|
|
|
Hankekoodi: S20941
Hankkeen nimi: ITTE - Itse tehden, tuetusti eteenpäin!
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1459840-2
Jakeluosoite: Särkilahdentie 1
Puhelinnumero: 0400794867
Postinumero: 87830
Postitoimipaikka: Nakertaja
WWW-osoite: http://www.nakertaja.net
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Saarivaara
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.saarivaara(at)nakertaja.net
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400516885
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
ITTE – Itse tehden, tuetusti eteenpäin! –hankkeen tavoitteena on kehittää Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n työ-, yksilöohjaus- ja ryhmätoimintoja Kainuun sote- kuntayhtymän sosiaalisen kuntoutuksen tukipalveluilta vaadittavalle tasolle. Tämä tapahtuu yhteistyössä sote-kuntayhtymän ja asiakkaiden kanssa. Hankkeen myötä asiakkaiden sosiaalinen osallisuus ja työelämävalmiudet vahvistuvat, ja sitä kautta eteneminen kohti työelämää mahdollistuu.
Samalla kehitetään yhdistyksen henkilökunnan osaamista niin, että se vastaa kyseisiä vaatimuksia. Tärkeää on varmistaa myös palvelun jatkuvuus kehittämishankkeen jälkeen, eli sen, kuka palvelua tilaa, kuka sen rahoittaa ja miten palvelun tarjoaminen ja rahoittaminen tapahtuu (esim. ostopalvelu), tulee olla selvillä hankkeen päättyessä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sellaiset työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joiden katsotaan hyötyvän sosiaalisen kuntoutuksen palveluista. Erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset ovat hankkeen kohderyhmää. Määrällisenä tavoitteena on järjestää kyseisiä palveluita kahden vuoden aikana kahdeksalle kymmenelle (80) henkilölle.
Sosiaalinen kuntoutus pohjautuu sosiaalihuoltolakiin, jossa keskeistä on asiakaskeskeisyyden periaate. Asiakkaat osallistuvat heille hankkeessa tarjottavien palvelujen suunnitteluun niin yksityisellä kuin yleiselläkin tasolla. Päävastuu asiakkaan kokonaistilanteen huomioon ottavasta palvelukoordinoinnista on asiakkaan omatyöntekijällä (Kainuun sote), ja asiakas voi saada yhtä aikaa ja limittäin useita eri sosiaalisen kuntoutuksen palveluita.
Nahery:n tarjoama tukipalvelu sisältää kolme eri osa-aluetta: työtoiminta, yksilöohjaus, ja ryhmätoiminta. Asiakas voi tarpeensa mukaan osallistua joko työtoimintaan tai ryhmävalmennukseen, ja niiden tueksi järjestetään yksilöohjausta. Työtoiminta sinänsä toimii jo yhtenä voimaannuttavana tekijänä, mutta töihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan voimaannuttavia elementtejä esimerkiksi Green Caren toimintaperiaatteiden mukaisesti. Ryhmätoiminnoissa hyödynnetään mm. luontoa (Green Care), käsityötä ja laajemminkin itse tekemistä (do it yourself, diy), sekä taiteen tekemistä/ kokemista, ja näiden voimaannuttavaa vaikutusta. Asiakkaiden osallisuutta pyritään lisäämään paitsi sosiaalisen median sisällyttämisellä valmennusprosessiin, myös käytännössä osallistumalla kaupungissa ja muualla Kainuussa oleviin tapahtumiin. Etsitään ja vahvistetaan myös mahdollisuuksia vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Yksilövalmennus auttaa asiakasta hahmottamaan omaa etenemistään valmennuksessa sekä arvioimaan palvelutarpeitaan jatkossa.
Hankkeen lopputuloksena on sosiaalisen kuntoutuksen laatukriteerit täyttävä, sosiaalista osallisuutta, hyvinvointia, itsetuntoa, elämänhallintaa ja työ- ja toimintakykyä kohottava, ja sitä kautta työelämävalmiuksia vahvistava tukipalvelupaketti, jossa omalta osaltaan tuetaan näitä tavoitteita työtoiminnan, siihen kuuluvan ohjauksen ja arvioinnin, sekä siihen yhdistettävien yksilö- ja/ tai ryhmämuotoisten ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla. Palvelu toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä palvelun tilaajan kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olleiden asiakkaiden hyvinvointi, toimintakyky ja elämänlaatu kohentuvat.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sellaiset työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joiden katsotaan hyötyvän sosiaalisen kuntoutuksen palveluista. Kyse on henkilöistä, joiden työ- ja toimintakyky ei riitä osallistumaan te-toimiston palveluihin (kuten työkokeilu), mutta sitä voidaan kohottaa työtoiminnalla ja/tai ryhmätoiminnoilla. Erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset ovat hankkeen kohderyhmää. On kuitenkin muistettava, että sosiaalihuoltolain mukaan asiakas on itse mukana määrittelemässä, mistä palveluista hän hyötyy (SHL, soveltamisopas).
Myös NaHery:n henkilöstö kuuluu hankkeen varsinaiseen kohderyhmään osaamisen kehittämisen osalta.
Välillisiä kohderyhmiä ovat Kainuun sote- kuntayhtymä, Kainuun te-toimisto, Kajaanin kaupunki sekä asiakkaiden perheet ja lähipiiri. Sosiaalisen median kautta voidaan laajasti ajatella myös someyleisön olevan välillisenä kohderyhmänä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 222 275
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 217 148
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 275
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 784
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 5 |
| - Työtoimintapiste kierrätyskeskuksessa - Ryhmätoiminnoissa korostetaan luontoarvoja (green care)ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä sekä luontoystävällisiä materiaaleja - Välillisesti ympäristötietoisuus voi siirtyä asiakkaiden lähipiiriin sekä tiedotusvälineiden kautta laajemmalle yleisölle | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 0 |
| - Jonkin verran ryhmätoiminnassa ja kierrätystyötoiminnassa korostettavilla asioilla, sekä yhteiskuljetuksilla ja etäyhteyksien hyödyntämisellä jne voi olla positiivista vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| - Greencare -toiminnassa korostetaan luonnon monimuotoisuutta ja ekologisuutta. - Sovelletaan kestävän kehityksen periaatteita. - Välillisesti ympäristötietoisuus voi siirtyä asiakkaiden lähipiiriin sekä tiedotusvälineiden kautta laajemmalle yleisölle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 0 |
| - Viljely hoidetaan ekologisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan. - Taidetoiminnassa mahdolliseti käytettävät kemikaalit kierrätetään asianmukaisesti | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 7 |
| - Työtoimintapiste kierrätyskeskuksessa - Ryhmätoiminnoissa korostetaan luontoarvoja (green care)ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä sekä luontoystävällisiä materiaaleja - Välillisesti ympäristötietoisuus voi siirtyä asiakkaiden lähipiiriin sekä tiedotusvälineiden kautta laajemmalle yleisölle | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 4 |
| - Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantuessa heidän on mahdollista työllistyä, millä on vaikutusta paikalliseen elinkeinorakenteeseen. - Palvelujen ostossa pidetään mahdollisuuksien mukaan etusijalla paikallisia palveluja. Tämä edistää osaltaan myös ekologisuutta kun turhaa matkustelua vältetään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| - Hankkeessa kehitetään kainuulaisen sosiaalisen kuntoutuksen tukipalveluita, joille on olemassa selkeä tarve. - Välillisesti hanke vaikuttaa mm. työllisyyspalveluihin edistämällä asiakkaiden etenemistä kohti työllistymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 6 |
| - Hankkeessa kehitettävät palvelut edistävät asiakkaiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia. - Hyvinvointivaikutukset näykyvät niin yksilö- kuin yhteisötasollakin - Palvelut ehkäisevät ja korjaavat sosioekonomisia terveyseroja, jotka ovat Kainuussa huomattavat. - Hanke vähentää työttömyyttä ja siitä sekä syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| - Hanke edistää asiakkaiden tasa-arvoa ja osallisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 8 |
| - Hanke edistää osallistujien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. - Tiedottamisen myötä hanke edistää myös laajemmin erilaisten ihmisten yhdenvertaisuutta (esim osatyökykyiset, maahanmuuttajat) | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 5 |
| - Hankkeessa osallistutaan alueen kulttuuritapahtumiin, tutustutaan alueen kulttuuriympäristöön ja tuotetaan taidetta itsekin. - Ryhmät voivat olla myös monikulttuurisia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| - Greencare-toiminta sekä kierrätyskeskus työtoimintapaikkana edistävät asiakkaiden ympäristöosaamista, sekä välillisesti laajempaa ympäristötietoisuutta. - Hankkeessa käytetään soveltuvin osin etäyhteyksiä ja muutenkin noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. | ||
ITTE – Itse tehden, tuetusti eteenpäin! -hankkeen toimintalinja oli 5 eli sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuminen. Erityistavoitteena oli työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Hanke toimi kehittämishankkeena työllisyyden ja osaamisen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat sellaiset työelämän ulkopuolella olevat nuoret, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset henkilöt, joiden katsottiin hyötyvän sosiaalisen kuntoutuksen palveluista.
Hankkeen toteuttajana toimi Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö, ohjaaja ja projektisihteeri.
Hanke suunniteltiin vastaamaan sosiaalisen kuntouksen palvelujen tarpeeseen. Päätavoitteena oli kehittää Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen työ-, yksilöohjaus- ja ryhmätoiminnot Kainuun sote- kuntayhtymän sosiaalisen kuntoutuksen tukipalveluilta vaadittavalle tasolle yhteistyössä sote-kuntayhtymän kanssa. Palvelut saivat ostopalvelupilotin hankintapäätöksessä erinomaiset pisteet laadun osalta. Hankkeen aikana suunniteltiin palvelupaketit NaHery:n toimipisteisiin, näitä markkinoitiin aikuissosiaalityöhön ja TYP-palveluihin. Hankintaneuvotteluista ja markkinoinnista huolimatta Kainuun Sote ei tehnyt yhtään hankintasopimusta palveluista hankkeen loppuun mennessä. NaHery jatkaa palvelujen tuottamista hankkeen jälkeen, mikäli palvelua ostetaan riittävästi.
Asiakkaiden osalta hankkeen palvelut ja henkilöstö saivat asiakaspalautteiden perusteella kiitettävän arvosanan. Hankkeen aikana useiden asiakkaiden hyvinvointi, toimintakyky ja elämänlaatu selvästi paranivat, mutta kuntoutuminen kuitenkin jäi osin kesken hankkeen päättyessä. Muutamien kohdalla etenemistä tapahtui sosiaalisesta kuntoutuksesta kuntouttavaan työtoimintaan ja jopa opiskelemaan.
Asiakastyössä hankkeella oli käytössä VAT-arviointijärjestelmä. Järjestelmä toimi hyvin sisäisessä tiedonsiirrossa työmaapäiväkirjan osalta. Useimmille asiakkaille oli aikaisemmin tehty kyseistä arviointia Kumppaniksi ry:llä. Lisäksi hankkeen asiakkaille tehtiin samaan aikaan lähettävillä tahoilla Kykyviisari-arviointi ja kahden arviointijärjestelmän käyttö ei ollut mielekästä. Hankkeessa tehdyt VAT-arvioinnit sovittiin lähettävän tahon kanssa ja näin siitä oli apua asiakkaalle työkyvyn arviointiin ja tutkimuksiin pääsyssä.
Hankkeen määrällinen tavoite oli 80 henkilöä. Kohderyhmän varsinainen asiakasmäärä jäi 42 henkilöön,lisäksi toimintaan kävi tutustumassa arviolta 15 henkilöä. Määrällistä tavoitetta yritettiin saavuttaa mm. olohuonetoiminnalla, ryhmien lisäämisellä, ryhmäkokoa kasvattamalla ja hankkeen neljän kuukauden jatkoajalla.
Osatavoitteena hankkeella oli yhdistyksen henkilöstön osaamisen kehittäminen sosiaalisen kuntoutuksen vaatimusten tasolle. Hankkeen ja yhdistyksen henkilöstöä osallistui sosiaalisen kuntoutuksen- ja muutosvalmennus -koulutukseen hankkeen aikana. Hankkeen projektipäällikkö ja ohjaaja kouluttautuivat lisäksi luontolähtöiseen kuntoutukseen ja saatu tieto/taito sisällytettiin toimintoihin. Luontolähtöisyydestä saatu palaute oli kiitettävää. Luontolähtöisen kuntoutuksen kehittäminen jäi kuitenkin kesken hankkeen päättyessä. Toiminnalle olisi ollut tarvetta Kajaanin alueella.
Hankkeen aikana ei asiakastyössä suurempia riskejä ilmaantunut. Toimintoihin ohjautui oikeanlaiset asiakkaat ja he olivat sitoutuneita sekä kävivät säännöllisesti mm. ryhmätoiminnoissa. Myös moniammatillinen yhteistyö toimi hyvin. Asiakkaan kannalta hyvä yhteistyö oli arvokasta ja monen kohdalla yksittäisiin ongelmiin saatiin viimein apua.
Ohjausryhmä oli kokouksissa aktiivinen ja antoi kehittämisehdotuksia. He auttoivat hanketta myös kokousten ulkopuolella mm. tiedottamalla hankkeesta omissa organisaatioissaan.