|
|
|
Hankekoodi: S20950
Hankkeen nimi: PORUKALLA PÄÄOSAAN
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 15.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 020 7621 342
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Valkendorff Tiina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.valkendorff(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621283
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat Suomen perusopetuksessa erityinen väliinputoajaryhmä. Monet maahanmuuttajat eivät ehdi saavuttaa oppivelvollisuusiän kuluessa perusopetusta loppuun. Erityisesti myöhäisellä iällä maahan tulleet eivät ehdi kielitaitonsakaan vuoksi suorittaa peruskoulua loppuun 17 ikävuoteen mennessä. Maahanmuuttajanuorille peruskoulu on tärkeä kiintopiste ja kotouttava ympäristö. Peruskoulu antaa luonnolliset kontaktit kantasuomalaisiin, mutta peruskouluiän loppuvaiheessa tai sen jälkeen tulleilta nämä uupuvat.
Oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret siirtyvät peruskoulusta aikuisten perusopetukseen. Aikuisten perusopetus on toisenlainen ympäristö kuin peruskoulu, ja keskeyttäneiden määrä on suuri juuri aikuisten perusopetukseen siirtymisen jälkeen.
Porukalla pääosaan -hankkeessa tuetaan nuorten maahanmuuttajataustaisten oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten peruskoulun loppuunsaattamista. Peruskoulun suorittamisen tukena käytetään koulunuorisotyön menetelmiä sekä opiskelun integroimista taideprodukteihin, joita toteuttavat valtakunnallisesti merkittävät taideorganisaatiot.
Hanke kohdentuu maahanmuuttajataustaisiin nuoriin, sillä suuri osa aikuisten perusopetukseen osallistuvista on ollut maahanmuuttajataustaisia (80%) ja määrä kasvaa turvapaikanhakijoiden saapumisen myötä. Hankkeen tavoitteena on paitsi auttaa maahanmuuttajanuoria suorittamaan peruskoulu, lisätä heidän jatkokoulutusmahdollisuuksia ja työelämävalmiuksia. Lisäksi hanke pyrkii kasvattamaan maahanmuuttajanuorten osallisuutta, yhteiskuntaan integroitumista. Kahdenvälinen kulttuurinen integraatio kasvaa maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisen yhteistyön myötä. Hanke tuottaa tietoa maahanmuuttajien koulutuksesta, minkä lisäksi hankkeen avulla voidaan kehittää aikuisten perusopetusta ja koulunuorisotyötä laajemminkin.
Hankkeen päätoteuttajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu. Helsingin aikuislukio tarjoaa perusopetuksen ja taideorganisaatioista yhteistyökumppaneita ovat Zodiak ja Ryhmäteatteri.
Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset 17-29 vuotiaat nuoret, jotka ovat ylittäneet oppivelvollisuusiän ja joilla on peruskoulu suorittamatta.
Kohderyhmään kuuluvilla nuorilla tulee olla sellainen kielitaito, jonka avulla peruskoulu on realistista saattaa loppuun kahden vuoden aikana. Kohderyhmään kuuluvilla nuorilla on myös kiinnostusta taide- ja kulttuuriproduktioihin, mutta osaamista ei edellytetä. Ryhmän koko on 20 nuorta.
Toisena kohderyhmänä on osa Helsingin aikuislukion henkilökuntaa, jotka tekevät työtä maahanmuuttajanuorten parissa. Helsingin aikuislukiosta kohderymään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja opettajia. Tämän kohderyhmän koko on 15 henkilöä. Tässä kohderyhmässä kehitetään aikuisten perusopetusta ja koulun valmiuksia tukea maahanmuuttajanuorten koulutusta.
1. Maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevat organisaatiot, hankkeet, ohjauspalveluiden asiantuntijat, virkamiehet ja viranomaiset pääkaupunkiseudulla
2. Peruskoulun ja opetusviraston ja työntekijät, jotka opettavat ja työskentelevät maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa
3. Maahanmuuttajanuorten perheet ja -yhteisöt: yhden maahanmuuttajanuoren myönteisellä koulukokemuksella ja peruskoulun loppuunsaattamisella on positiivinen heijastusvaikutus perheeseen ja yhteisöön
4. Kantasuomalaiset nuoret, jotka ovat mukana hankkeen toiminnoissa. Esimerkiksi taideorganisaatioissa ja nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa mukana olevat kantasuomalaiset nuoret.
5. Kantasuomalaiset pääkaupunkiseudun asukkaat: maahanmuuttajanuorten toimiminen taideorganisaatiossa ja sitä kautta saatu myönteinen näkyvyys lisää kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien positiivista vuorovaikutusta
6. koulunuorisotyötä tekevät tahot: hanke tuo uutta tietoa ja toimintatapoja koulunuorisotyöhön
7. Muut taideorganisaatiot ja taide- ja kulttuurielämä Suomessa: hanke tuo uutta näkyvyyttä taide- ja kulttuurialalle ja avaa uudenlaisia toimintamahdollisuuksia myös muille toimijoille
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 365
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 297 699
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 382 902
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 369 658
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja hankkeen projektihenkilöstön, ohjausryhmän, verkoston ja kohderyhmien kanssa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toiminnot pidetään joko jalkaisin tai julkisella liikenteellä saavutettavissa paikoissa. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon toteutuspaikkojen saavutettavuus julkisella liikenteellä: tämä on ollut yksi toteutuspaikkojen valinnan kriteeri. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Hankkeen koulutukset pidetään joko jalkaisin tai julkisella liikenteellä saavutettavissa paikoissa.joukkoliikenneyhteyksien äärellä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja. Lisäksi kaikki painettava materiaali pyritään painamaan ympäristömerkitylle kierrätyspaperille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 3 |
| Kulttuuri- ja taidetoiminnan ohjauksen yhteydessä kohderyhmien kanssa käsitellään myös kestävän energian käyttöön liittyviä kysymyksiä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen tuloksena opiskeljiat ovat verkostoituneet työelämään ja saaneet tärkeitä sosiaalisia ja työelämäkompetensseja, joista on hyötyä sekä heille itselleen että suomalaiselle elinkeinoelämälle. Hankkeen aikana opiskelijat saavat lisätietoa omista vahvuuksistaan ja itseluottamusta tulevaan työnhakuun.Taideorganisaatiot toteuttavat yhteiskuntavastuutaan ja saavat uudenlaista näkyvyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään koulunuorisotyötä, mikä on uuden opetussuunnitelman myötä erityisen ajankohtaista. Hankkeessa luodaan uudenlainen malli peruskoulun loppuun saattamiseksi. Taideorganisaatioille syntyy uusia toimintamalleja ja eri organisaatiot integroituvat toimimaan koulutuksen kehittämisessä. Tämä puolestaan luo uusia mahdollisuuksia koulutuspalvelujen kehittämiseksi osana yhteiskunnallista monialaista palvelumuotoilua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeessa suositaan julkisia liikennevälineitä kaikessa hankkeeseen liittyvässä liikkumisessa. Neuvontoja ja ohjausryhmän kokouksia järjestetään tarvittaessa videoneuvottelulaitteilla. Lisäksi ostopalvelut ja tarjoilut yms. tarvikkeet hankitaan lähiseudulta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Toiminta edistää vahvasti hyvinvointia välittömästi: maahanmuuttajat saavat suoritettua peruskoulun, oppivat verkostoitumaan ja osallistumaan ja kotoutuvat.Toiminta kehittää hyvinvointia välillisesti: kahdensuuntainen integraatio lisääntyy kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteistyön myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeessa tuetaan maahanmuuttajien mahdollisuutta suorittaa peruskoulu ja lisätään siten yhdenvertaisuutta kantasuomalaisiin nähden. Hankkeessa kiinnitetään huomiota erityisesti maahanmuuttajatyttöjen ja naisten sekä poikien ja miesten erityisiin haasteisiin ja tuetaan heitä niissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä vastataan juuri yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen maahanmuuttajien osalta. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy, kun nuoret maahanmuuttajat pääsevät suorittamaan peruskoulun ja osallistumaan taideorganisaatioiden toimintaan. Kulttuurinen yhdenvertaisuus puolestaan lisääntyy kun maahanmuuttajanuorten kulttuurinen osaaminen kasvaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Hankkeessa myötä maahanmuuttajanuorista tulee aktiivisia kansalaisia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. He tuntevat kulttuuriympäristön mahdollisuuksia ja toimintoja ja osaavat osallistua niihin. Hankkeen myötä maahanmuuttajat luovat kantasuomalaisten kanssa taideproduktioita ja muuttavat suomalaista kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Peruskoulun oppimäärän myötä maahanmuuttajanuorten ympäristötietoisuus ja -osaaminen kasvaa. Uusi opetussuunnitelma korostaa kestävän kehityksen ja ympäristöosaamisen merkitystä. | ||
Hankkeessa tuettiin oppivelvollisuusiän ylittäneitä maahanmuuttajanuoria peruskoulun loppuun saattamisessa. Opiskelun tukena hankkeessa hyödynnettiin taidetta, kulttuuria ja nuorisotyön menetelmiä. Hankkeen tavoitteita olivat: 1) Saada ryhmään valitut nuoret suorittamaan peruskoulun oppimäärä hyödyntämällä koulunuorisotyön menetelmiä sekä taidetta ja kulttuuria 2) Sitouttaa nuoret opiskeluun ja lisätä heidän opiskeluvalmiuksiaan 3) Lisätä maahanmuuttajanuorten työelämävalmiuksia sekä kokemusta yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä toimimisesta 4) Laajentaa maahanmuuttajanuorten taiteen ja kulttuurin tuntemusta 5) Antaa nuorille onnistumisen elämyksiä taiteilijoiden ja -organisaatioiden kanssa toteutettavien tuotantojen myötä 6) Laajentaa maahanmuuttajanuorten verkostoitumista yhteiskunnassa 7) Kehittää koulunuorisotyötä 8) Antaa peruskoulun henkilökunnalle välineitä ja toimintamalleja maahanmuuttajanuorten koulutukseen ja 9) Luoda uudenlainen malli peruskoulun loppuunsaattamiseksi.
Hanke onnistui vastaamaan kehittämistarpeeseen hyvin, vaikka määrällisestä tavoitteesta jäätiin jonkin verran. Hankkeessa mukana olleista 21 nuoresta 11 suoritti peruskoulun kokonaan hankkeen toiminta-aikana. Kolme opiskelijaa sai peruskoulun oppimäärän lähes valmiiksi. Yksi opiskelija siirtyi suoraan toiselle asteelle. Kolme vaihtoi tavalliseen opiskeluryhmään tai toisen oppilaitoksen perusopetusryhmään.
Hankkeessa luotiin uudenlaista mallia aikuisten perusopetukseen hyödyntäen sekä valtakunnallista aikuisten perusopetussuunnitelmaa että Helsingin aikuislukion perusopetussuunnitelmaa. Hankkeessa tuotettiin case-esimerkkejä peruskoulun suorittamisesta uudella tavalla. Oppiminen voi tapahtua myös koulun ulkopuolella siten, että koko kaupunki toimii oppimisympäristönä. Keskeinen osa uuden mallin luomista oli osatoteuttajien projekteilla. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opetusta integroitiin osatoteuttaja Ryhmäteatterin projektiin ja toisena lukuvuotena Zodiakin projektiin. Hanke osoitti, että peruskoulun oppimäärästä osa on mahdollista suorittaa integroiden opiskelua toiminnallisiin projekteihin. Hanke toi esille, että parhaiten integroitaviksi oppiaineiksi soveltuvat osa suomen kielen kursseista sekä taito- ja taideaineet. Perusopetussuunnitelmaan liittyvää yhteiskunnallista osaamista hankittiin tutustumalla ammatteihin käytännössä (esim. ravintola-ala: ruoanvalmistus oppilaitoksessa; hoitoala: näytetunnit; toiminnalliset oppilaanohjauksen tunnit.) Hanke antoi välineitä siihen, että projekteja voidaan yhdistää oppiaineisiin ja muualla hankittua osaamista voidaan myöhemmin tunnistaa ja tunnustaa osaksi formaalia koulutusta.
Hankkeessa opintoja yhdistettiin taide- ja kulttuuriprojekteihin. Osatoteuttajat Ryhmäteatteri ja Zodiak toteuttivat taideproduktiot kohderyhmän kanssa. Projektien tarkoituksena oli antaa nuorille onnistumisen elämyksiä ja voimaantumisen kokemuksia. Taideprojektit kestivät 7-8 kkja Projektit oli sidottu lukuvuosisuunnitelmaan ja nuorilla oli viikoittain harjoituksia ammattitaiteilijoiden ohjauksessa. Taiteeseen ja kulttuuriin perehdyttiin hankkeessa myös muilla tavoin, niin tekijöinä (esimerkiksi taidekasvatus, sormuspaja) kuin kokijoina ja käyttäjinä (esim. taidemuseot: Kiasma, Suomen valokuvataiteen museo, Amos Rex, Ateneum; teatteriesitykset: Kansallisteatteri; Ryhmäteatteri, Zodiak; Muuta mm. jääkiekko, tubetuspaja).
Hanketoimijoiden ja nuorten oman arvion mukaan työelämävalmiudet kasvoivat. Toiminnallisissa projekteissa nuoret oppivat puhuttua suomen kieltä ja tutustuivat taiteeseen ja kulttuuriin tekijöinä, kokijoina ja käyttäjinä. Hankkeessa käytetyt nuorisotyön menetelmät tukivat kotoutumista. Opiskelun tukena hyödynnettiin nuorisotyön menetelmiä, kuten demokratiakasvatusta, mindfullness-harjoituksia, keskustelu- ja mielipiteenilmaisuharjoitteita, taidekasvatusta, tunnetyöskentelyä ja ryhmäyttäviä menetelmiä. Opintoja tuettiin myös läksykerhoissa ja opiskelun tueksi järjestetyissä pajoissa. Nuorisotyön menetelmät koettiin tärkeiksi, toimiviksi ja opintoja tukeviksi.
Hankkeessa luotiin uutta mallia sekä tuotettiin case-esimerkkejä ja julkaisuja peruskoulun suorittamisesta uudella tavalla. Hankkeessa tuotettiin kahdeksan julkaisua, mm. opaskirja, jossa kuvataan tapoja suorittaa peruskoulua hyödyntäen mahdollisuuksia oppia myös oppilaitoksen ulkopuolella. (Valkendorff, Tiina & Ruutiainen Päivi (toim.) 2019. Kouluna koko kaupunki. Opas aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen toteuttamiseen. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja.) Hankkeessa havaittiin myös, että aikuisten perusopetuksessa maahanmuuttajat tarvitsevat selkokielistä materiaalia. Opiskeltava sisältö on haastava oppia, kun myös kielenopiskelu on alussa. Selkokieli tukee kielen oppimista ja etenemistä opinnoissa. Hankkeessa tuotettiin selkokirja, joka tukee hankkeen tavoitetta saada maahanmuuttajien ääni kuuluviin ja lisätä kahdenvälistä kotoutumista. (Valkendorff, Tiina, Ruutiainen, Päivi & Louhensalo, Anna (toim.) 2019. Odotan aurinkoa. Selkokielisiä tarinoita Suomeen tutustumisesta. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 89.) Selkokirjaa voi käyttää osana esimerkiksi suomen kielen opiskelua. Muut julkaisut:
- Valkendorff, Tiina & Louhensalo, Anna 2019. Selkokielen kehittämistarpeita. Teoksessa: Mikko Äärynen (toim.) Väläyksiä Humakista. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja.
-Valkendorff, Tiina, Ruutiainen, Päivi & Louhensalo, Anna (toim.) 2019. Odotan aurinkoa. Tarinoita Suomeen tutustumisesta. /Waiting for the sun. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 85.
-Valkendorff, Tiina (20199). Nuorisotyö kotoutumista edistämässä.Nuorisotyö kotoutumista edistämässä. 10.10.2019. Nuorisotyöviikon blogisarja - Miksi nuorisotyötä tehdään? 4/5 https://www.humak.fi/blogit/nuorisotyo-kotoutumista-edistamassa/
-Valkendorff, Tiina (2019) Porukalla pääosaan -hanke oppimisympäristönä. Teoksessa Marjo Kolehmainen & Arto Lindholm (toim.) TKI-perustainen oppiminen Humakissa. Kartoittava tutkimus ulkoisen rahoituksen hankkeista oppimisympäristönä. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/10/TKI-perustainen-oppiminen-Humakissa-Kolehmainen.M-Lindholm.A.pdf
-Valkendorff, Tiina (2017) Porukalla pääosaan -hanke: perusopetuksen koettelemista ja kotoutumista. Teoksessa Tuula Johansson & Mikko Äärynen (toim.) Väläyksiä Humakista. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 47.
-Valkendorff, Tiina & Ruutiainen Päivi (toim.) 2019. Kouluna koko kaupunki. Opas aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen toteuttamiseen. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja. Saatavilla sähköisesti.
-Valkendoff, Tiina & Ruutiainen, Päivi (toim.) 2019. Porukalla pääosaan – et voi tietää rajojasi, jollet ylitä niitä Julkaisu on saatavilla sähköisesti tammikuussa 2020.
Hankkeessa havaittiin, että maahanmuuttajaopiskelijat hyötyvät läksykerhoista ja opiskelupajoista, jossa he voivat saada tukea opiskeluun. Helsingin aikuislukio on jatkanut hankkeen jälkeen pajamuotoisen opiskelutuen antamista. Oppilaitokseen (hankkeen yhteistyökumppani) palkattiin hankkeesta saatujen kokemusten jälkeen monikielinen ohjaaja. Hankkeessa kehitetyt menetelmät ovat hankkeen jälkeen perusopetuksen henkilökunnan käytössä eri oppilaitoksissa.
HORISONTAALISET PERIAATTEET: Maahanmuuttajien parissa sukupuoleen liittyvät kysymykset nousevat tyypillisesti esille eri tavoin kuin suomalaisten kanssa toimiessa. Hankkeessa käsiteltiin tasa-arvoa koko hankkeen toiminta-ajan. Sukupuolisensitiivinen työote ja sukupuolten erilaiset tilanteet ja haasteet huomioitiin jatkuvasti hanketyöskentelyssä.
Tapaamiset, kokoukset yms. pidettiin paikoissa, joihin mahdollista kulkea julkisilla liikennevälineillä ja tarpeen mukaan pidettiin puhelin- tai verkkopalavereita. Hankkeessa vältettiin turhaa muovin tai paperin kulutusta ja suosittiin kestävän kehityksen mukaista tarjoilua mahdollisuuksien mukaan. Kohderyhmän kanssa käsiteltiin kestävää kehitystä ja uusiutuvia energianlähteitä. Opeteltiin kierrättämistä ja keskusteltiin kierrätyksen merkityksestä.
Hanke edisti hyvinvointia: nuoret maahanmuuttajat saivat suoritettua peruskoulun tai osan siitä, verkostoituivat ja oppivat käyttämään suomen kieltä monipuolisesti. Hanke edisti tasa-arvoa tukemalla kohderyhmään kuuluvien nuorten opintoja ja tunnistamalla mahdollisuuksia ja haasteita joita aikuisten perusopetuksessa on. Hankkeen toimenpiteet edistivät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hanke muutti suomalaista kulttuuriympäristöä osatoteuttajien taideprojektien myötä.