Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20956

Hankkeen nimi: Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 2

Puhelinnumero: 0408212000

Postinumero: 00580

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOSKINIEMI JUKKA TAPANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.koskiniemi(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405052041

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Diakoniaopisto Oy, 2756786-7
Helsingin kaupunki/Stadin ammattiopisto, 0201256-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen lähtökohtana on tarve sujuvoittaa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutuspolkuja - erityisesti siirtymää ammatillisesta koulutuksesta ammatilliseen korkea-asteen koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on tukea Suomeen vasta tulleiden, Suomessa jo pidempään asuneiden ja toisen polven maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden nopeaa pääsyä amk-opintoihin erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ja sen myötä työllistymistä alalle. Hankkeessa edistetään korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien, erityisesti maahanmuuttajien, osallisuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä korkeakoulutukseen. Hankkeen toisena tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien ohjaajien valmiuksia maahanmuuttajien ohjaamiseen ja suomen kielen oppimisen tukemiseen.

Hankkeen toimenpiteet ovat: 1. Motivoituneen opiskelijaryhmän kokoaminen ja aiemman osaamisen tunnistaminen. 2. Amk-pajan toteuttaminen valituille kohderyhmille. 3. Työelämäverkoston vahvistaminen ja ohjaajien kouluttaminen. 4. Kehitetyn mallin arviointi ja levittäminen.

Hankkeella saadaan aikaan seuraavat tulokset: 1. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pääsevät sote-alan amk-opintoihin. 2. Amk-paja edistää etenkin korkeakouluvalmiuksien ja suomen kielen kehittymistä sekä tarjoaa mahdollisuuksia työelämäkontakteihin, millä on merkitystä myös niissä tapauksissa, joissa ryhmään osallistuminen ei johda ammattikorkeakouluopintoihin. 3. Amk-paja edistää maahanmuuttajataustaisten hakeutumista amk-opintoihin ja tarjoaa mahdollisuuden suunnitella uraa eteenpäin jo 2. asteen ammatillisten opintojen aikana. 4. Sote-alan työelämäverkosto pääkaupunkiseudulla, jolla on valmius ottaa maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita ja työllistää maahanmuuttajataustaisia valmistuneita. 5. Maahanmuuttajataustaisia ohjaaville henkilöille on laadittu koulutuspaketti ja tuotettu koulutusmateriaali. 6. Amk-pajan toteutusmalli ja -menetelmät on suunniteltu ja testattu pilottiryhmällä.

Hankkeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajat ovat Suomen Diakoniaopisto Oy ja Helsingin kaupungin Stadin ammattiopisto / Stadin osaamiskeskus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat a) sosiaali- ja terveysalan amk-opintoihin motivoituneet maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset sekä korkeakoulukelpoisuuden omaavat lyhyen aikaa maassa olleet, joilla on auttava englannin kielen taito ja b) toisella asteella opiskelevat, suomea toisena kielenä puhuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka haluavat jatkaa sosiaali- ja terveysalan amk-opintoihin, c) maahanmuuttajien työelämäohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

•sosiaali- ja terveysalan julkisen ja yksityisen sektorin ammattilaiset ja työpaikat pk-seudulla

•muiden alojen 2. asteen ammatillista koulutusta ja amk-koulutusta tarjoavat tahot

•maahanmuuttajien parissa toimivat järjestöt ja muut toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 480 063

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 335 724

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 018

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 419 613

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vain vajaa 10 % Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Ulkomaalaisista opiskelijoista naisia on hieman enemmän kuin miehiä ja naiset keskeyttävät opintonsa harvemmin kuin miehet. Ammatillisessa koulutuksessa miltei joka toinen vieraskielinen mies ja joka kolmas vieraskielinen nainen keskeytti opintonsa. Vaikka vieraskieliset naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän, on heidän työllisyysasteensa kuitenkin heikompi. (Myrskylä, P. 2014.) Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tulosten perusteella maahanmuuttajista molemmat sukupuolet tarvitsevat lisätukea opintojen etenemisessä ja koulutusasteiden välisissä siirtymissä. Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen sekä tiedon ja tuen puute haittaavat jatko-opintoihin hakeutumista. Tästä syystä erityisesti naiset jäävät helposti koulutusurien ulkopuolelle. Siirtymävaiheessa toiselta-asteelta korkea-asteelle tuen tarve on ilmeinen. Hankkeen kohderyhmässä naisten koulutustasolla ja koulutuksellisilla asenteilla on suuri merkitys perheen muiden jäsenten ja etenkin lasten ja nuorten koulutukseen hakeutumiselle sekä opintojen suorittamiselle. (Ks. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta hanke parantaa naisten mahdollisuuksia jatkaa toisen asteen koulutuksesta amk-opintoihin. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä naisten koulutuksen merkitys on suuri sukupuolten tasa-arvon ja myönteisten koulutusasenteiden lisäämisessä. Hankkeen ohjaus- ja tukirakenne sekä mm. oppija- ja osaajaminäkuvan vahvistamiseen tähtäävät toimet ovat merkittäviä elementtejä kohderyhmän tukemisessa koulutus- ja työurilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kyseessä on tasa-arvohanke yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on edelleen määrällisesti vähän sosiaali- ja terveysalan amk-koulutuksissa sekä korkea-asteen tutkintoa edellyttävissä työtehtävissä. On siksi tärkeätä, että tuotetaan malleja ja rakenteita, joilla edesautetaan ihmisen yhdenvertaisia mahdollisuuksia edetä koulutus- ja työurilla sukupuolesta ja kulttuurisesta taustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Amk-pajassa hyödynnetään sähköistä oppimisalustaa, oppimateriaalia sekä edistetään digitaalisten oppimisen välineiden käyttöä. Hankkeen neuvotteluihin, kokouksiin ja seminaareihin voi osallistua myös verkon kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Sähköisten oppimisympäristöjen ja etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa edistetään digimateriaalin, sähköisten oppimisalustojen sekä opiskelu- ja oppimisen välineiden käyttöä ja vähennetään tällä tavoin paperijätettä. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeen toimenpiteiden avulla saadaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä amk-koulutukseen sekä sen jälkeen korkeakoulutettuja työntekijöitä sosiaali- ja terveysalan tehtäviin. Heillä on merkittävää kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurinen asiantuntijuus), jota voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudun palvelujen kestävässä kehittämisessä. Hankkeen työelämätahot ovat pääkaupunkiseudulla toimivia sote-alan organisaatioita, joiden erityisosaamista hankkeessa hyödynnetään. Samalla vahvistetaan yhteistyön ja yhdessä kehittämisen mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulu valtakunnallisena verkostona tuottaa toteutuneet hyvät käytännöt verkostonsa kautta kaikkialle Suomeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa toteutettavalla mallilla parannetaan kohderyhmän mahdollisuuksia sujuvaan siirtymään toiselta asteelta ammattikorkeakouluopintoihin ja sitä kautta työelämään. Hankkeessa luodaan mallia, jossa vasta maahantulleet voivat siirtyä mahdollisimman nopeasti osaamistasoaan vastaavaan koulutukseen ja työelämään. Samalla kehitetään koulutusorganisaatioiden ja työelämätahojen erilaisia yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa edistetään digitaalisten välineiden käyttöä koulutuksessa, mikä vähentää matkustustarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sujuvaa siirtymistä korkeakoulutukseen ja työelämään. Maahanmuuttajien terveystutkimuksessa on todettu, että koulutus edistää kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä terveyttä ja hyvinvointia. (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa, THL 2012, 61).
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tasa-arvoista mahdollisuutta päästä korkeakoulutukseen ja siirtymää työelämään. Koulutukseen päässeillä on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttajayhteisöjen luottamusta yhteiskuntaan ja kouluttautumisen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työelämäosallistumisen kautta saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Maahanmuuttajanaisten asemaan koulutuksessa ja työelämässä on kiinnitetty huomiota. THL:n mukaan maahanmuuttajien koulutus- ja palkkataso sekä työllisyystilanne ovat keskimäärin heikompia kuin kantaväestöllä. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi naisten osallistuminen koulutukseen vaatii erityisiä järjestelyjä ja tukea. (Alitolppa-Niitamo 2005, 46.) Hankkeessa pyritään vahvistamaan maahanmuuttajanaisten suomen kielitaitoa sekä oppija- ja osaajaminäkuvaa ja tätä kautta saavuttamaan tasa-arvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa. Lähtökohtana on tasa-arvolaissa määritelty sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen todellisen tasa-arvon toteutumisen mahdollistamiseksi. (Viren ym. 2011, 34-35.)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä erilaisuuden hyväksymistä. Se myös lisää ohjaushenkilöstön kysyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Työntekijöiden ja työelämässä toimijoiden erilaistuminen edistää työyhteisöjen kykyä ymmärtää ja käsitellä erilaisuutta. Tämä tekee työyhteisöistä avarakatseisempia ja suvaitsevaisempia. Sisäisesti suvaitsevainen työyhteisö on myös todennäköisesti vastaanottavaisempi asiakkaiden erilaisuudelle, millä sosiaali- ja terveysalalla on erityistä merkitystä. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuritaustojen moninaisuus luo myös mahdollisuuksia uusien toiminta- ja työtapojen kehittämiselle sosiaali- ja terveysaloilla.
Kulttuuriympäristö 0 3
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista ja etnisistä taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumisen ja työhönsijoittumisen kautta kulttuurisensitiivisyyden vahvistumista työelämässä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-