Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20953

Hankkeen nimi: Työkykyä ja hyvinvointia luonnosta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaalan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0190027-0

Jakeluosoite: Vaalantie 14

Puhelinnumero: (08) 5875 6000

Postinumero: 91700

Postitoimipaikka: Vaala

WWW-osoite: http://www.vaala.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Karjalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.karjalainen(at)vaala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 584 0164

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vaalassa työttömien osuus työvoimasta lokakuun 2016 lopussa oli 17,8 %:a, mikä on korkein työttömyysprosentti Pohjois-Pohjanmaalla tällä hetkellä. Työttömistä lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Osalla pitkäaikaistyöttömistä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista toiminta- ja työkyky on heikko. On todennäköistä että ilman heidän suunnitelmallista tukemistaan ja auttamistaan suuri osa heistä syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta.
Vaalassa on vuosina 2012-2016 toiminut perinteinen työpaja ( metalli-, puu-, keittiö ja tekstiilipuoli). Mutta on osoittautunut, että kehittämistyö täytyy suunnata seinättömään työpajamalliin. Näin ollen perinteinen työpajatoiminta nykyisessä muodossa lakkaa ja Vaalan kunta siirtyy toimintaan, joka on yhdistelmä perinteistä työpajaa ja ns. seinätöntä pajaa. Kunta järjestää sopivat tilat tukikohdaksi, missä mistä koordinoidaan seinättömän pajan toimintaa ja missä voidaan tehdä pienimuotoista, kädentaitoa kehittävää toimintaa. Tukikohdassa toteutetaan monimuotoista yksilö- ja ryhmävalmennusta niille, joille sopivaa työpistettä ei löydy tai on todettavissa, että asiakas ensisijaisesti hyötyy ryhmävalmennuksesta. Muuten toimitaan seinättömästi useassa toimipisteessä kunnan eri yksiköissä ja muissa kohteissa. Tukikohdassa on myös hanketyöntekijöiden työskentelytilat.

Tavoitteet:
Vaalaan luodaan uudenlainen työllisyyden hoidon toimintatapa, jonka avulla saadaan pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt mukaan toimintaan ja löydetään heille yksilölliset jatkopolut ottaen huomioon asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja toiminnalliset ominaisuudet. Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä.

Toimenpiteet:
1. Työvalmennus
Ensisijaisesti asiakkaille pyritään löytämään heidän toimintakykyään ja tavoitteitaan tukeva työvalmennuspaikka kunnan eri yksiköistä tai muista yhteisöistä (esim. yhdistykset). Räätälöidään henkilön toimintakykyä ja ammattitaitoa vastaavia tehtäviä tuetuissa olosuhteissa. Tehtävänä voivat olla esim. "kylätalkkarin" tehtävät, kotipalvelun tukityöt, ympäristön hoitotyöt. Mikäli asiakkaalle ei löydy näistä sopivaa työvalmennuspaikkaa, hänelle tarjotaan valmennusta kunnan omissa, tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa (seinättömän pajan tukikohdassa). Asiakkaiden valmennusjaksot räätälöidään kunkin tarpeita vastaaviksi.

2. Ryhmävalmennus
Ryhmävalmennuksessa hyödynnetään luontoa ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Menetelminä on luonnossa liikkuminen, retkeily, erätaitojen opettelu sekä muut luontoterapiaan liittyvät menetelmät.
Yhtenä ryhmätoiminnan muotona tehdään oman kunnan alueella olevien yhteisten ja yleishyödyllisten luonto-, kulttuuri- ja virkistyspaikkojen siivousta, raivausta, kunnostusta ja ylläpitoa kunkin asiakkaan toimintakyvyn rajoissa. Lähtökohtana on asiakkaiden tarve kokea itsensä hyödylliseksi. Hankkeeseen on varattu hieman palkkatukea. Mikäli henkilön työkyky paranee hankkeen toiminnan kautta palkkatuen edellyttämälle tasolle, hänet voidaan palkata palkkatuella hänelle sopivaan työhön, joka tukee hänen henkilökohtaista jatkopolkuaan. Hankekoordinaattori toimii hankkeeseen palkkatuella työllistettävien esimiehenä.

3. Koulutus ja viriketoiminta.
Asiakkaiden hyvinvoinnin kehitystä tuetaan monipuolisilla koulutuksilla ja asiantuntijoilta ostettavilla palveluilla sekä mm. Lähde-hankkeen taidepainotteisilla menetelmillä.
Tavoitteena on vahvistaa henkilöiden itsetuntoa ja elämäntaitoja sekä luottamusta omiin voimavaroihinsa.

Hankkeen aikana luodaan Vaalan kuntaan malli perinteisen työpajan ja seinättömän pajan yhdistelmästä, joka toimii valmennuspajana pitkäistyöttömille ja syrjäytymisuhan alla oleville. Hankkeen avulla parannetaan ko. henkilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jokaiselle toiminnassa mukana olevalle asiakkaalle tehdään tähän tavoitteeseen tähtäävä suunnitelma.

Hankkeeseen ohjataan henkilöitä mm. TE-toimiston, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön kautta sekä kuntouttavan työtoiminnan kautta. Myös koulujen ja oppilaitosten kautta voi ohjautua hankkeeseen. Hankkeeseen osallistutaan vapaaehtoisesti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi tulla ryhmään mukaan, mikäli hän itse haluaa. Osallistujia kannustetaan mm. tarjoamalla päivittäin maksuton lounas, jonka osallistujat itse valmistavat osana työtoimintaa. Lisäksi heille tarjotaan maksuton terveystarkastus ja liikuntapalveluja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat miehet ja naiset sekä erityisesti ne, joilla on työ- ja toimintakykyyn, itsetuntoon, työmotivaatioon, sosiaaliseen osallisuuteen tai johonkin elämänalueeseen liittyviä tuen ja ohjauksen tarpeita ja joiden sosiaalinen osallisuus on vähäistä.

Kohderyhmässä korostuvat ikääntyneet, yli 50-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sekä alle 29-vuotiaat nuoret pitkäaikaistyöttömät. Lisäksi kohderyhmänä ovat henkilöt, joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskee erityisesti, kuten esim. romanit, vammaiset henkilöt ja maahanmuuttajat.

Lokakuussa 2016 TE-toimiston tilaston mukaan 213 työttömästä 31 oli alle 29 -vuotiaita ja 80 työtöntä kuului Tuetun työllistämisen palvelulinjalle. Yli 50 -vuotiaita 121 työtöntä ja vammaisia ja pitkäaikaissairaita 29 työtöntä työnhakijaa. Osalla työttömistä ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta. Heiltä puuttuvat myös ATK-käyttöjärjestelmän tuntemus ja monella ei ole verkkopankkitunnuksia johtuen luottotietojen menettämisestä. Nykyään useat virastotoiminnot ovat siirtyneet tietoliikenneverkkoon ja täten heillä on suuri vaara pudota tästä toiminnasta pois. Hankkeella pyritään varmistamaan, että myös heidän viranomaisyhteistyö toimii.

Hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille on suunniteltu hankkeen toimenpiteisiin liittyen julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (916/2012) mukaisena julkisena työvoimapalveluna palkkatukea, johon tarvittava määräraha on arviolta 86 000 euroa. Näitä työvoimapoliittisia toimia varten hankkeelle pyritään saamaan rinnakkaishanke Pohjois-Pohjanmaan Ely:stä.

Hankkeessa arvioidaan, että vuositasolla osallistujista sijoittuu palkkatukityösuhteeseen 7 henkilöä/vuosi eli yhteensä 10 henkilöä (vuosina 2017-2018).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kunnan eri hallintokunnat, paikalliset yritykset ja yhdistykset, kunnan asukkaat ja muut paikallisia luonto- ja virkistyspalveluita käyttävät henkilöt kuten mökkiläiset, vierailijat ja matkailijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 177 681

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 681

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 222 099

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 222 099

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren

Kunnat: Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 72

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi perustuu aiempaan Pajalta töihin II -hankkeen tuloksiin. Lisäksi on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaisemaa työllisyyskatsausta, jossa on eritelty miehet ja naiset. Tämän perusteella enemmistö hankkeeseen osallistuneista on todennäköisesti miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
On todennäköistä, että hankkeeseen osallistuvissa on enemmän miehiä kuin naisia johtuen kohderyhmästä. Hankkeeseen suunnitellaan sellaista toimintaa, joka houkuttaa osallistumaan sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantaminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Toiminta kohdistuu luontoon ja osana toimintaa hankkeeseen osallistuville opetetaan ympäristöarvoja ja ympäristövastuullisuutta osana kotiseututietoisuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hanke tukee ihmisten luonto- ja ympäristötietoutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Hankkeessa voidaan kunnostaa luontokohteita ja sitä kautta ihmisiä ohjataan kulkemaan merkittyjä luontoreittejä pitkin, mikä säästää luontoa. Lisäksi osana toimintaa hoidetaan puutarha- ja luontokohteita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hankkeessa voidaan hyödyntää Rokua Geopark toiminnan ympäristökasvatus metodeja. Geoparkissa työskentelee oma ympäristökasvatuksen ammattilainen, jonka osaamista hyödynnetään. Geologian tutkimuskeskus on Geoparkin yhteistyökumppani.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 6
Vaalassa on useita Natura kohteita mm. Oulujärven ja Rokuan alueilla. Hankkeen toiminnalla kunnostetaan myös näitä kohteita ja tämä edistää näiden kohteiden käyttöä ja ylläpitoa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Luonto- ja virkistyskohteiseen voidaan kunnostaa ja rakentaa uusia jätepisteitä sekä ekopisteitä, minkä seurauksena pyritään vähentämään luontoon joutuvien jätteiden määrää. Rakentamisessa pyritään käyttämään luonnonmateriaaleja tai kierrätysmateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeella pyritään saamaan pitkäaikaistyöttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia käytettävään työvoimaan heidän työ- ja toimintakykyään parantamalla. Tämä on erittäin tärkeää elinkeinojen osalta, sillä työntekijöistä on jo nyt pulaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Hankkeessa kehitetään myös luonto- ja virkistyspaikoissa opasteita, tiedotteita ja muuta ympäristökohteisiin liittyvää viestintää.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hankkeessa voidaan kunnostaa luonto- ja virkistäytyimskohteita ja näin luodaan edellytyksiä ihmisten luontoliikunnalle. Opasteita kehittämällä parannetaan logistiikkaa. Lisäksi hankkeessa panostetaan henkilöiden fyysiseen kuntoon mm. luontoliikunnalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden edistäminen mm. luontoterapialla. Tällä pyritään estämään syrjäytymistä. Lisäksi tavoitteena on kunnan yleisen hyvinvoinnin lisääminen. Pienelle ja syrjäiselle kunnalle jokainen henkilö on tärkeä myös koko kunnan hyvinvoinnin kannalta.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hankkeessa pyritään järjestämään sopivia toimintoja sekä miehille että naisille huomioiden naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat. Lisäksi osana työskentelytaitojen kehittämistä tuodaan esiin työelämässä noudatettavaa tasa-arvon vaatimusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Hankkeessa pyritään estämään pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä, mikä on ratkaisevaa yhteiskunnallisessa yhdenvertaisuudessa. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä on mm. romanit, minkä seurauksena pyritään edistämään kulttuurillista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 7 9
Hankkeen tärkeänä osana on tuoda hankkeeseen osallistuvien tietoon kulttuuriperinnöllistä tietoa ja herättää kiinnostusta kotiseutuun, mikä motivoisi heitä työskentelemään ja toimimaan oman kotiseutunsa eduksi ja helpottaisi integraatiota yhteiskuntaan ja muuhun lähiyhteisöön.
Ympäristöosaaminen 7 8
Hankkeessa työskennellään paljon luonnossa ja erilaisissa ympäristökohteissa. Tämä lisää ympäristöosaamista hankkeeseen osallistuvien henkilöiden keskuudessa. Lisäsi luonto- ja virkistyskohteiden markkinoinnilla ja opasteiden kunnostuksella lisätään ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työkykyä ja hyvinvointia luonnosta –hankkeen päätavoite on ollut kohderyhmän hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakunnon parantaminen. Kohderyhmänä ovat olleet kaikki vaalalaiset työttömät ja työttömyysuhan alla olevat sekä syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Hankkeen keskeinen toimintaympäristö on ollut luonto. Vaalassa on erinomaiset puitteet tämän tyyppiselle toiminnalle. Luontoretkien aikana on kartoitettu retkipaikkojen kuntoa ja siisteyttä. Retkien aikana on tutustuttu myös kulttuuriympäristöön ja historiaan. Vuoden kierron mukaan on kasvatettu vihanneksia, kerätty luonnon yrttejä sekä marjoja ja sieniä ja laitettu niistä ruokaa. Käsityöt ja askartelu ovat kuuluneet myös hankkeen toimintoihin. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on kuulunut myös liikunnan lisääminen arkipäivään sekä terveellisen ruokavalion edistäminen. Kaiken toiminnan keskiössä on ollut asiakkaan tasavertainen ja yksilöllinen kohtaaminen ihmisenä.

Luontoon pohjautuva toiminta on koettu hyväksi sekä asiakkailta saadun palautteen että työntekijöiden tekemien havaintojen perusteella. Asiakkaat ovat kokeneet saaneensa apua oman henkilökohtaisen elämänsä haasteisiin ja hallintaan, itsetunnon kohottamiseen sekä omien taitojensa parantamiseen. Asiakkaat ovat kokeneet saaneensa toisistaan myös vertaistukea.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi