Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20947

Hankkeen nimi: Yhteinen kaupunki - hyvinvointia taiteesta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PÄIVI MURANEN

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.muranen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 310 9347

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, 2109309-0
Kemin kaupunki, 0210427-6
Lapin yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteinen kaupunki – hyvinvointia taiteesta- hanke yhdistää ainutlaatuisella tavalla Kemin kaupungin alueella tehtäviin kehittämiskokeiluihin kolme eri kouluastetta (ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto), maahanmuuttajien parissa työtä tekeviä, kaupungin kulttuurialan työntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista taidelähtöisillä menetelmillä.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on kokeilla ja arvioida erilaisia osallistavia taidelähtöisiä menetelmiä maahanmuuttajien kotoutumiseen ja koko yhteisön kaksisuuntaiseen kotoutumiseen Kemin kaupungissa. Taidelähtöisten toteutusten avulla on mahdollista arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja merkitystä hyvinvoinnin, yhteisöllisen moniarvoisuuden ja sovun lisääntymiseen. Tämä tapahtuu yhteisötyön ja taidelähtöisten työmenetelmien yhdistämisellä siten, että alueiden asukkaat aktivoidaan tarkastelemaan omaa rakennettua ja luontoelinympäristöään ja tuomaan ajatuksensa esille. Oman näkökulmansa uuteen elinympäristöönsä tuovat maahanmuuttajat. Tavoitteena on saada aikaan vuorovaikutusta ja kokemusten vaihtoa, monin eri tavoin koetusta ja nähdystä asuinympäristöstä, kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken.

Hankkeen konkreettisena tavoitteena on ensinnäkin kokeilla ja arvioida taidelähtöisten työskentelytapojen soveltuvuutta ja vaikutusta ehkäisemään maahanmuuttajien sosiaalista syrjäytymistä ja edistämään heidän osallisuuttaan. Lisäksi saadaan tietoa siitä, miten työskentely edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja vaikuttaa paikallisyhteisön asenneilmapiiriin. Toisena tavoitteena on arvioida menetelmien vaikutusta maahanmuuttajien työ- ja toimintakyvyn ja yleisten työelämätaitojen parantumiseen sekä maahanmuuttajien kiinnittymiseen paikallisiin verkostoihin. Kolmantena tavoitteena on kehittää toimintatapoja ja – malleja kaikenlaisia asiakkaita mukaan ottavaan monikulttuurikeskukseen.

Hankkeen toimenpiteet aloitetaan alkukartoituksella, jossa hyödynnetään yhteistyötahojen verkostoja. Kartoituksen tuloksena käytettävät taidelähtöiset menetelmät tarkentuvat vastaamaan mukaan lähtevien asukasryhmien, järjestötoimijoiden ja maahanmuuttajien toiveita ja tarpeita. Tapaamisten, haastattelujen ja keskustelujen avulla nämä toiveet ja tarpeet saadaan selville. Soveltavan taiteen työpajoissa asukasryhmät ja maahanmuuttajat tutkivat, kuvaavat ja sanoittavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan omasta asuinympäristöstään, hyvästä arjesta ja elämästä. Käytettävät työmenetelmät tarkentuvat alkukartoituksen myötä, mutta käytettävissä on esimerkiksi voimauttavaa valokuvatyöskentelyä, liikkuvaa kuvaa (videoita, digitarinoita), musiikkia (valituskuoron soveltaminen) ja sarjakuvaa. Lisäksi järjestetään taideperustaiseen toimintaan liittyvää koulutusta. Pelillisten toimintatapojen avulla harjoitellaan selviytymistä suomenkielisen maailman perusasioista kuten kaupassa, pankissa, uimahallissa, kirjastossa ym. käynneistä sekä arkisista sosiaalisista tilanteista (tervehtiminen, läheisyys-etäisyys, kyläily, jne.). Pelin sisältöä kehitetään yhdessä järjestökentän kanssa. Hankkeen aikana toteutetaan Kemin kulttuurikeskuksessa kokeiluja ja tapahtumia, jotka tukevat sen kehittämistä monikulttuuriseksi kohtaamispaikaksi. Kulttuurikeskuksessa järjestetään mm. ohjattuja kansalaisraateja.

Hankkeen konkreettisena tuloksena kehitetään soveltavan ja yhteisötaiteen työpajamenetelmiä kotouttamiseen. Selviytymispelistä tehdään versiot sekä lautapelistä että suurikokoisesta pelialustasta, jossa ihmiset toimivat itse pelinappuloina. Hankkeessa tuotetaan verkkomateriaalia työskentelystä ja julkaisu, jossa kuvataan ja arvioidaan hankkeen kehittämistoimenpiteitä ja tuloksia. Hankeen työpajojen tuloksina maahanmuuttajien työ- ja toimintakyky paranee sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen vuorovaikutus ja keskinäinen ymmärrys lisääntyy vähentäen ennakkoluuloja ja syrjintää. Monikulttuurikeskuksen myötä hankkeessa rakentuu sosiaalisia tukiverkostoja sekä kulttuuritoimen asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Hanke lisää osallistujien, erityisesti maahanmuuttajien työelämätaitoja ja edistää heidän suomen kielen taitojaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kemin kaupungissa pysyvästi asuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, erityisesti oleskeluvan ja kotouttamislain piirissä olevat maahanmuuttajat. Maahanmuuttajat tulevat hankkeeseen pääasiassa kotouttamiskoulutuksen, pakolaistyön sekä järjestöyhteistyön kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat Kemissä asuvat muut maahanmuuttajataustaiset henkilöt, Kemin kaupungin asukkaat (ovat tärkeä vastinpari kaksisuuntaiselle kotoutumiselle), paikalliset 3. sektorin toimijat, paikalliset taiteen ammattilaiset, Kemin kaupungin henkilöstö, mukana olevien koulutusorganisaatioiden opiskelijat.

Yhteistyöhön ovat ilmoittaneet valmiutensa:
-Kemin kaupunki/pakolaistyö
-Kemin lukio/maahanmuuttajien koulutus
-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto/Kemi
-Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka Ry
-SPR, Kemin vastaanottokeskus
-Sarjakuvakeskus ry
-Länsi-Pohjan oratoriokuoro

Osatoteuttajien lisäksi yhteistyökumppanit toimivat kanavana hankkeen kohderyhmien tavoittamiseksi ja mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyökumppaneina erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 816

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 829

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 71 019

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 68 535

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi (Community profiling) tapahtuu hankkeen alkukartoituksen yhteydessä. Hankkeessa käytettäviä osallistamisen menetelmiä voidaan soveltaa tietoisesti siten, että niihin voivat osallistua sekä miehet että naiset. Osallistujien kokemuksia ja tuloksia raportoidaan hankkeessa myös sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen pelilliset sovellukset avaavat tasa-arvonäkökulmaa arjessa muista kulttuureista tuleville. Soveltavan taiteen työpajoissa taidelähtöisten menetelmien valinnassa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja -vaikutukset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on vuorovaikutuksen parantaminen. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kuitenkin hankkeen toimenpiteissä, mutta ei ole ensisijainen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Paikallis- ja paikkaidentiteettiin kiinnittyminen. Yhtymäkotia entisen ja uuden elämän välille voi löytyä luontopaikoista. Esimerkiksi meri on jaettu ja yhteinen ja yhdistää entisen ja nykyisen kotimaan konkreettisesti. Luontopaikkojen merkitystä vertaillaan ja jaetaan asukkaiden ja maahanmuuttajien yhteisissä ryhmissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Maahanmuuttajien joukko on kulttuurisesti, koulutuksellisesti ja ammatillisesti heterogeeninen. Se voidaan nähdä moninaisten osaajien joukkona, jonka mukaan ottaminen hyödyttää paikallisyhteisöä monin tavoin. Kotoutuminen hyödyttää paikallisyhteisöä ja yhteiskuntaa vähintään yhtä paljon kuin kotoutuvaa maahanmuuttajaa. Lisäksi hanke lisää osallistujien, erityisesti maahanmuuttajien työelämätaitoja: sosiaalisuus, keskinäinen apu ja luottamus ovat tärkeitä työn tuottavuuden elementtejä. Kommunikaatio- ja tiimityötaidot ja luova ongelmanratkaisu ovat keskeisiä geneerisiä taitoja työelämässä. Lisäksi karttuu suomen kielen osaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Taidelähtöisten menetelmien käyttöä maahanmuuttajien voimaantumisen, valtaistumisen ja yhteisöön liittymisen keinona puoltaa menetelmien kommunikatiivinen, vuorovaikutuksellinen ja universaali luonne. Hankkeen tuotokset kuten soveltavan taiteen työpajat ovat luonteeltaan aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Taidelähtöisessä työskentelyssä sosiaalialalla taiteen merkitys on ennen kaikkea toisaalta vuorovaikutuksen ja kommunikaation, toisaalta itsetuntemuksen ja itseilmaisun välineenä. Taidelähtöinen työskentely toimii myös oman äänen kanavana yhteisöön ja yhteiskuntaan päin. Yhteisötyössä taidelähtöisillä työtavoilla on mahdollista luoda yhteistä tilaa, lisätä vuorovaikutusta ihmisten kesken ja tarkastella omaa elinpiiriä ja arkea yhdessä ja yhteistä luoden.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Taidelähtöinen työskentely toimii myös oman äänen kanavana yhteisöön ja yhteiskuntaan päin. Se antaa mahdollisuuden ohitetuille, vaietuille, valtakulttuurin marginaalissa eläville tuoda esiin omia näkemyksiään omasta tilastaan, arjestaan ja yhteiskunnasta. Näin taidelähtöisen työskentelyn ydinajatus on valtaistumisessa ja itsetuntemuksen osalta voimaantumisessa. Yhteisötyössä taidelähtöisillä työtavoilla on mahdollista luoda yhteistä tilaa, lisätä vuorovaikutusta ihmisten kesken ja tarkastella omaa elinpiiriä ja arkea yhdessä ja yhteistä luoden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Maahanmuuttajien joukko on kulttuurisesti, koulutuksellisesti ja ammatillisesti heterogeeninen. Se voidaan nähdä moninaisten osaajien joukkona, jonka mukaan ottaminen hyödyttää paikallisyhteisöä monin tavoin. Kotoutuminen hyödyttää paikallisyhteisöä ja yhteiskuntaa vähintään yhtä paljon kuin kotoutuvaa maahanmuuttajaa. Kotoutumista tavoitteleva työskentely on tärkeää kotoutumaan pyrkivien kanssa, mutta ongelman ytimessä on myös vaikuttaminen paikallisyhteisöön niin, että se olisi inklusiivisempi, mukaan ottavampi hylkimisreaktioiden sijaan.
Kulttuuriympäristö 10 10
Toimenpiteiden tavoitteena on aikaansaada kehitystä, jossa Kemin kaupungista pyritään kehittämään mukaan ottava, kulttuurisesti rikastuva, moniarvoisempi, mutta myös omasta alkuperäisestä kulttuuristaan ylpeä yhteisö. Alueellinen yhteisö rakentuu kaikista niistä ihmisistä, jotka alueella asuvat. Ne ihmiset, jotka tuntevat oman kulttuurinsa tarinat, suhtautuvat myönteisemmin muiden kulttuurien edustajiin.
Ympäristöosaaminen 3 3
Paikallis- ja paikkaidentiteettiin kiinnittyminen. Yhtymäkotia entisen ja uuden elämän välille voi löytyä luontopaikoista. Esimerkiksi meri on jaettu ja yhteinen ja yhdistää entisen ja nykyisen kotimaan konkreettisesti. Luontopaikkojen merkitystä vertaillaan ja jaetaan asukkaiden ja maahanmuuttajien yhteisissä ryhmissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella haettiin uusia ratkaisuja kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen yhteisönäkökulmasta tilanteessa, jossa levottomuuksien seurauksena Suomeen oli saapunut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita ja jossa toteutuspaikkakunnalla oli liikkeellä rasistisia ääriryhmiä. Toiminta-ajatuksena oli lisätä kontaktipintoja paikallisen väestön ja maahanmuuttajien välille soveltavan taiteen ja pelillistämisen keinoin. Taustalla oli ajatus siitä, että yhteisönäkökulma on välttämätön kotoutumisen mahdollistaja. Kotoutumista on vaikeaa saada aikaan työskentelemällä pelkästään kotoutettavien maahanmuuttajien kanssa.

Tässä hankkeessa kontaktipintaa ja vuorovaikutuksen tapoja kehitettiin soveltavan taiteen ja pelaamisen kautta. Pelillisyyden on todettu lisäävän luovaa ajattelua ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistavan resilienssiä eli kykyä sopeutua uusiin äkillisiin tilanteisiin. Lisäksi se on universaalia, hauskaa ja tuo hyvää mieltä. Taiteen kaltaisella toiminnalla voidaan luoda tilaa ihmisten erilaisille selviytymisstrategioille. Soveltavan taiteen työpajoissa ja pelitapahtumissa mahdollistuivat tasa-arvoiset kohtaamiset. Ne eivät sinällään muuta kenenkään asemaa yhteisössä, mutta voivat johtaa muutoksiin tavoissa ajatella ja toimia.

Menetelminä ja toiminnan sisältönä käytettiin soveltavan taiteen työtapoja, kotiutumispelin kehittämistä ja käyttöönottoa sekä kulttuurikeskuksen ympärille rakennettuja monikulttuurisia toiminnallisia tapahtumia.

Yhteisöllisten tapahtumien, soveltavan taiteen työpajojen ja osallistavan kotiutumispelin kehittämisprosessin tuloksena kaksisuuntainen kotoutuminen Kemin kaupungissa edistyi ja maahanmuuttajien ja kantaväestön keskinäiset kohtaamiset lisääntyivät. Taidepajojen näyttelyt toivat näkyväksi monenlaiset kokemukset kemiläisyydestä ja paikkakunnalla elämisestä. Hankkeessa kehitettiin lauta/korttipelimuotoinen yhteistoiminnallinen Kemistä-kotiutumispeli, jonka useat koulutustahot, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat ottaneet käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyi myös monikulttuurista tapahtumatoimintaa kulttuurikeskukseen ja säännöllisesti kokoontuva kielikahvila kirjastoon.