Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20949

Hankkeen nimi: Perustaidot haltuun: malli maahanmuuttajien opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutukseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: PL 35

Puhelinnumero: +358408053172

Postinumero: 40014

Postitoimipaikka: Jyväskylän yliopisto

WWW-osoite: http://www.jyu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saarinen Taina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taina.m.saarinen(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 247 970

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Perustaidot haltuun: malli maahanmuuttajien opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutukseen


Tavoitteet


Perustaidot haltuun -hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida valtakunnallisesti hyödynnettävä koulutusmalli, jossa vahvistetaan maahanmuuttaja-aikuisten perustaitoja (opiskelutaitoja, numerotaitoja, tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja sekä luku- ja kirjoitustaitoa) ja kehitetään heitä ohjaavien opettajien ja ohjaajien osaamista perustaitoihin painottuvassa toiminnassa. Tärkeä tavoite on maahanmuuttaja-aikuisten jatkokoulutukseen tai työhön pääsemisen edistäminen.


Hankkeessa keskitytään vähäisen koulutustaustan omaavien maahanmuuttajien sekä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien opetus- ja ohjaushenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Kyseiset maahanmuuttajaryhmät ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ja laajemmin yhteiskunnasta, mikäli heidän koulutuspolkuaan ei tueta riittävästi. Työelämätaitoja korostetaan yhä enemmän läpi koulutusasteiden, ja kielikoulutuksen ja alakohtaisten sisältöjen integroinnin tarve lisääntyykin voimakkaasti. Myös tässä maahanmuuttajia opettavat kaipaavat uutta osaamista. Hankkeessa huomioidaan sekä suomea (S2) että ruotsia (R2) kohdekielenään oppivat maahanmuuttajat ja heidän opettajansa/ohjaajansa.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää opettajankoulutusta valtakunnallisesti, erityisesti aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen opetuksen osalta.

Toimenpiteet

Hanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, Kielten ja viestinnän laitoksen, Opettajankoulutuslaitoksen ja Avoimen yliopiston asiantuntijoiden voimin. Hankkeessa luotava ja kehitettävä koulutusmalli perustuu monimuoto-opiskeluun ja koostuu seuraavista moduuleista:

1.Vuorovaikutus monikielisessä oppimisyhteisössä (2 op)
2.Aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen opettamisen lähtökohdat ja pedagogiset käytänteet (3 op)
3.Luku- ja kirjoitustaito perustaitoina (3 op)
4.Kielen ja opetussisällön integrointi perustaitojen opetuksessa (3 op)
5.Arviointi pedagogisena toimintana (2 op)
6.Työssäoppiminen (2 op)

Koulutusmallin kehittämisessä hyödynnetään korkeakouluyhteistyötä keskeisten Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen aikana koulutukseen osallistuu noin 50 opettajaa tai ohjaajaa sekä heidän opiskelijansa; kaiken kaikkiaan hankkeen aikana tavoitetaan siis vähintään 800 henkilöä

Tulokset

Hankkeessa laaditaan ja kehitetään laajasti opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen hyödynnettävissä oleva valtakunnallinen koulutusmalli, joka kuvataan selkeästi seurattavana prosessina. Malliin sisältyvät kaikki koulutuksen aikana kertyneet verkko-oppimateriaalit, videot, diaesitykset, aihepiiriin liittyvä luettava materiaali ja osallistujien tuottama materiaali. Hankkeen toimenpiteillä edistetään välillisesti maahanmuuttajien työelämään tai koulutukseen siirtymistä tukemalla ja kehittämällä täydennyskoulutukseen osallistuvan henkilöstön edellytyksiä ohjata opiskelijoita. Siten hankkeessa edistetään esim. ammatillisessa koulutuksessa tällä hetkellä aliedustettujen ryhmien eli aikuisten maahanmuuttajien osaamista ja työllistymismahdollisuuksia.

Hankkeessa kehitetään uudenlaisia koulutuksellisia sisältöjä ja ratkaisuja, sillä perustaitojen (mm. luku- ja kirjoitustaito, numeeriset taidot) opetus olisi hyvä saada osaksi yliopistojen opettajankoulutuksen kursseja. Myös erityispedagogiikan laitoksella tarjottava koulutus vaatii kohdentamista aikuisten opetukseen. Näin ollen hankkeessa tuotetaan lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin eli luokan- ja aineenopettajankoulutuksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat aikuisten maahanmuuttajien kouluttajat ja ohjaajat – sekä opettajan pedagogisen pätevyyden hankkineet että ne, joilla ei ole varsinaista opettajankoulutusta – sekä heidän opetus-/ohjausryhmiinsä osallistuvat maahanmuuttajat. Tarkoitamme tässä yhteydessä aikuisilla maahanmuuttajilla heitä, jotka ovat jo ylittäneet suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisen oppivelvollisuusiän, mutta myös heitä, jotka ovat tulleet maahan ns. nivelvaiheessa tai juuri ennen sitä silloin, kun heidän ikänsä puolesta pitäisi olla yläkoulun ylimmillä luokilla. Myös aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen uuden opetussuunnitelman mukainen kehittäminen on tärkeää ja huomioidaan hankkeen kohderyhmissä.

Kohderyhmään kuuluva opetushenkilöstö työskentelee ympäri Suomea toimivissa koulutusorganisaatioissa (oppilaitokset ja koulutusta tarjoavat yritykset), joissa opiskelee maahanmuuttajaopiskelijoita. Tällaisia koulutusorganisaatioita ovat esim. ammattiopistot, kansanopistot ja aikuiskoulutuskeskukset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen aikana luodaan väyliä uudenlaisen koulutusmallin juurruttamiseksi osaksi opettajiksi opiskelevien pedagogisia opintoja eri yliopistojen opettajankoulutuslaitoksilla. Näin ollen yksi välillinen kohderyhmä on tulevat opettajat, jotka toimivat esim. aikuisten maahanmuuttajien suomi/ruotsi toisena kielenä -kouluttajina.

Toinen välillinen kohderyhmä on ammatinvaihtajat eli henkilöt, jotka ovat muiden vähemmän opetettujen kielten, erityisesti venäjän, opettajia ja jotka haluavat vahvistaa suomi/ruotsi toisena kielenä -osaamistaan.

Kolmas välillinen kohderyhmä on täydennyskoulutukseen osallistuvan opetus- ja ohjaushenkilöstön työyhteisöjen muu henkilöstö, esim. rehtorit ja kollegat, jotka eivät osallistu koulutukseen. Koulutusmallissa koulutukseen osallistuvien toimintatavat muuttuvat ja kehittyvät koulutuksen myötä ja leviävät heidän mukanaan koko työyhteisöön ja hyödyttävät siten myös muita kuin niitä, jotka ovat päässeet osallistumaan koulutukseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 346 217

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 685

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 432 772

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 414 606

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 800

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maailmanlaajuisesti luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten (yli 15-v.) määrä on noin 757 miljoonaa, tästä luvusta noin 63 % on naisia. Opettajien ja ohjaajien on työssään kyettävä huomioimaan luku- ja kirjoitustaidottomien naisten koulutuksen erityistarpeet. Myös suuri osa hankkeeseen osallistuvasta opetus-/ohjaushenkilöstöstä on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu nostamalla kaksinkertaisesti syrjitty (maahanmuuttajanaiset, vähän koulutetut tai luku- ja kirjoitustaidottomat) ryhmä toiminnan kohteeksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta se on kuitenkin yksi tavoitteista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Emme tuhlaa luonnonvaroja, koska käytämme vain sähköisiä materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Osallistujien matkustaminen on rajattu minimiin, sen sijaan kouluttajat, joita on huomattavasti vähemmän, hoitavat matkustamisen. Matkustaminen tapahtuu junalla ja muilla julkisilla kulkuvälineillä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei koske erityisesti hankettamme, vaikka luonnon kunnioittaminen on jokaisen velvollisuus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei koske erityisesti hankettamme, vaikka luonnon huomioiminen on jokaisen velvollisuus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei koske erityisesti hankettamme, vaikka luonnon huomioiminen on jokaisen velvollisuus.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hankkeessa tuotetaan pääasiassa sähköistä materiaalia. Jätteiden lajittelu on hoidettu kussakin hankkeeseen liittyvässä paikassa erillisten ohjeitten mukaan, joihin tässä hankkeessa ei voida vaikuttaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei pystytä vaikuttamaan tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Toiminnan kohderyhmänä olevat maahanmuuttajat voivat toivottavasti tulevaisuudessa työllistyä niin, että siitä on hyötyä paikalliselle elinkeinorakenteelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeessa ei pystytä vaikuttamaan tähän.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hyödynnämme julkista liikennettä ja verkkoyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään maahanmuuttaja-aikuisten perustaitojen kehittämistä, joka puolestaan lisää ratkaisevalla tavalla heidän hyvinvointiaan. Myös opettajien/ohjaajien hyvinvointi edistyy, kun heistä tulee varmempia tiimityön tekijöitä ja taitavampia ammattinsa harjoittajia.
Tasa-arvon edistäminen 0 7
Hanke edistää merkittävällä tavalla tasa-arvoa, kun maahanmuttaja-aikuiset saavat ne perustaidot, joilla he voivat osallistua tasa-arvoisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä yhteiskunnan toimintaan. Opettajat/ohjaajat kehittyvät tasa-arvon edistäjinä. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisiin, joille luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen on erityisen tärkeää.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Maahanmuuttaja-aikuisen saavuttavat yhdenvertaisen aseman yhteiskunnassa ja kultturisesti. He oppivat arvostamaan omaa kultturiaan ja toimimaan kultturitulkkeina oman ja suomalaisen kulttuurin välillä. Opettajat/ohjaajat kehittyvät yhdenvertaisuuden edistäjinä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeessa ei pystytä vaikuttamaan tähän.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeessa ei pystytä vaikuttamaan tähän.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet
Kolmivuotisen Perustaidot haltuun: malli maahanmuuttajien opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutukseen -hankkeen tavoitteena oli suunnitella, laatia ja pilotoida koulutusmalli, jossa kehitetään maahanmuuttaja-aikuisten parissa työskentelevien opettajien ja ohjaajien osaamista heidän opiskelijoidensa perustaitojen tukemisessa. Perustaitojen vahvistuminen tukee maahanmuuttajien pääsyä työelämään tai jatkokoulutukseen. Tässä hankkeessa perustaidoilla tarkoitetaan opiskelutaitoja, luku- ja kirjoitustaitoa, numeerisia taitoja ja tietoteknisiä taitoja.

Hankkeen toteutus
Hanke toteutettiin Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (FT Heidi Vaarala, FT Taina Tammelin-Laine, KM, FM Minna Bogdanoff, professori Tarja Nikula-Jäntti, FT Katarzyna Kärkkäinen, FT Aija Virtanen, HuK Sanni Törmänen, FM Jenna Savolainen), Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen (professori Minna Suni), Opettajankoulutuslaitoksen (professori Mirja Tarnanen, FT Sanna Mustonen) ja Avoimen yliopiston (FT Marja Seilonen, FM Nina Reiman) välisenä yhteistyönä; hankkeen koordinointiin liittyvät tehtävät olivat Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen vastuulla. Hankkeen johtajana toimi Heidi Vaarala, tutkimuskoordinaattorina Taina Tammelin-Laine, projektitutkijana Minna Bogdanoff ja tutkimusavustajana ensin Sanni Törmänen ja myöhemmässä vaiheessa Jenna Savolainen.
Hankkeen koulutuspilotti toteutettiin monimuotokoulutuksena, johon sisältyi kaksi kontaktipäivää Jyväskylässä, työskentelyä Peda.net-oppimisympäristössä, ohjaustapaamisia osallistujien lähialueilla ja etäohjausta.

Hankkeen tulokset
Hankkeessa suunniteltiin ja laadittiin koulutusmalli, joka myös pilotoitiin. Pilotoidussa mallissa oli mukana yhteensä kuusi opintomoduulia, ja sen kesto oli noin 1,5 vuotta. Pilotin moduulit tiivistettiin malliin niin, että temaattisesti yhtenäiset moduulit 1 ja 2 (”Aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen opettamisen lähtökohdat” ja ”Aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen opettamisen pedagogiset käytänteet”) yhdistettiin uudeksi moduuliksi 1; moduulit 4 ja 5 (”Oppiminen ja arviointi monikielisessä ryhmässä I” ja ”Oppiminen ja arviointi monikielisessä ryhmässä II”) taas yhdistettiin uudeksi moduuliksi 3. Samalla moduulien nimet muutettiin paremmin niiden sisältöä kuvaaviksi. Hankkeessa luotu koulutusmalli koostuu seuraavista opintomoduuleista oppimateriaaleineen:
1. Miten opetan perustaitoja?
2. Miten aikuiset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan?
3. Tavoitteista arviointiin – oppiminen ja arviointi monikielisessä ryhmässä
4. Perustaidot työelämässä

Koulutusmalli on luotu Peda.net-ympäristöön, josta se on vapaasti käytettävissä yhden tai useamman moduulin kokonaisuuksina (pysyvä linkki peda.net/oppimateriaalit/perustaidothaltuun). Mallin ensisijaisia käyttäjiä ovat sellaiset organisaatiot, jotka järjestävät opettajien koulutusta tai täydennyskoulutusta; teemoista kiinnostuneiden kouluttajien itseopiskelumateriaaliksi sitä ei siis ole varsinaisesti suunniteltu, vaikka toki sitä voi niinkin hyödyntää.