|
|
|
Hankekoodi: S20945
Hankkeen nimi: Tunne Työ -suunnittele ura
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0201256-6
Jakeluosoite: PL 51300 (Töysänkatu 2 B, 00510 Helsinki)
Puhelinnumero: 050 593 1344
Postinumero: 00099
Postitoimipaikka: HELSINGIN KAUPUNKI
WWW-osoite: http://www.tunnetyo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Utti-Lankinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.utti-lankinen(at)hel.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 509 9281
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malleja, joissa opetus- ja ohjaushenkilöstö tukee opiskelijoiden oppimista työelämälähtöisesti siten, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat.
Alatavoitteena on lisätä ja vahvistaa opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämätuntemusta. Tarkoituksena on saada kaikkien opettajien ohjausosaaminen käyttöön. Toimenpiteinä ovat esimerkiksi OpeTET -malli, jossa opettajat päivittävät työelämäosaamistaan sekä työelämätreffit aineryhmittäin. Hankkeessa kokeillaan alueellisia yritysyhteistyön resurssipankkeja sekä aineenopettajien toteuttamia kursseja yhteistyössä jonkin yrityksen tai järjestön kanssa. Lisäksi pilottilukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opiskelijat luovat yhdessä uutta ohjauksellista työotetta.
Toisena alatavoitteena on kehittää lukiokoulutuksen rakenteita siten, että ne tukevat opiskelijoiden urasuunnittelua. Tarkoituksena on, että tulevaisuuden lukiolainen tuntee monipuolisesti eri koulutus- ja uravaihtoehtoja. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi järjestämällä TET-jaksot opiskelijoille. Ryhmänohjaukseen kehitetään malli, jossa opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Opettajien omat uratarinat sekä opiskelijoilla oleva työkokemus otetaan käyttöön pienryhmäohjauksessa. Selvitetään oppisopimuksen hyödyntämistä osana lukiokoulutusta ja loma-aikoja. Lisäksi solmitaan koulutuksen järjestäjien välille yhteistyömalleja, joissa lukio-opiskelija voi tutustua ammattiopiston tai ammattikorkeakoulun tarjontaan ja / tai hankkia ammatillista osaamista ammattiopistosta tai ammattikorkeakoulutusta.
Hankkeen tuloksena yhä useampi nuori jatkaa välittömästi lukion jälkeen jatko-opintoihin tai työelämään. Nuorten koulutukseen ja opintoihin kiinnittyminen paranee. Lukiokoulutuksen sisältöihin ja rakenteisiin on pystytty luomaan toimivat käytännöt sekä opettajien työelämäosaamisen ylläpitämiseen että opiskelijoiden urasuunnitelmien tukemiseen. Opettajien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja nuorten työllistymisvalmiudet paranevat. Yritykset saavat motivoituneita ja osaavia työntekijöitä.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat lukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstä sekä johto. Kohderyhmä ovat lisäksi lukiokoulutuksessa olevat opiskelijat.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö sekä alueen yritykset ja yritysten työtekijät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 240 608
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 191 728
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 516 871
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 449 157
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 70
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 129
Suunniteltu: 1120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeessa noudatetaan kaupungin hyviä käytäntöjä tukea luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Hankkeessa käytetään luonnonvaroja säästäviä verkkoympäristöjä ja sähköisiä kokouskäytänteitä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa sitoudutaan kaupungin strategian ilmastotavoitteisiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin eikä maaperään ja ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Nature 2000 -ohjelman alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä,kierrättämään ja käyttämään kestäviä materiaaleja sekä sähköistä viestintää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Lukiokoulutukseen kehitettävällä työelämäyhteistyön mallilla on suuri vaikutus elinkeinoelämän kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteillä lisätään lukiolaisten työelämätaitoja ja saadaan lukion käyneet nuoret nopeammin työelämään, mikä tukee paikallista elinkeinoelämää. Lukioiden työelämäyhteystyön mallilla saadaan lukiokoulutusta työelämälähtöisemmäksi,laadukkaammaksi ja edistetään resurssien järkevää käyttöä. Tällä on välillisiä seurauksia elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen ja ammattimaiseen työvoiman saatavuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Osaamisen kehittäminen on hankkeessa keskeistä. Hankkeessa kehitetään lukiokoulutuksen rakenteita sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista ja ohjauksellista, uraohjausta tukevaa työotetta. Välillisesti pitemmällä aikavälillä syntyy vakiintuneita käytänteitä myös yleissivistävään koulutukseen nuorten ja työelämän tarpeisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Mikäli matkustetaan, niin hankkeessa käytetään matkustamiseen pääasiallisesti joukkoliikennettä. Kokouskäytänteet pyritään järjestämään sähköisin menetelmin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Osallistuvien nuorten hyvinvointi kasvaa työelämäyhteistyön lisääntyessä lukiokoulutuksessa. Nuoret saavat laadukkaampaa ja yksiöllisempää uraohjausta jolla on merkitystä nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Lisäksi nuorten työelämätaitojen parantuminen lisää mahdollisuuksia työllistyä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää tasa-arvoa, kun luodaan myös lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malli mikä on perinteisesti ollut ammatillisen koulutuksen osaamisalaa. Hankkeella edistetään tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa työelämän näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään edistämään sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella että erityistoimilla tasa-arvon esteiden poistamiseksi kuten uravalintoihin liittyvä ohjaus ja eri ammatteihin hakeutumisen tukeminen sukupuolesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Lukioiden henkilöstön työelämäosaamisen ja ohjaustaitojen kehittymisellä tuetaan eri sosioekonomisessa asemassa tai eri kulttuuristaustoista tulevien opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja ohjauksen toteutumista työelämään tai jatko-opintoihin siirryttäessä. Uraohjauksessa huomioidaan yksilön tarpeet ja nuorten uratoiveet. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeen toiminta lisää ja tukee yhteisöllisyyttä. Lukioiden henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat yhdessä hankkeen eri vaiheisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä nuorten ympäristöosaaminen kehittyy yhteisöllisen toiminnan ja koulutuksen kautta. | ||
Tunne Työ - suunnittele ura -hankkeen tavoitteena oli kehittää lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malleja, joilla opetus- ja ohjaushenkilöstö tukee opiskelijoiden oppimista työelämälähtöisesti siten, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat. Alatavoitteena hankkeessa oli kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämätuntemusta sekä kehittää mallia lukiokoulutuksen rakenteisiin, jolla tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelua.
Hankkeen tuloksena pilotoitiin sekä kehitettiin yli 150 ideaa ja mallia lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyden ja työelämäyhteistyön toteuttamiseen. Hankkeessa kehitettiin muun muassa:
● Uusia ja ”tuunattuja” työelämälähtöisiä lukiokursseja
● ”Väylä työelämään”-lukiokursseja
● Työelämä- ja kielipassit
● Erilaisia jatkokoulutus- ja työelämä-tapahtumia sekä vierailuja
● Uravarjostus- ja TET-malleja
● Systemaattista alumnitoimintaa
● Korkeakouluyhteistyömalleja
● Yhteistyöprojekteja ja kummiyritystoimintaa
● Yrittäjyyskasvatusta ja tiimipedagogiikkaa
● Rakenteellista kehittämistä: työelämästrategiat, työelämätiimit, opettajien uratarinaviikot, vesot, jne.
● Koulutusohjelmia ja -valmennuksia
● Lukiorehtoreiden ja yritysjohtajien johtamisvarjostus vertaismentorointiohjelma
Hyvät käytännöt dokumentointiin valtakunnallisesti kaikkien lukioiden käyttöön ja lukioiden opetussuunnitelma LOPS2021 tueksi. Käytännöt ja erilaiset mallit tukevat niin opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista, työelämälähtöisen pedagogiikan toteuttamista, työelämälähtöisen toimintakulttuurin kehittämistä lukioissa kuin opiskelijoiden uravalintoja.
Hankkeessa mallinnettiin lisäksi kolme erilaista lukion työelämäpolkua, joilla tuetaan lukioiden opetussuunnitelmatyötä kohti työelämälähtöisempää toimintakulttuuria. Työelämäpolkuun mallinnettiin lukioille ns. palvelupolku ja malli, miten lähteä kehittämään matalalla kynnyksellä työelämälähtöistä pedagogiikkaa ja työelämäyhteistyötä lukiokoulutuksessa. Työelämäpolkuihin nostettiin 30 konkreettista esimerkkiä hankkeesta, miten lukiokoulutuksessa tuetaan ja vahvistetaan opiskelijoiden tulevaisuuspolkuja, koko lukion osallisuutta lukion työelämäyhteistyön kehittämisessä sekä lukiohenkilöstön työelämä- ja yrittäjyysosaamista.
Hankkeen tuloksena syntyneet oppilaitosten sekä asiantuntijoiden kehittämät mallit ja hyvät käytännöt sekä kolme lukion työelämäpolkua löytyvät osoitteesta: www.tralla.fi/tunnetyo
Hanke toteutettiin laajana kumppanuushankkeena. Päätoteuttajana toimii Helsingin kaupungin opetusvirasto. Osatoteuttajat olivat:
- Espoon kaupunki / lukiokoulutus
- Vantaan kaupunki / lukiokoulutus
- Lahden kaupunki /lukiokoulutus
- Lappeenrannan kaupunki / lukiokoulutus
- Perho Liiketalousopisto Oy
- Saimaan ammattikorkeakoulu Oy
- Nuori Yrittäjyys ry
Hankkeessa tiiviinä kumppanina olivat (ilman omaa budjettia):
- Helsingin Yrittäjät
- Talous ja nuoret TAT