Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20940

Hankkeen nimi: Raideliikenteen osaajat

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL9 (Pääskysentie 1)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 48401

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Henttu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.henttu(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7028522

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke vastaa raideliikenteen koulutustarpeeseen luomalla uuden korkeakoulutasoisen yrityksille suunnatun täydennyskoulutuskokonaisuuden. Raideliikenteen kilpailun avautuminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille muuttaa alan koulutustarvetta. Nykyinen koulutustarjonta on kilpailullisista syistä ollut varsin rajoittunutta, eikä se ole palvellut alaa kokonaisvaltaisesti.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa osaava työvoima tulevaisuuden raideliikenteen tarpeisiin ja lisätä alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä rautatieliikenteen keskittymänä.

Toimenpiteinä suunnitellaan korkeakoulutasoinen raideliikenteen ja radan ylläpidon täydennyskoulutus, josta toteutetaan pilottikoulutus.
Koulutussisältö suunnitellaan hankkeessa koottavan yritysfoorumin avulla. Yritysfoorumin tehtävänä on huomioida työelämän tarpeet ja verifioida koulutussisältö.
Raideliikenteen täydennyskoulutuksen pilotti suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen aikana, josta kerätään osallistujapalaute.

Tuloksena syntyy työelämän tarpeita vastaava raideliikenteen täydennyskoulutuskokonaisuus, joka voidaan integroida osaksi ammattikorkeakoulun täydennyskoulutustarjontaa ja soveltuvin osin osaksi liiketalouden ja logistiikan perusopetusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat raideliikennettä harjoittavien yritysten, sekä kilpailun vapautuessa alalle syntyvien uusien yritysten työntekijät, jotka toimivat liikenteen suunnittelun, myynnin, turvallisuuden, tiedonhallinnan, asiakirjatuotannon tai muissa tehtävissä jossa vaaditaan korkeakoulutasoista peruskoulutusta. yritykset voivat sijoittaa koulutukseen myös muun koulutustaustan omaavia henkilöitä, joilla katsovat olevan edellytykset suoriutua koulutuksesta omatoimisesti ja jotka tarvitsevat kyseisiä tietoa työtehtävissään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat alueen oppilaitoksista KRAO (Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy), jonka kanssa suunnitellaan simulaattoriyhteistyötä sekä Lappeenrannan Teknillinen yliopisto.

Välilliseen kohderyhmään kuuluu myös Liikennevirasto, joka perustaa Kouvolaan Ratatekniikan Osaamiskeskuksen (ROK), jonka puitteissa täydennyskoulutusta suunnitellaan toteutettavaksi.

Hankkeen tuloksista hyötyy myös Kouvolan kaupunki, joka hankkeen avulla vahvistaa asemaansa raideliikenteen osaamiskeskittymänä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 81 012

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 71 006

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 108 015

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 95 587

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 12

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sukupuolineutraalisuus ilmenee Kyamkin toteuttaman "Rautatieosaajat 2016" selvityksen koulutus- ja osaamistarpeissa, jotka painottuvat ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen eri aloille (kansainvälinen liiketalous, tekniikka ja liikenne). Hankkeen toimenpiteenä toteutettava raideliikenteen koulutus lisää naisten osallistumismahdollisuuksia perinteisesti miesvaltaisella alalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen koulutussisällön suunnittelu ja valmistelu toteutetaan sukupuolitietoisesti. Tuloksena syntyvä koulutus parantaa tasa-arvoisesti sukupuolten mahdollisuuksia raideliikenteen koulutuksessa ja työelämässä. Tällä hetkellä ala työllistää miehiä 82% ja naisia 18%. Luku on pysynyt saman vuosia 2013, 2014 ja 2015. (Lähde: VR-Yhtymän vuositilastot 2015)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on kehittää rautatieliikenteeseen ja radan ylläpitoon liittyvä korkeakoulutasoinen, yrityksille suunnattu täydennyskoulutuskokonaisuus keskittyen vapautuvan rautatieliikenteen tarpeisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeessa toteutettavassa koulutuksessa huomioidaan raideliikenteen turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat, jotka tukevat luonnovarojen kestävää käyttöä. Liikenteen siirto maanteiltä rautateille mahdollistuu ja helpottuu osaamisen lisäämisen myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Raideliikenteen kasvava osuus kuljetuksista vähentää liikenteen kokonaispäästöjen osuutta. Huomioon ottaen raideliikenteen kilpailun avautumisen, koulutus parantaa alalle tulevien toimijoiden toimintaedellytyksiä vaikuttaen välillisesti raideliikenteen kehitykseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei tunnistettavissa olevia vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Koulutus suunnataan raideliikenteen toimijoille kilpailun vapautumisen myötä syntyviin tarpeisiin. Raideliikenteen kasvava osuus kuljetuksista vähentää kokonaisliikenteestä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tunnistettavia vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei tunnistettavia vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei tunnistettavia vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Uuden koulutuksen myötä vahvistetaan elinkeinorakennetta varmistamalla alueen kehityksen mukaisen ja osaavan työvoiman saatavuus (Kouvola RRT -terminaali ja ROK rautatietekniikan osaamiskeskus).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeessa luodaan raideliikenteen yrityksille suunnattu täydennyskoulutuskokonaisuus, joka voidaan integroida osaksi ammattikorkeakoulun täydennyskoulutustarjontaa, ja soveltuvin osin osaksi liiketalouden ja logistiikan perusopetusta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankkeessa tuotettu koulutus palvelee logistiikkaa ja liikkumista tuottamalla uusia korkeakoulutasoisia osaajia raideliikenteen palveluihin ja yrityksiin. Osaajien lisääntymisellä on positiivista vaikutusta raideliikenteen kehitykseen kilpailun vapautuessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Koulutuksen avulla työllistyvien henkilöiden myötä on vaikutusta hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Uusi raideliikenteen koulutus lisää naisten osallistumismahdollisuuksia perinteisesti miesvaltaisella alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Logistiikan koulutusta on järjestetty monipuolisesti maantie- ja meriliikenteen tarpeisiin, mutta raideliikenteen koulutusta on järjestetty vain yhden operaattorin tarpeeseen. Raideliikenteen kilpailun avautuminen lisää alan koulutustarvetta, johon hankkeessa tuotettu koulutus tulee vastaamaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei tunnistettavia vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei tunnistettavia vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin korkeakoulutasoinen raideliikenteen täydennyskoulutuskokonaisuus työelämän tarpeisiin yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa. Koulutuksen sisällön runko suunniteltiin yhdessä rautatielogistiikan tutkimuspäällikön ja logistiikan opetuksen kanssa. Alustava runko esiteltiin ohjausryhmässä sekä esiselvitykseen osallistuneiden yritysten edustajille sekä esimerkiksi Trafin ja Liikenneviraston edustajille. Koulutusta pilotoitiin yritysedustajille suunnatussa koulutuksessa, joka oli avoinna verkossa kaksi kuukautta. Vierailijatunnuksilla kurssimateriaalin pääsi tutustumaan koko hankkeen ajan.

Raideliikenteen osaajat sekä muut rautatielogistiikan hankkeet ja tki-toiminta vahvistavat Kouvolan asemaa raideliikenteen keskittymänä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Raideliikenteen osaajat hankkeen ohjausryhmä on koonnut yhteen alan asiantuntijoita ja yhteistyö on jatkossa tämän foorumin kautta helpompaa. Hankkeen aikana on syntynyt hyvät yhteydet myös esimerkiksi Liikennevirastoon ja sen ratatekniseen oppilaitokseen, Trafiin sekä alan yrityksiin.

Kurssi toteutettiin videoluentoina, jotka koottiin Moodle-oppimisalustalle yhdeksi tiiviiksi paketiksi. Luennot on toteutettu yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa, jotta saatavilla on alan uusinta tietoa. Pilottikoulutkseen kuului kaksi seminaaripäivää, joissa oli vierailijaluennoitsijoita sekä palautetyöpaja. Hankkeessa tuotettu kurssi tulee olemaan Xamkin avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa vuonna 2019 nimellä rautatieliikenne ja on laajuudeltaan viisi opintopistettä. Hankkeessa tuotettu koulutus palvelee logistiikkaa ja liikkumista tuottamalla uusia korkeakoulutasoisia osaajia raideliikenteen palveluihin ja yrityksiin. Osaajien lisääntymisellä on positiivista vaikutusta raideliikenteen kehitykseen myös kilpailun vapautumisen tuoman monitoimijaympäristön myötä. Rautatiet alana on ollut perinteisesti hyvin miesvaltainen. Uusi raideliikenteen koulutus lisää naisten osallistumismahdollisuuksia perinteisesti miesvaltaisella alalla. Pilottikurssin osallistujista naisia oli 33 prosenttia.

Pilottikoulutuksen osallistujat arvioivat sekä kurssin sisältöä ja toteutusta, mutta myös omaa osaamistaan aihealueista sekä kehittymistään kurssin aikana. Kaikki osallistujat haastateltiin ennen kurssille osallistumista sekä he antoivat kirjallisen palautteen jokaisesta kurssin moduulista. Toisena lähipäivän lopuksi pidettiin palautetyöpaja, jossa keskusteltiin pienryhmissä omasta kehittymisestä kurssin aikana sekä arvioitiin toteutusta sekä kehityskohteita. Yli 90% pilottikurssin osallistujista kertoi voivansa hyödyntää luentojen antamia tietoja työssään sekä osaamisensa aihealueista kasvaneen kurssin suoritettua.