Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20945

Hankkeen nimi: Tunne Työ -suunnittele ura

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: PL 51300 (Töysänkatu 2 B, 00510 Helsinki)

Puhelinnumero: 050 593 1344

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: HELSINGIN KAUPUNKI

WWW-osoite: http://www.tunnetyo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Utti-Lankinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.utti-lankinen(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 509 9281

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Nuori Yrittäjyys ry, 1813465-6
Vantaan kaupunki, 0124610-9
Espoon kaupunki, 0101263-6
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2
Perho Liiketalousopisto Oy, 2734201-9
Lappeenrannan kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi, 0162193-3
Lahden kaupunki, lukiokoulutus, 0149669-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malleja, joissa opetus- ja ohjaushenkilöstö tukee opiskelijoiden oppimista työelämälähtöisesti siten, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat.

Alatavoitteena on lisätä ja vahvistaa opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämätuntemusta. Tarkoituksena on saada kaikkien opettajien ohjausosaaminen käyttöön. Toimenpiteinä ovat esimerkiksi OpeTET -malli, jossa opettajat päivittävät työelämäosaamistaan sekä työelämätreffit aineryhmittäin. Hankkeessa kokeillaan alueellisia yritysyhteistyön resurssipankkeja sekä aineenopettajien toteuttamia kursseja yhteistyössä jonkin yrityksen tai järjestön kanssa. Lisäksi pilottilukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opiskelijat luovat yhdessä uutta ohjauksellista työotetta.

Toisena alatavoitteena on kehittää lukiokoulutuksen rakenteita siten, että ne tukevat opiskelijoiden urasuunnittelua. Tarkoituksena on, että tulevaisuuden lukiolainen tuntee monipuolisesti eri koulutus- ja uravaihtoehtoja. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi järjestämällä TET-jaksot opiskelijoille. Ryhmänohjaukseen kehitetään malli, jossa opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Opettajien omat uratarinat sekä opiskelijoilla oleva työkokemus otetaan käyttöön pienryhmäohjauksessa. Selvitetään oppisopimuksen hyödyntämistä osana lukiokoulutusta ja loma-aikoja. Lisäksi solmitaan koulutuksen järjestäjien välille yhteistyömalleja, joissa lukio-opiskelija voi tutustua ammattiopiston tai ammattikorkeakoulun tarjontaan ja / tai hankkia ammatillista osaamista ammattiopistosta tai ammattikorkeakoulutusta.

Hankkeen tuloksena yhä useampi nuori jatkaa välittömästi lukion jälkeen jatko-opintoihin tai työelämään. Nuorten koulutukseen ja opintoihin kiinnittyminen paranee. Lukiokoulutuksen sisältöihin ja rakenteisiin on pystytty luomaan toimivat käytännöt sekä opettajien työelämäosaamisen ylläpitämiseen että opiskelijoiden urasuunnitelmien tukemiseen. Opettajien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja nuorten työllistymisvalmiudet paranevat. Yritykset saavat motivoituneita ja osaavia työntekijöitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat lukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstä sekä johto. Kohderyhmä ovat lisäksi lukiokoulutuksessa olevat opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö sekä alueen yritykset ja yritysten työtekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 240 608

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 191 728

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 516 871

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 449 157

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 129

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa niin, että nuorille annettavassa uraohjauksessa huomioidaan eri alojen esittelyt ja tutustumiset yli perinteisten sukupuolirajojen. Henkilöstön työelämä- ja ohjausosaamisen kehittämisessä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että ohjausmenetelmät eivät johdattele ammatteihin sukupuolen mukaan vaan kiinnostuksen mukaan. Ohjauksessa pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja työelämässä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään huomioimalla opettajien työelämäosaamisessa ja ohjauksellisessa työotteessa naisten ja miesten urasuuntautuneisuus yhdenvertaisesti kiinnostukseen liittyen, ei sukupuoleen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään huomioimalla opettajien työelämäosaamisessa ja ohjauksellisessa työotteessa naisten ja miesten urasuuntautuneisuus yhdenvertaisesti kiinnostukseen liittyen, ei sukupuoleen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeessa noudatetaan kaupungin hyviä käytäntöjä tukea luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Hankkeessa käytetään luonnonvaroja säästäviä verkkoympäristöjä ja sähköisiä kokouskäytänteitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeessa sitoudutaan kaupungin strategian ilmastotavoitteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin eikä maaperään ja ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Nature 2000 -ohjelman alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä,kierrättämään ja käyttämään kestäviä materiaaleja sekä sähköistä viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Lukiokoulutukseen kehitettävällä työelämäyhteistyön mallilla on suuri vaikutus elinkeinoelämän kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteillä lisätään lukiolaisten työelämätaitoja ja saadaan lukion käyneet nuoret nopeammin työelämään, mikä tukee paikallista elinkeinoelämää. Lukioiden työelämäyhteystyön mallilla saadaan lukiokoulutusta työelämälähtöisemmäksi,laadukkaammaksi ja edistetään resurssien järkevää käyttöä. Tällä on välillisiä seurauksia elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen ja ammattimaiseen työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Osaamisen kehittäminen on hankkeessa keskeistä. Hankkeessa kehitetään lukiokoulutuksen rakenteita sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista ja ohjauksellista, uraohjausta tukevaa työotetta. Välillisesti pitemmällä aikavälillä syntyy vakiintuneita käytänteitä myös yleissivistävään koulutukseen nuorten ja työelämän tarpeisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Mikäli matkustetaan, niin hankkeessa käytetään matkustamiseen pääasiallisesti joukkoliikennettä. Kokouskäytänteet pyritään järjestämään sähköisin menetelmin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Osallistuvien nuorten hyvinvointi kasvaa työelämäyhteistyön lisääntyessä lukiokoulutuksessa. Nuoret saavat laadukkaampaa ja yksiöllisempää uraohjausta jolla on merkitystä nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Lisäksi nuorten työelämätaitojen parantuminen lisää mahdollisuuksia työllistyä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää tasa-arvoa, kun luodaan myös lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malli mikä on perinteisesti ollut ammatillisen koulutuksen osaamisalaa. Hankkeella edistetään tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa työelämän näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään edistämään sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella että erityistoimilla tasa-arvon esteiden poistamiseksi kuten uravalintoihin liittyvä ohjaus ja eri ammatteihin hakeutumisen tukeminen sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Lukioiden henkilöstön työelämäosaamisen ja ohjaustaitojen kehittymisellä tuetaan eri sosioekonomisessa asemassa tai eri kulttuuristaustoista tulevien opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja ohjauksen toteutumista työelämään tai jatko-opintoihin siirryttäessä. Uraohjauksessa huomioidaan yksilön tarpeet ja nuorten uratoiveet.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeen toiminta lisää ja tukee yhteisöllisyyttä. Lukioiden henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat yhdessä hankkeen eri vaiheisiin.
Ympäristöosaaminen 3 3
Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä nuorten ympäristöosaaminen kehittyy yhteisöllisen toiminnan ja koulutuksen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tunne Työ - suunnittele ura -hankkeen tavoitteena oli kehittää lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malleja, joilla opetus- ja ohjaushenkilöstö tukee opiskelijoiden oppimista työelämälähtöisesti siten, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat. Alatavoitteena hankkeessa oli kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämätuntemusta sekä kehittää mallia lukiokoulutuksen rakenteisiin, jolla tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelua.

Hankkeen tuloksena pilotoitiin sekä kehitettiin yli 150 ideaa ja mallia lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyden ja työelämäyhteistyön toteuttamiseen. Hankkeessa kehitettiin muun muassa:

● Uusia ja ”tuunattuja” työelämälähtöisiä lukiokursseja
● ”Väylä työelämään”-lukiokursseja
● Työelämä- ja kielipassit
● Erilaisia jatkokoulutus- ja työelämä-tapahtumia sekä vierailuja
● Uravarjostus- ja TET-malleja
● Systemaattista alumnitoimintaa
● Korkeakouluyhteistyömalleja
● Yhteistyöprojekteja ja kummiyritystoimintaa
● Yrittäjyyskasvatusta ja tiimipedagogiikkaa
● Rakenteellista kehittämistä: työelämästrategiat, työelämätiimit, opettajien uratarinaviikot, vesot, jne.
● Koulutusohjelmia ja -valmennuksia
● Lukiorehtoreiden ja yritysjohtajien johtamisvarjostus vertaismentorointiohjelma

Hyvät käytännöt dokumentointiin valtakunnallisesti kaikkien lukioiden käyttöön ja lukioiden opetussuunnitelma LOPS2021 tueksi. Käytännöt ja erilaiset mallit tukevat niin opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista, työelämälähtöisen pedagogiikan toteuttamista, työelämälähtöisen toimintakulttuurin kehittämistä lukioissa kuin opiskelijoiden uravalintoja.

Hankkeessa mallinnettiin lisäksi kolme erilaista lukion työelämäpolkua, joilla tuetaan lukioiden opetussuunnitelmatyötä kohti työelämälähtöisempää toimintakulttuuria. Työelämäpolkuun mallinnettiin lukioille ns. palvelupolku ja malli, miten lähteä kehittämään matalalla kynnyksellä työelämälähtöistä pedagogiikkaa ja työelämäyhteistyötä lukiokoulutuksessa. Työelämäpolkuihin nostettiin 30 konkreettista esimerkkiä hankkeesta, miten lukiokoulutuksessa tuetaan ja vahvistetaan opiskelijoiden tulevaisuuspolkuja, koko lukion osallisuutta lukion työelämäyhteistyön kehittämisessä sekä lukiohenkilöstön työelämä- ja yrittäjyysosaamista.

Hankkeen tuloksena syntyneet oppilaitosten sekä asiantuntijoiden kehittämät mallit ja hyvät käytännöt sekä kolme lukion työelämäpolkua löytyvät osoitteesta: www.tralla.fi/tunnetyo

Hanke toteutettiin laajana kumppanuushankkeena. Päätoteuttajana toimii Helsingin kaupungin opetusvirasto. Osatoteuttajat olivat:
- Espoon kaupunki / lukiokoulutus
- Vantaan kaupunki / lukiokoulutus
- Lahden kaupunki /lukiokoulutus
- Lappeenrannan kaupunki / lukiokoulutus
- Perho Liiketalousopisto Oy
- Saimaan ammattikorkeakoulu Oy
- Nuori Yrittäjyys ry

Hankkeessa tiiviinä kumppanina olivat (ilman omaa budjettia):
- Helsingin Yrittäjät
- Talous ja nuoret TAT