Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20946

Hankkeen nimi: Nuorten päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja hoito / Recognition and Early Intervention for Alcohol and Substance Abuse in Adolescence (REAL)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0171495-3

Jakeluosoite: Alavan sairaala, Kaartokatu 9

Puhelinnumero: 044 717 2988

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://www.psshp.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TOLMUNEN TOMMI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osastonylilääkäri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tommi.tolmunen(at)kuh.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8277 523

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET: Haemme rahoitusta kehittääksemme nuorten päihteiden käytön tunnistamista ja parantaaksemme päihdeongelmien hoitoa ja kuntoutusta. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta ehkäisemällä ja hoitamalla päihdeongelmien kehittymistä. Puuttumalla päihteiden käyttöön jo varhaisvaiheessa voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja sen mukanaan tuomaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja työelämästä ja opinnoista putoaminen keräytyvät usein samoille ihmisille, ja tämä kierre tulisi katkaista mahdollisimman aikaisin.

TOIMENPITEET: Tässä nuorten ja muiden yhteistyökumppaneiden (koulu, oppilasterveydenhuolto, perusterveydenhuolto) kanssa tehtävässä hankkeessa 1) tehdään yleisimmille päihteille soveltuvasta WHO:n laatimasta ASSIST-päihdeseulontalomakkeesta digitaalinen versio, joka mahdollistaa välittömän päihteitten käyttöön puuttumisen ja tarvittaessa hoitoon ohjauksen riippumatta nuoren asuinpaikasta. Muokkaamme lomaketta toimivaksi ja nuorten käyttöön sopivaksi ensin terveiden nuorten kanssa ja sitten nuorisopsykiatriseen hoitoon tulevien nuorten kanssa. Aloitamme hankkeen 2) niiden nuorten kanssa, jotka ohjataan nuorisopsykiatriseen selvittelyyn ja 3) laajennamme hankkeen myöhemmin osaksi koulu- ja opiskeluterveydenhoitoa ja kaikkia nuorten palveluja. 4) Lopuksi lomake viedään myös valtakunnallista käyttöä varten kansalliseen, olemassa olevaan mielenterveystalo nettisivustoon. Tällöin se saavuttaa myös syrjäseutujen nuoret ja ne, jotka eivät pysty tai halua lähteä muiden palveluiden piiriin. Päihdeongelmien seulonta ei ole hyödyllistä, jos tarjolla ei ole myös apua. Niinpä 5) kehitämme nuorille soveltuvaa päihdehäiriöiden hoitoketjua. Hoitoketjun tulisi olla mahdllisimman selkeä ja hoitoon hakeutumisen tulisi olla nuorille helppoa. Mahdollisuuksien mukaan hoitoon tulisi myös päästä viipymättä silloin kun nuoret ovat siihen motivoituneita.

TULOKSET: Lopullisena tavoitteena on että nuoret voisivat itse nettiversion avulla tunnistaa päihdeongelmiensa asteen, saada siitä välitöntä palautetta (mini-inteventio) ja tarvittaessa informaatiota hoitoon hakeutumisesta. Niinpä se toteutuessaan voisi säästää kustannuksen kasvua tavoittaessaan nuoria aiempaa laajemmalla alueella nykyisillä resursseilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ks. kohta 5.2. Kohderyhminä ovat siis projektin etenemisen myötä kronologisesti:

1. KYSin nuorisopsykiatriseen avohoitoon tulevat nuoret.
2. Kuopion alueen perustason palveluihin (terveyskeskus, lasten ja nuorten työryhmä ja koulu- ja oppilasterveydenhuolto) tulevat nuoret.
3. Nettiversion myötä päihdeseulonta ja siihen liittyvä mini-interventio ovat vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä koko Suomen alueella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohteesta hyötyvät välillisesti kaikki ne tahot, jotka ovat tekemisissä päihdeongelmaisten ja syrjäytyvien nuorten kanssa: terveydenhuollon toimijat, sosiaalitoimi, koulut, kolmas sektori, työvoimaviranomaiset yms.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 104 340

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 165

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 149 056

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 143 091

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Vesanto, Rautalampi, Suonenjoki, Kuopio, Tervo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: KYS, Nuorisopsykiatrian klinikka, Kaartokatu 9

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Nuorten päihteiden käyttö on ongelma, joka koskettaa yhtä lailla poikia ja tyttöjä. Tytöt ovat kuitenkin usealla tavalla alttiimpia päihteiden käytön aiheuttamille haitoille: 1) Alkoholi on fysiologisesti vahingollisempaa naisille ja 2) päihteet altistavat ei-toivottujen raskauksille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehittämisyhteistyössä olevat nuoret kootaan siten, että mukana on saman verran tyttöjä ja poikia. Kehittämämme menetelmä on yhtälaisesti tyttöjen ja poikien ulottuvilla. Tytöillä ja pojilla on luultavasti yhtä paljon mielentervysongelmia, mutta ne ovat eri sukupuolilla erilaisia. Mielenterveyspalveluihin hakeutuu kuitenkin selkeästi enemmän tyttöjä kuin poikia. Netin kautta myös pojat voivat saada palveluita yhtäläisesti. Näin hankkeemme edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa päihdepalveluiden saamisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää tasa-arvoa monessa suhteessa, myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, ks. edelliset kohdat. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei kuitenkaan ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa pyritään digitaalisen materiaalin käyttöön, mikä vähentää muodostuvan jätten määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Lopullisena päämääränä on netissä oleva menetelmä päihdeongelmien tunnistamiseen, mini-interventio ja hoitoonohjaus. Lisäksi kehitämme nuorten päihdeongelmien hoitopolkua.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään menetelmää, joka mahdollistaa välittömän päihteitten käyttöön puuttumisen ja tarvittaessa hoitoon ohjauksen riippumatta nuoren asuinpaikasta. Lomake viedään myös valtakunnallista käyttöä varten nettiin. Tällöin se saavuttaa myös syrjäseutujen nuoret ja ne, jotka eivät pysty tai halua lähteä muiden palveluiden piiriin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään menetelmää, joka mahdollistaa välittömän päihteitten käyttöön puuttumisen ja tarvittaessa hoitoon ohjauksen riippumatta nuoren asuinpaikasta. Lomake viedään myös valtakunnallista käyttöä varten nettiin. Tällöin se saavuttaa myös syrjäseutujen nuoret ja ne, jotka eivät pysty tai halua lähteä muiden palveluiden piiriin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeessa kehitetään menetelmää, joka mahdollistaa välittömän päihteitten käyttöön puuttumisen ja tarvittaessa hoitoon ohjauksen riippumatta nuoren asuinpaikasta. Lomake viedään myös valtakunnallista käyttöä varten nettiin. Tällöin se saavuttaa myös syrjäseutujen nuoret ja ne, jotka eivät pysty tai halua lähteä muiden palveluiden piiriin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana pilotoimme ASSIST-päihdeseulannan ja miniintervention ensin paperiversiona, sitten teimme siitä sähköisen version, jonka pilotoimme. Sähköisen kyselyn teki hankkeen aikana 320 KYS:in nuorisopsykiatrian poliklinikan potilasta, joista 120 ehtii käymään myös seuranta arviossa. Lisäksi menetelmän käyttö aloitettiin Kuopion vastaanottokeskuksessa.

Alustavien analyysien mukaan menetelmä vähensi nuorten päihteiden käyttöä seurannan aikana, joskaan tulos ei tällä osaanottajamäärällä ollut vielä tilastollisesti merkittävä. Menetelmän käyttöä jatketaan ja vaikutusta arvioidaan tilastollisin menetelmiin uudestaan myöhemmin.

Hankkeen ohjausryhmän kesken laadittiin Kuopion alueen nuorille pähiteidenkäyttäjien hoitopolku. Sitä arvioidaan 12/19 seminaarissa minkä jälkeen hoitopolku julkaistaan ja otetaan käyttöön.

Hanke jatkuu edelleen usealla osa-alueella:
1. KYS:in nourisopsykiatrian polikliniikalla otetaan hankeeseen edelleen nuoria mukaan jotta saadaan parempaa tietoa menetelmän toimivuudesta.
2. Menetelmäää levitetään edelleen laajemmalle, seuraava kohderyhmä on Kuopion alueen kouluterveydenhoitajat.
3. Selvittelemme mahdollisuuksia siihen, että menetelmän avulla saataisin tietoa esimerkiksi eri koulujen tilanteista päihteidenkäytön osalta siten, että tarvittaessa esimerkiksi tiettyyn kouluun voitaisiin kohdistaa tehokkaampia yleisiä toimeenpiteitä kyseisen alueen päihteidenkäytön vähentämiseksi.