktivoivien ja hyvinvointia lisäävien palvelujen yhdistelmiä ja kokonaisuuksia tarvitaan lisää. Näiden uusien palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää myös koulutus- ja työorganisaatioiden monialaisen yhteistyön tiivistämistä.
.
Tavoitteet
Minua liikuttaa -hankkeen tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisella palvelukokonaisuudella työelämän ulkopuolella olevien toiminta- ja työkykyä sekä etenemistä työllisyyspoluilla. Tavoitteena on tukea hankkeeseen osallistuvien elämänhallintaa, sosiaalista osallisuutta, hyvinvointia, työvalmiuksia ja työnhaun edellytyksiä sekä lisätä heidän kokemuksiaan työelämästä. Samalla yksilöllisellä ohjauksella sekä toteutusten henkilökohtaistamisella pyritään huomioimaan sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää erilaisia urapolkuja ja vaihtoehtoja (sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen).
.
Hankkeen tavoitteena on löytää kohderyhmää työllistäviä työorganisaatioita sekä parantaa organisaatioiden työllistämisvalmiuksia ja siten aktiivisesti edistää kohderyhmän tasa-arvoista etenemistä kohti työelämää (yhdenvertaisuus ja kestävyys).
.
Hankkeen tavoitteena on myös lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä tukevien organisaatioiden monialaista yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään uudenlaista kokonaisvaltaista toimintamallia (sosiaalinen innovaatio) ja arvioidaan sen soveltuvuutta pysyväksi toiminnaksi. Toimintamallin toiminnan päämääränä on vahvistaa kohderyhmän osallisuutta sekä toiminta- ja työkyvyn paranemista.
.
Toimenpiteet
A) Toiminta- ja työkyvyn parantaminen
Toiminta- ja työkykyä tuetaan kolmiosaisella uudenlaisella palvelukokonaisuudella johon rekrytoidaan osallistujat yhteistyössä mm. työvoimahallinnon ja paikallisten oppilaitosten kanssa. Palvelukokonaisuus rakentuu seuraavista osista:
- I) aktivointi ja ohjaus (60 h),
- II) liikunta ja hyvinvointi (123 h)
- III) työelämäyhteistyö (35 h-6 kk).
.
B) Työorganisaatioiden työllistämisvalmiuksien kehittäminen
- Työorganisaatioiden kartoitus, sitouttaminen ja yhteistyön käynnistäminen
- Mahdollisten työhön tutustumis-, työharjoittelu- ja -kokeilupaikkkojen sopiminen
- Työpaikkaohjaaja-koulutuksen (kaksi ryhmää) järjestäminen ja organisoiminen
- Rekisterin laatiminen työllistämistä ja koulutusta tukevista organisaatioista
.
C) Kokonaisvaltaisen toimintamallin kehittäminen
Valmistellaan, kootaan ja organisoidaan A ja B kohtien toimenpiteiden pohjalta toimintamalli työelämän ulkopuolella olevien toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi sekä etenemiseksi työllisyyspoluilla. Lisäksi kartoitetaan valtakunnallisesti muita hyviä käytäntöjä ja malleja. Näiden pohjalta tehdään arvio mahdollisen uuden toimintamallin toimivuudesta ja soveltuvuudesta pysyväksi toiminnaksi.
.
Tulokset
Hankkeen toimintaan osallistuneiden hyvinvointi, elämänhallinta sekä toiminta- ja työkyky paranevat. Hankkeen toimenpitein vahvistetaan henkilökohtaisia voimavaroja, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Kohderyhmän eteneminen työllisyyspoluilla mahdollistuu ja edistyy. Tarjolla on monipuolisemmin erilaisia urapolkuja (työkokeilut, harjoittelut, oppisopimuskoulutus jne.), joiden kautta integrointi työelämään helpottuu.
.
Liikunta- ja hyvinvointialan työorganisaatioiden, erityisesti kolmannen sektorin työllistämisvalmiudet, osaaminen ja tieto työllistymisen tukemisesta lisääntyvät hankkeen aikana (työpaikkaohjaajakoulutus). Löydetään mahdollisesti myös kokonaan uusia organisaatioita, jotka ovat halukkaita auttamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä etenemään eri tavoin (koulutus, työkokeilu, työharjoittelu) työllistymispolullaan.
.
Kohderyhmän toiminta- ja työkykyä tukevien organisaatioiden yhteistyö lisääntyy hankkeen aikana ja organisaatioilla on pidemmällä aikavälillä käytössään uusi asiakaslähtöinen toimintamalli toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Syntyy tehokkaampia ja laadukkaampia palveluprosesseja kohderyhmälle sekä uudenlaisia palvelukokonaisuuksia syrjäytymisen ehkäisyyn.
.
Hankkeen valmistelussa on huomioitu sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja hankkeen toimenpiteet tukevat sukupuolten yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta tuetaan lisäämällä kohderyhmän hyvinvointia, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Eriarvoisuuden vähentäminen ja tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen toimenpiteissä yksilöllisin palvelukokonaisuuksin. Itämeren alueen strategian sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteet toteutuvat oppilaitos- ja organisaatioyhteistyön, sosiaalisen osallisuuden sekä työelämän ja työssäoppimisen kehittämisen myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat työelämän ulkopuolella olevat (mm. pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, nuoret, ikääntyneet), joiden sosiaalinen osallisuus on uhattuna (30 henkilöä). Lisäksi välillisesti työorganisaatioiden osaamista lisätään tarjoamalla työpaikkaohjaajakoulutusta 15-20 henkilölle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat työ- ja palveluorganisaatiot (5-10), joiden monialaista yhteistyötä ja palveluprosesseja pyritään vahvistamaan. Lisäksi varsinaisen kohderyhmän työllistymistä tukevaa osaamista lisätään työ- ja palveluorganisaatioissa sekä niiden henkilöstön (15-20) keskuudessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 524

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 131 313

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 160 524

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 144 813

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Hämeenlinna, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Humppila, Forssa, Janakkala, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastokeskuksen (2014) mukaan nuorten työttömyysaste on kasvanut vuodesta 2013. Nuorten miesten työttömyysaste oli korkeampi (22,8 %) kuin nuorten naisten (18,4 %)työttömyysaste. Vuoteen 2013 verrattuna nuorten miesten työttömyysaste pysyi kuitenkin lähes ennallaan, mutta nuorten naisten työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömyyden yleisyys vaihtelee koulutusasteen mukaan. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työttömyysaste oli vuonna 2013 yli kolminkertainen (15,9 %) verrattuna korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin (4,7 %). Ero on erityisen selvä naisilla: ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien naisten työttömyysaste oli 17,5 prosenttia, kun korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla naisilla vastaava osuus oli 4,3 prosenttia. Miehillä korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli 14,9 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 5,1 prosenttia. Vuoden 2012 alusta alkaen vaikeasti työllistyvän työvoiman asema vaikeutui ja heidän määränsä alkoi lisääntyä. Tämä kehitys jatkuu edelleen varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa. Siihen vaikuttaa erityisesti työllistymisen vaikeutuminen sekä myös työttömyyseläkkeelle pääsyn loppuminen. Heinäkuun lopussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli 127 200, mikä on 14 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 72 800 ja naisia 54 300. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 12 % ja naisten 14 %. (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Maahanmuuttajien kohdalla sukupuolten väliset erot työllisyydessä ovat merkittäviä. Miesten työllisyys on yleisesti ottaen korkeammalla tasolla kuin naisten, mutta maassaoloajan positiivinen vaikutus työllisyyteen on selvästi korkeampi naisilla kuin miehillä. Miesten työllisyyden kasvu välittömästi maahanmuuttoa seuraavien vuosien jälkeen on verrattain hidasta, kun taas naisten työllisyys kasvaa tasaisemmin ja pidempään. (TEM 2014)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena ja toimenpiteiden tuloksena pyritään tukemaan molempien sukupuolten toiminta- ja työkykyä sekä edistymistä kohti työllistymistä. Toimenpiteet pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan huomioiden kuitenkin ensisijaisesti yksilölliset tarpeet ja toiveet.Yksilöllisellä ohjauksella sekä toteutusten henkilökohtaistamisella pyritään huomioimaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet (vrt. edellinen kohta) hyödyntää erilaisia urapolkuja ja vaihtoehtoja. Hankkeessa huomioidaan kuitenkin sukupuolten mahdollisesti tuomat kulttuuritaustoista johtuvat tekijät.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Se on huomioitu yhtenä tekijänä hankesuunnitelmassa sekä hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Liikunta-alan palveluiden kehittämisessä ollaan siirtymässä yhä enemmän ulkona ja luonnossa tapahtuvien palveluiden tuottamiseen. Tässä yhteydessä on huomioitava kestävän kehityksen periaatteet, luonnonvarojen säilyvyys ja monimuotoisuus. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on estettävä toimenpiteet, joilla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia. Kohderyhmää ovat luontoa ja sen hyvinvointivaikutuksia hyödyntävät työorganisaatiot ja toimijat, joille jo lähtökohtaisesti luonnon ja ympäristön huomioiminen (ml ilmastonmuutoksen riskit) ovat tärkeitä toiminnan lähtökohtia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Perinteisistä sisätiloista ulos ja luontoympäristöihin siirtyvät palvelut edellyttävät ilmastonmuutoksen riskien huomioimisen toimintaa suuniteltaessa.Kohderyhmää ovat luontoa ja sen hyvinvointivaikutuksia hyödyntävät työorganisaatiot ja toimijat, joille jo lähtökohtaisesti luonnon ja ympäristön huomioiminen (ml ilmastonmuutoksen riskit) ovat tärkeitä toiminnan lähtökohtia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa uusien innovatiivisten liikuntatoimintojen ja palveluiden kehittämisen ja tämä on huomioitava liikunta-alan toiminnassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeen toimintaympäristöjen (luontoliikunta-alueet) tuntemus tukee myös luontoympäristöjen tuntemusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Tunnetuimpia hankkeen toiminta-alueen Naturaalueista ovat Vanajavesi, Ahvenistonharju -Vuorenharju, Ahvenistonlampi, Koi- ja Liesjärvi, Iso- ja Torronsuo, Ypäjän hevoslaitumet sekä Aulangonalue. Hanke huomioi alueiden erityispiirteet toiminnassaan näiden toimiessa liikunnan toimintaympäristöinä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeen toimenpiteinä ei synny jätettä. Toiminta perustuu luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja siitä syntyvään kestävään taloudelliseen kestävyyteen. Luontopääoma on toiminnan kannalta keskeinen elementti eikä sitä haluta tuhlata. Hyvinvointia pyritään synnyttämään nimenomaan luontoarvojen kunnioittamisen kautta, materiaaleja hyödyntäen ja kierrättäen. Tieto ja osaamispohjaa laajennetaan ja vahvistetaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Aihealueen tieto ja osaamispohjaa lisätään koulutuksen ja tiedottamisen keinoin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen välillinen tavoite on monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta ja hyödyntää entistä tehokkaammin laajaa elinkeinopotentiaalia ja sen resursseja. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa potentiaalia sekä toimijoiden että toiminta-alueiden osalta. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä paikallista palvelutarjontaa ja niiden käyttöä. Hakija toimii aktiivisena alueen elinkeinoyhteistyöryhmissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Liikuntaan ja luontoon pohjautuvien hyvinvointi- ja tapahtumapalveluiden tuottaminen on suuressa osin aineetonta. Maiseman tuotteistaminen, tarinallistaminen sekä paikallishistorian hyödyntäminen ovat keskeisiä toiminnan muotoja jo nyt hakijan toimintakonseptissa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti liikkumiseen kannustamalla kevyenliikenteen käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen toimenpiteet lisäävät välittömästi kohderyhmän hyvinvointia (liikunta, terveelliset elämäntavat) ja elämänhallintaa sekä sosiaalista kanssakäymistä. Liikunnan hyvinvointivaikutukset lisäävät yleistä hyvinvointia, lisäävät lisäksi osallisuutta ja toiminta- ja harrastemahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteet tukevat tasa-arvoa huomioimalla yksilölliset tarpeet ja mahdollistamalla henkilökohtaiset toteutussuunnitelmat vastaamaan kunkin tarpeita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Toimenpiteillä vahvistetaan kohderyhmän hyvinvointia ja työllistymisen edellytyksiä riippumatta yhteiskunnallisesta tai sosiaalisesta taustasta. Yhdenvertaisuus toteutuu hakijan perustoiminnassa.
Kulttuuriympäristö 2 3
Toimintaympäristöinä osittain toimivat alueet kuuluvat merkittäviin luontoalueisiin pyrkien säilyttämään ja vahvistamaan niiden kulttuuriperintöä, maisemaa, virkistyskäyttöarvoa.
Ympäristöosaaminen 1 3
Ympäristöosaaminen ja ympäristötietoisuus lisääntyvät hankkeen toimenpiteiden välityksellä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MINUA LIIKUTTAA -hankkeen tavoitteena oli lisätä työelämän ulkopuolella olevien toimintakykyä, elämänhallintaa, sosiaalista osallisuutta sekä koettua hyvinvointia kokonaisvaltaisella palvelukokonaisuudella. Lisäksi haluttiin lisätä potentiaalisten kohderyhmää työllistävien työorganisaatioiden osaamista ja työllistämisvalmiuksia sekä palveluorganisaatioiden yhteistyötä.

Hanke tarjosi matalan kynnyksen ohjattua ryhmäliikuntaa sekä yksilöohjausta Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Riihimäellä. Menetelmänä käytetyn liikunnan sisältö rakennettiin ryhmäkohtaisesti yhdessä osallistujien kanssa, heidän toiveensa huomioiden. Liikunnan tavoitteena oli luotujen onnistumisten kautta itsetunnon ja fyysisen toimintakyvyn parantaminen. Jokainen osallistuja pystyi osallistumaan liikuntaan omista lähtökohdistaan ja tavoitteet asetettiin yksilöllisesti ryhmän sisälläkin. Yksilöohjausta toteutettiin ryhmätoiminnan sisällä sekä hyvinvointineuvonnalla. Toiminta oli säännöllistä ja tuki kokonaisvaltaisesti yksilöllistä hyvinvointia ja arjen sujumista. Toiminnan yhteydessä tutustuttiin eri toimintaympäristöihin, palveluntarjoajiin, liikuntalajeihin ja -paikkoihin. Mukana hanketoimenpiteissä oli hankkeen toiminta-aikana noin 120 henkeä, joista 12 osallistui työpaikkaohjaajakoulutukseen.

Osallistujilta ja heidän lähiohjaajilta saatujen palautteiden perusteella osallistujien koettu hyvinvointi lisääntyi. Osallistujien sosiaalinen osallisuus lisääntyi ryhmätoiminnassa, uudet kokemukset, tilanteet ja toimintaympäristöt toivat rohkeutta ja itsevarmuutta muihinkin arjen osa-alueisiin. Myös osallistujien fyysinen toimintakyky parani mitatusti ja sitä kautta myös työvalmiudet ja toimintakyky paranivat. Nämä yhdessä näkyvät osallistujien lisääntyneenä elämänhallintana sekä positiivisempana ja optimistisempana suhtautumisena itseensä ja omiin elämän valintoihin.

Hanke verkostoitui laajasti kohderyhmälle palveluita tarjoavien toimijoiden kanssa ja toimi mm. Ohjaamotoimijoiden verkostossa sekä Hämeenlinnan kaupungin työllisyystyöryhmässä. Hankkeen toiminta tarjosi kohderyhmän palvelutarjottimeen uuden ja palvelukokonaisuutta täydentävän osan. Liikunnan merkitys ja tärkeys kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja yksilön kokonaisuudessa ymmärrettiin ja se vakiinnutti paikkansa jääden osaksi palvelukokonaisuutta myös hankkeen päättymisen jälkeen.