Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20943

Hankkeen nimi: Rantalakeuden nuorten työpajaselvityshanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Limingan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0186553-2

Jakeluosoite: Iivaripolku 6

Puhelinnumero: 0505232015

Postinumero: 91800

Postitoimipaikka: Liminka

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAURA MARIKA KELHÄ

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.kelha(at)liminka.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503093868

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on ehkäistä nuoria syrjäytymästä yhteiskunnasta, edistää nuorten elämänhallintaan liittyviä asioita, ohjata nuoria koulutuksen pariin sekä auttaa nuoria löytämään heille sopivia polkuja työelämään. Työpajatoiminnalla pureudutaan erityisesti nuorten sekä nuorten aikuisten osallistamiseen ja aktivointiin. Nuorisotyön ja työpajatoiminnan järjestämisen vastuu on pääasiassa kunnilla, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kuntien nuorisotyötä laskennallisilla valtionosuuksilla, jotka määräytyvät kunnassa asuvien alle 29-vuotiaiden lukumäärän mukaisesti. Kunnat päättävät kuitenkin itse nuorisotyöhön käytettävistä varoista. Valtionosuus kattaa noin 4 % kuntien nuorisotoimen kokonaismenoista.

Tänä päivänä työpajavalmentautujien saamat palvelut vaihtelevat kunnittain. Tämän hetkiset resurssit työpajatoiminnan järjestämiseen ovat useissa kunnissa riittävät, mutta valtion myöntämien työpajatoiminnan avustusten supistuessa kuntien on pohdittava työpajatoiminnan järjestelyiden tulevaisuutta. Nuorten työpajatoimintaa on haastavaa toteuttaa pienissä kunnissa rahoituskriteerien mukaisesti. Kaikissa Rantalakeuden kunnissa on paljon nuoria ja yhä useampi heistä on vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle. Nuorten työpajatoiminnalla voidaan edistää sosiaalista vahvistamista, osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kunnilla ei ole varaa hukata tulevaa työvoimaa ja tulevia veronmaksajia. Kaikissa alueen kunnissa on erilainen rakenne ja työpaikka omavaraisuus vaihtelee voimakkaasti, myös toisen asteen oppilaitokset puuttuvat esim. Tyrnävältä, Lumijoelta ja Hailuodosta, jonka vuoksi esim. maatalousvaltaisista kunnista osa nuorista joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle jo peruskoulun jälkeen.

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa sekä arvioida kuntien olemassa olevia käytänteitä ja toimintamalleja laatutyötä ja -arviointia. Tavoitteena on myös valmistautua mahdolliseen jatkohankkeeseen toiminnallisen yhteistyön kehittämiseen, jossa huomioidaan työpaikkaomavaraisuus sekä alueen koulutukselliset ja työmarkkinoiden haasteet ja kuntarakenteiden erillaisuudet. Lisäksi kehitetään toimintaa, jolla tuetaan toisella paikkakunnlla asuvan nuoren opiskelua ja arkea. Lisäksi hankkeessa selvitetään sote- ja maakuntauudistuksen tuomat mahdolliset yhtymäkohdat sekä muutokset kuntien työllisyys- ja työpajatoimintaan.

Hyödyntämällä kuntien nykyisiä toimintamalleja voidaan saada lisää osaamista toimintaan ja saada myös huomattavia säästöjä aikaan. Jokaisessa kunnassa on omat vahvuutensa, joiden hyödyntäminen olisi helpompaa keskitetyllä toiminnalla (kuntayhteistyöllä). Lisäksi pajavalmentautujien mahdollisuudet työ- tai opiskelupaikan löytämiseen tasapuolistuisivat ja paranisivat. Keskitettyä toimintaa voisivat olla esim. hallinto, nuorten yksilövalmennus sekä ammatinvalinta ja työkykyselvitykset, joihin ei aina riitä tarvittavia resursseja. Yhtenä tavoitteena voi olla myös yhteinen avoimien opiskelu- ja työpaikkojen rekisterin perustaminen.

Hankkeessa laaditaan selvitys kuntien työpajatoiminnan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvityksessä käydään systemaattisesti läpi kaikkien osallistuvien kuntien työpajatoiminnan nykytila sekä tulevaisuuden haasteet ja pohditaan toiminnan kehittämistä tulevaisuudessa erityisesti yhteistyön näkökulmasta. Hankkeen toteutumisen onnistumiseksi kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä sekä tiedottavat hankkeen etenemisestä aktiivisesti. Hankkeesta syntyvä materiaali on kaikkien osallistuvien kuntien käytössä ja toimintamalli/toimenpidesuositukset rakennetaan yhteisymmärryksessä kuntien kesken. Hankevastaavan työn tukena toimii säännöllisesti kokoontuva seutukunnallinen työryhmä, joka voi toimia myös hankkeen ohjausryhmän kokoonpanona. Selvityksen tulosten perusteella kunnat valmistautuvat konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät muodostuvat

- Kuntien 15-29 -vuotiaat nuoret (hankkeen tulokset näkyvät asiakkaalle tehostuneena palveluna sekä madaltuneena kynnyksenä päästä töihin)
- Kunnat (saadaan uudenlainen yhteistyöverkosto, toiminnan tehostaminen, uudet toimintamallit, mahdolliset käyttöalustat)
- Kuntien työpajat ja työllisyyspalvelut (uudet työkalut työn tueksi sekä verkostot)
- Yrityskenttä ja ammattioppilaitokset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat kuntien nuorisopalvelut ja etsivä nuorisotyö, ammattioppilaitokset ja yritykset, muut kunnat sekä valtakunnallinen työpajayhdistys, sekä muut valtakunnalliset toimijat kuten AVI.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 24 091

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 24 091

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 30 116

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 116

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Kempele, Hailuoto, Tyrnävä, Lumijoki, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Selvityshanke on sukupuolineutraali, hankkeen toimenpiteet kohdistuvat alle 29 v. nuoriin tasapuolisesti naisiin sekä miehiin. Analyysin mukaan kunnissa ja nuortentyöpajoilla on lähes yhtä paljon sekä miehiä että naisia. Nuorille tarjotaan palvelut sukupuolesta riippumatta
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Selvityshanke on sukupuolineutraali. Rekrytointi toteutetaan sukupuolista tasa-arvoa noudattaen.Kohde ryhmänä ovat kaikki alle 29 v. nuoret.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Selvityshanke on sukupuolineutraali. Sen tavoitteena on tarjota nuorille palveluja tasapuolisesti sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Luonnonvarojen kestävä käyttö ei ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä. Hanke on luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulmasta neutraali.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen tavoitteet eivät linkity ilmastonmuutokseen. Hanke on ilmastonmuutoksen näkökulmasta neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta neutraali. Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu näihin teemoihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu näihin teemoihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei edistä Natura2000 -ohjelman tavoitteita, eikä hankkeen toimenpiteet kohdistu Natura2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeessa noudatetaan nykyisiä lainsäädännöllisiä määräyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa noudatetaan nykyisiä lainsäädännöllisiä määräyksiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Uusi syntyvä toimintamalli luo uusia mahdollisuuksia paikalliselle elinkeinoelämälle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Uusi syntyvä toimintamalli luo uusia mahdollisuuksia kuntien palveluiden tuottamiselle ja yhteistyölle. Syntyneitä tuloksia (pilotti) voidaan hyödyntää myös muissa Suomen kunnissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu kyseiseen teemaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen tuloksena syntyvä uusi yhteistyömalli luo uusia edellytyksiä parempien palveluiden syntymiselle, erityisesti nuorten työllistämisen näkökulmasta. Nuorten työllisyys vähentää esimerkiksi syrjäytymistä ja näin osaltaan vaikuttaa positiivisesti yksilön hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Kuntien välinen tasa-arvo työpajatoiminnan erilaisten palveluiden järjestämisessä kasvaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kuntien välinen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus työpajatoiminnan erilaisten palveluiden järjestämisessä kasvaa.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke vaikuttaa positiivisesti kuntien nuorisokulttuuriin luomalla uusia edellytyksiä nuorten, ammattioppilaitosten, yritysten sekä kuntien yhteistoiminnalle.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät varsinaisesti kohdistu ympäristöosaamisen kehittämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on ehkäistä nuoria syrjäytymästä yhteiskunnasta, edistää nuorten arjenhallintaan liittyviä asioita, ohjata nuoria koulutuksen pariin sekä auttaa nuoria löytämään heille sopivia polkuja työelämään. Työpajaselvityshankkeen tavoitteena oli läpikäydä Limingan, Kempeleen, Tyrnävän, Lumijoen ja Hailuodon kuntien nuorten työpajatoiminnan nykytila sekä tulevaisuuden haasteet. Selvityshankkeen tavoitteena oli nostaa esiin toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia erityisesti yhteistyön näkökulmasta.

Selvitystyössä hyödynnettiin palvelumuotoilua ja yhteistutkimista. Teemahaastattelut olivat keskeinen menetelmä työpajaselvityshankkeessa tiedon keräämiseen ja asiakasymmärryksen vahvistamiseen. Haastatteluihin osallistui työpajavalmennuksessa olevia tai vasta olleita nuoria, työpajahenkilöstöä, yhteistyötahoja, sekä työnantajien ja oppilaitosten edustajia. Kaiken kaikkiaan selvityshankkeen aikana haastateltiin 114 henkilöä. Haastatteluissa saadun laadullisen aineiston ja havainnoinnin lisäksi työpajatoimintaa on tarkasteltu määrällisesti mitattavien tilastojen valossa. Tilastojen tarkastelussa hyödynnettiin nuorten työpajoilta saatuja PARTY-tilastoja sekä www.nuorisotilastot.fi -sivuston tilastoja, jotka ovat Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämä ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tilastopalvelu.

Hankkeen aikana toteutettiin kolme yhteistutkimisen kehittämisiltapäivää, joiden teemana olivat motivaatio, yhteistyö ja osallisuus. Kehittämisiltapäiviin oli kutsuttuina kaikkien hankekuntien työpajoilla toimivat nuoret ja työntekijät sekä läheiset yhteistyötahot. Lisäksi seudullisen työntekijäverkoston kanssa pidettiin useampia tapaamisia. Tapaamisten aikana käsiteltiin muun muassa jatkohankkeen hakemista sekä yhdenmukaisten asiakasarvioinnin mallien löytämistä.

Kuntien tämän hetkinen tahtotila yhdistää Rantalakeuden nuorten työpajat saman hallinnon alle on vähäinen. Olemassa olevia nuorten työpajoja halutaan kehittää ja ylläpitää kunnan omana toimintana, mutta seudullista yhteistyötä muilta osin toivotaan. Hankekuntien välistä yhteistyötä on lähdetty lisäämään seudullisilla tapaamisilla sekä hyvien käytäntöjen jakamisella ja yhteiskehittämisellä. Seudullisen yhteistyön rinnalla olisi tärkeä panostaa nuoren kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja kuntien sektorirajat ylittävään yhteistyöhön. Yhteistyön tiivistäminen työnantajien ja oppilaitosten kanssa on lisäksi keskeinen kehittämisen paikka nuorten työpajoilla.

Työpajoilla olevien nuorten tuen tarpeet ovat moninaiset. Nuorten yksilöllisten työelämäpolkujen rakentaminen on suunta, johon tulevaisuudessa tulisi panostaa entistä enemmän. Palvelujärjestelmän on mukautettava toimintansa nuorten yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiviksi. Tämä vaatii työpajoilta joustavuutta, vahvaa osaamista ja nuoren tuen tarpeiden aitoa kuulemista ja ymmärtämistä. Nuoren oma osallisuus ja valta oman palvelupolun suunnittelussa ja rakentamisessa on keskeistä. Työntekijöiden mahdollisuus jalkautua nuoren mukaan on tärkeää, nuoren tukeminen pelkästään työpajan seinien sisäpuolella ei useinkaan riitä. Yksilöllisesti räätälöity, oikeatasoinen ja oikea-aikainen tuki on kustannustehokkain ja vaikuttavin tapa saavuttaa työlle asetettuja tavoitteita.

Hyväkään toimintamalli ei pääse tuloksiin, mikäli palvelu ei saavuta kohdejoukkoa. Työpajojen on tärkeä säilyä lähipalveluna; tavoitettavuus on tärkeää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tukemisessa. Nuoren sitoutumisen lisäksi vaaditaan myös palvelujärjestelmän sitoutumista nuoren tukemiseen. Tukea tarvitsevien nuorten tavoittaminen palveluiden piiriin ja riittävän pitkäkestoinen tuki vaatii kunnilta toimijoiden yhteistyötä sekä riittäviä resursseja ja panostusta nuorisotyöhön.