|
|
|
Hankekoodi: S20956
Hankkeen nimi: Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 2
Puhelinnumero: 0408212000
Postinumero: 00580
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.diak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOSKINIEMI JUKKA TAPANI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.koskiniemi(at)diak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405052041
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Hankkeen lähtökohtana on tarve sujuvoittaa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutuspolkuja - erityisesti siirtymää ammatillisesta koulutuksesta ammatilliseen korkea-asteen koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on tukea Suomeen vasta tulleiden, Suomessa jo pidempään asuneiden ja toisen polven maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden nopeaa pääsyä amk-opintoihin erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ja sen myötä työllistymistä alalle. Hankkeessa edistetään korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien, erityisesti maahanmuuttajien, osallisuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä korkeakoulutukseen. Hankkeen toisena tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien ohjaajien valmiuksia maahanmuuttajien ohjaamiseen ja suomen kielen oppimisen tukemiseen.
Hankkeen toimenpiteet ovat: 1. Motivoituneen opiskelijaryhmän kokoaminen ja aiemman osaamisen tunnistaminen. 2. Amk-pajan toteuttaminen valituille kohderyhmille. 3. Työelämäverkoston vahvistaminen ja ohjaajien kouluttaminen. 4. Kehitetyn mallin arviointi ja levittäminen.
Hankkeella saadaan aikaan seuraavat tulokset: 1. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pääsevät sote-alan amk-opintoihin. 2. Amk-paja edistää etenkin korkeakouluvalmiuksien ja suomen kielen kehittymistä sekä tarjoaa mahdollisuuksia työelämäkontakteihin, millä on merkitystä myös niissä tapauksissa, joissa ryhmään osallistuminen ei johda ammattikorkeakouluopintoihin. 3. Amk-paja edistää maahanmuuttajataustaisten hakeutumista amk-opintoihin ja tarjoaa mahdollisuuden suunnitella uraa eteenpäin jo 2. asteen ammatillisten opintojen aikana. 4. Sote-alan työelämäverkosto pääkaupunkiseudulla, jolla on valmius ottaa maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita ja työllistää maahanmuuttajataustaisia valmistuneita. 5. Maahanmuuttajataustaisia ohjaaville henkilöille on laadittu koulutuspaketti ja tuotettu koulutusmateriaali. 6. Amk-pajan toteutusmalli ja -menetelmät on suunniteltu ja testattu pilottiryhmällä.
Hankkeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajat ovat Suomen Diakoniaopisto Oy ja Helsingin kaupungin Stadin ammattiopisto / Stadin osaamiskeskus.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat a) sosiaali- ja terveysalan amk-opintoihin motivoituneet maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset sekä korkeakoulukelpoisuuden omaavat lyhyen aikaa maassa olleet, joilla on auttava englannin kielen taito ja b) toisella asteella opiskelevat, suomea toisena kielenä puhuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka haluavat jatkaa sosiaali- ja terveysalan amk-opintoihin, c) maahanmuuttajien työelämäohjaajat.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
•sosiaali- ja terveysalan julkisen ja yksityisen sektorin ammattilaiset ja työpaikat pk-seudulla
•muiden alojen 2. asteen ammatillista koulutusta ja amk-koulutusta tarjoavat tahot
•maahanmuuttajien parissa toimivat järjestöt ja muut toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 480 063
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 456 789
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 018
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 570 928
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 65
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Amk-pajassa hyödynnetään sähköistä oppimisalustaa, oppimateriaalia sekä edistetään digitaalisten oppimisen välineiden käyttöä. Hankkeen neuvotteluihin, kokouksiin ja seminaareihin voi osallistua myös verkon kautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Sähköisten oppimisympäristöjen ja etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeessa edistetään digimateriaalin, sähköisten oppimisalustojen sekä opiskelu- ja oppimisen välineiden käyttöä ja vähennetään tällä tavoin paperijätettä. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteiden avulla saadaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä amk-koulutukseen sekä sen jälkeen korkeakoulutettuja työntekijöitä sosiaali- ja terveysalan tehtäviin. Heillä on merkittävää kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurinen asiantuntijuus), jota voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudun palvelujen kestävässä kehittämisessä. Hankkeen työelämätahot ovat pääkaupunkiseudulla toimivia sote-alan organisaatioita, joiden erityisosaamista hankkeessa hyödynnetään. Samalla vahvistetaan yhteistyön ja yhdessä kehittämisen mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulu valtakunnallisena verkostona tuottaa toteutuneet hyvät käytännöt verkostonsa kautta kaikkialle Suomeen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa toteutettavalla mallilla parannetaan kohderyhmän mahdollisuuksia sujuvaan siirtymään toiselta asteelta ammattikorkeakouluopintoihin ja sitä kautta työelämään. Hankkeessa luodaan mallia, jossa vasta maahantulleet voivat siirtyä mahdollisimman nopeasti osaamistasoaan vastaavaan koulutukseen ja työelämään. Samalla kehitetään koulutusorganisaatioiden ja työelämätahojen erilaisia yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hankkeessa edistetään digitaalisten välineiden käyttöä koulutuksessa, mikä vähentää matkustustarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sujuvaa siirtymistä korkeakoulutukseen ja työelämään. Maahanmuuttajien terveystutkimuksessa on todettu, että koulutus edistää kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä terveyttä ja hyvinvointia. (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa, THL 2012, 61). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tasa-arvoista mahdollisuutta päästä korkeakoulutukseen ja siirtymää työelämään. Koulutukseen päässeillä on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttajayhteisöjen luottamusta yhteiskuntaan ja kouluttautumisen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työelämäosallistumisen kautta saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Maahanmuuttajanaisten asemaan koulutuksessa ja työelämässä on kiinnitetty huomiota. THL:n mukaan maahanmuuttajien koulutus- ja palkkataso sekä työllisyystilanne ovat keskimäärin heikompia kuin kantaväestöllä. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi naisten osallistuminen koulutukseen vaatii erityisiä järjestelyjä ja tukea. (Alitolppa-Niitamo 2005, 46.) Hankkeessa pyritään vahvistamaan maahanmuuttajanaisten suomen kielitaitoa sekä oppija- ja osaajaminäkuvaa ja tätä kautta saavuttamaan tasa-arvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa. Lähtökohtana on tasa-arvolaissa määritelty sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen todellisen tasa-arvon toteutumisen mahdollistamiseksi. (Viren ym. 2011, 34-35.) | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä erilaisuuden hyväksymistä. Se myös lisää ohjaushenkilöstön kysyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Työntekijöiden ja työelämässä toimijoiden erilaistuminen edistää työyhteisöjen kykyä ymmärtää ja käsitellä erilaisuutta. Tämä tekee työyhteisöistä avarakatseisempia ja suvaitsevaisempia. Sisäisesti suvaitsevainen työyhteisö on myös todennäköisesti vastaanottavaisempi asiakkaiden erilaisuudelle, millä sosiaali- ja terveysalalla on erityistä merkitystä. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuritaustojen moninaisuus luo myös mahdollisuuksia uusien toiminta- ja työtapojen kehittämiselle sosiaali- ja terveysaloilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista ja etnisistä taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumisen ja työhönsijoittumisen kautta kulttuurisensitiivisyyden vahvistumista työelämässä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali. | ||
-