Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20957

Hankkeen nimi: Kotio - uusia valmiuksia Suomeen kotoutuville nuorille taiteen keinoin

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lasten ja nuorten säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1726086-1

Jakeluosoite: Liisankatu 27 A 5

Puhelinnumero: +358469443460

Postinumero: 00170

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.nuori.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Janne Halmekoski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: talous- ja hallintopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.tolonen(at)nuori.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5493179

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kulttuuriosuuskunta Uulu, 1859786-1
Kulttuuriosuuskunta G-voima/Vaara-kollektiivi, 2056711-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa edistetään maahanmuuttajataustaisten nuorten valmiuksia ja oppimista siten, että uudenlainen ymmärrys suomalaisesta kulttuurista, kielestä ja yhteydet kantasuomalaisiin tukevat sekä nuorten polkuja työelämään että yhteisöllisyyden vahvistumista hankealueilla. Kolmivuotinen toiminta sijoittuu Hämeenlinnaan ja Forssaan, joissa aktiviteetteja toteutetaan maahanmuuttajien opintoihin ja työelämään valmistavaa koulutusta, sekä peruskoulutusta järjestävien Faktia Oy:n ja Ammattiopisto Tavastian opiskelijoille. Lisäksi työpajoja järjestetään Hämeen Setlementti ry:n tiloissa lomatoimintana.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret osallistuvat Vaara Kollektiivin ja Kulttuuriosuuskunta Uulun taiteilijoiden järjestämiin työpajoihin. Työpajoja ohjaa sekä kantasuomalainen että maahanmuuttajataustainen taiteilija. Työpajat pohjautuvat luoviin menetelmiin, joissa taiteen käyttö nuorten elämäntaitojen ja valmiuksien vahvistamisessa on keskeistä. Työpajat keskittyvät nuorten kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistamiseen siten, että he oppivat ymmärtämään suomalaista kulttuuria, asenteita ja tapoja ja pystyvät omaksumaan sekä uudenlaisia ajatusmalleja että sopeutumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan, tuntien olevansa sen osa. Taidemuotoina ovat erityisesti musiikki, kuvataidetaide (piirtäminen, maalaus, valokuvaus ja video) ja teatteri. Hanke alkaa soveltuvien menetelmien yhteisestä kehittämisestä eri yhteistyötahojen kanssa.

Työpajoja tehdään kurssimaisesti oppilaitoksissa ja tiiviskurssina Setlementissä. Teatteria ja kuvataiteita hyödynnetään kulttuuri-identiteetin ja työelämätaitojen käsittelyssä. Musiikin avulla keskitytään kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, sekä kielen oppimiseen. Työpajojen antina ovat nuorten yhteisötempaukset, joissa hyödynnetään taidetta. Näiden nuorten omien projektien kautta he saavat kontaktia kantasuomalaisiin ja pystyvät vaikuttamaan myös yleiseen ilmapiiriin ja asenteisiin maahanmuuttajataustaisia nuoria kohtaan.

Faktian ja Tavastian kouluttajat sekä Hämeen Setlementin ohjaajat osallistuvat osiin työpajoista ja oppivat uusia menetelmiä, joilla työskennellä nuorten kanssa. He saavat myös koulutuksen menetelmien käytöstä. Tämä takaa jatkuvuutta hankkeen jälkeen.

Glomas toimii hankkeessa asiantuntijatahona, jonka opiskelijat tukevat taidemenetelmien kehittämistä hankkeen alussa ja myöhemmin seuraavat ja arvioivat taiteilijakouluttajien työtä osana opintojaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- 250 maahanmuuttajataustaista nuorta (190 Hämeenlinnassa ja 60 Forssassa), jotka ovat kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa. 60 nuorta osallistuu Faktian ja 140 Tavastian koulutuksien kautta, 50 nuorista tulee muiden Hämeenlinnan maahanmuuttotyötä tekevien toimijoiden (mm. perheryhmäkodit, Vanajaveden opisto, Valma-luokat, nuorisotalot) kautta Setlementissä loma-aikoina järjestettäviin työpajoihin. Ensisijaisia ovat nuoret, jotka ovat saaneet oleskelulupapäätöksen ja osallistuvat kotouttamistoimintaan. Työpajoihin voi kuitenkin myös osallistua nuoria, jotka vielä odottavat päätöstä. Osa osallistujista on myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, mutta kohderyhmässä on myös muulla tavalla Suomeen saapuneita maahanmuuttajia.Tavastian ryhmissä on myös yli 29-vuotiaita maahanmuuttajia, jotka voivat osallistua työpajoihin ylimääräisinä hyödynsaajina.
- Faktian ja Tavastian työntekijöitä, sekä Hämeen Setlementin ohjaajia, jotka toimivat maahanmuuttajanuorten parissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät Faktia Koulutus oy ja Ammattiopisto Tavastia, joiden henkilöstön osaaminen nuorten elämäntaitojen ja työelämätaitojen tukemisessa luovin ja toiminnallisin menetelmin kasvaa. Tämän lisäksi hankkeesta hyötyvät Forssan ja Hämeenlinnan maahanmuutto- ja kotouttamistyötä tekevä henkilöstö, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kerättyjä kokemuksia ja metodeja tulevaisuudessa.

Hankkeen menetelmistä ja tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti, jolloin siitä kerätyt kokemukset hyödyntävät kotouttamistyötä maanlaajuisesti. Hankkeen viimeisenä vuonna järjestetään maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa toimiville tahoille pilotteja, joiden kautta menetelmien käyttöä demonstroidaan käytännössä.

Arviolta 500 Forssan ja Hämeenlinnan asukasta osallistuu maahanmuuttajanuorten järjestämiin yhteisötempauksiin. Heitä tavoitetaan Hämeenlinnassa mm. taidemuseon, lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin, ja Stage-hankkeen kautta. Lisäksi yhteisötempauksia voidaan yhdistää kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin.

Forssassa toimitaan yhteistyössä Wahren-keskuksen ja Wahren-opiston kanssa, jossa kuvataidekoulu, ilmaisutaidon opetusryhmät ja musiikkiopisto osallistuvat yhteisötempausten suunnitteluun ja toteutukseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 262 261

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 235 161

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 279 941

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 758

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke perustuu tutkimustietoon maahanmuuttajanaisten tilanteesta Suomessa ja kulttuurisista käsityksistä sukupuolesta ja sukupuolirooleista maissa josta hankkeen kohderyhmä on kotoisin. Sen lähestymistavat pohjaavat myös havaintoihin ja kerättyyn tietoon monikulttuurisista kohtaamisista. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyys­aste on miesten työllisyys­astetta alhaisempi kaikissa taustamaaryhmissä, ja sukupuolten välinen ero työllisyydessä oli kaikissa ryhmissä suurempi kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisten koulutus­rakenteessa on isoja eroja tausta­maan mukaan. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden naisten koulutus­taso on erityisen matala: Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisista 20 – 54-vuotiaista naisista reilu kolmannes (34 %) ja muu Afrikka -taustaisista naisista lähes puolet (46 %) on suorittanut korkeintaan ylemmän perus­asteen oppimäärän. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys verrattuna suomalais­taustaisiin naisiin selittyy osittain sillä, että äitiys alentaa ulkomaalais­taustaisten naisten työ­markkinoille osallistumista merkittävästi. Suomalaistaustaisilla vastaava vaikutus ilmenee ainoastaan alle kolmivuotiaiden äideillä. Matalammin koulutetut äidit ja ne, joilla ei ole työ­paikkaa mihin palata, käyttävät tyypillisesti pidempiä koti­hoidon­tuki­kausia kuin paremmin koulutetut ja vakinaisessa työ­suhteessa olevat äidit. Ulkomaalais­taustaisten naisten alhainen työllisyys yhdistyy äitiyden lisäksi heikkoon kieli­taitoon, matalaan koulutukseen sekä lyhyt­aikaiseen maassa asumiseen. Suomen tai ruotsin kielen taito näyttää ratkaisevalta erityisesti naisten työllistymisen kannalta. Erilaiset käsitykset sukupuolirooleista aiheuttavat ristiriitaa erityisesti patriarkaalisista kulttuureista tuleville nuorille naisille, jotka saattavat joutua perheen ja ympäröivän yhteiskunnan ristipaineeseen. Perinteiset sukupuoliroolit ja naisten harteille asetetut velvollisuudet sekä kunniallisuuden paineet saattavat rajoittaa naisten liikkumatilaa ja mahdollisuuksia edetä elämässään. Hankkeessa pyritään edesauttamaan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten aktiivisuutta sekä nostaa heidän kokemustaan esiin taiteen keinoin. Tämän lisäksi hankkeessa pyritään rakentamaan siltoja ja ymmärrystä eri taustoista tulevien ihmisten välille. Erilaiset käsitykset sukupuoliroolin mukaisesta käytöksestä luovat väärinkäsityksiä ja vaikeuttavat kohtaamista. Hankkeen menetelmät mahdollistavat näiden kysymysten pohtimisen yhdessä, omien ja muiden rajojen tunnistamisen sekä kulttuuriset käytänteet ja signaalit kanssakäymisessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Hankkeen tavoitteena on voimauttaa maahanmuuttajataustaisia tyttöjä/naisia löytämään oma polkunsa ja itsevarmuutensa. Hankkeessa järjestettävissä työpajoissa rohkaistaan osallistujia aktiiviseen rooliin sukupuolesta riippumatta, sekä tekemään perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia ratkaisuja ja tulkintoja. Taidemenetelmiä käytetään hankkeessa edistämään ihmisten kohtaamista ihmisinä, ilman stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista. Työpajoissa myös keskustellaan ja käsitellään sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja mikäli nuoria kiinnostaa tehdä tästä aiheesta yhteisötempaus, heitä tuetaan siinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa mahdollistamalla maahanmuuttajataustaisille nuorille naisille vapaan ilmaisun ja mahdollisuuden tuoda sukupuoleen liittyviä kysymyksiä esille. Lisäksi teeman käsittely yhteisesti työpajojen kautta avaa mahdollisuuden käsitellä sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja käsityksiä kaikkien osallistujien kesken ja pohtia tarpeita tarkastella kriittisesti omaa näkemystä asiasta, muuttaa sitä ja edesauttaa myös muiden käsitykseen paikallisessa yhteisössä ja lähipiirissä. Hankkeen puitteissa järjestettävissä työpajoissa ohjaajat herättävät keskustelua ja pohdintaa aiheesta. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssakäymistä suomalaisten kanssa edistetään ja rohkaistaan kohtaamaan ihminen ihmisenä, sukupuoleen liittyvät stereotypiat unohtaen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Työpajoissa otetaan huomioon kestävä kehitys esim. materiaalien ja sähkön käytön suhteen, sekä liikkumisessa. Nuoria kannustetaan ottamaan ympäristönäkökulma huomioon yhteisötempauksia järjestäessään, mm. kehotetaan välttämään kertakäyttöastioiden käyttöä ja roskaamista sekä materiaalien tuhlaamista. Lasten ja nuorten säätiöllä on järjestökohtaiset "Kestävän kehityksen pelisäännöt", joiden avulla kaikkea säätiön toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan kestävän kehityksen arvojen mukaisesti, ympäristö huomioon ottaen. Hankkeessa käytetään pelisääntöjä turvaamaan ympäristön huomioon ottamista käytännön ratkaisuissa, päätöksissä ja toimissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Työpajoissa otetaan huomioon kestävä kehitys esim. materiaalien ja sähkön käytön suhteen, sekä liikkumisessa. Nuoria kannustetaan ottamaan ympäristönäkökulma huomioon yhteisötempauksia järjestäessään, mm. kehotetaan välttämään kertakäyttöastioiden käyttöä ja roskaamista sekä materiaalien tuhlaamista. Lasten ja nuorten säätiön "Kestävän kehityksen pelisääntöjä" käytetään valinnoissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hanke tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä ja oman polun löytämistä. Nuorten rohkeus ja kyky asettaa tavoitteita kasvaa, jolloin heidän mahdollisuutensa esim. yrittäjyyteen lisääntyy. Nuoret saattavat saada luovien ja toiminnallisten menetelmien käytöstä uusia ideoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään ja levitetään malleja taidemenetelmien käytössä opetus- ja kotouttamistyössä, ja siten kehitetään näitä palveluja hankkeen toteutusalueilla ja laajemmin Suomessa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointia siten, että he pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Nuorten elämäntaidot vahvistuvat; itseluottamus paranee, heidän sosiaaliset verkostonsa laajenevat ja he pääsevät omille jaloilleen sekä aktiivisiksi toimijoiksi. Hyvinvointi Hämeenlinnassa ja Forssassa lisääntyy yhteisymmärryksen ja yhteisöllisyyden kasvaessa.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke tukee maahanmuuttajataustaisia nuoria tulemaan tasa-arvoisiksi kansalaisiksi, yhdenvertaisiksi asukkaiksi kaupungissaan, työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy työpajatoiminnan kautta, missä nuorten käsityksiä sukupuolirooleista ja stereotypioista käydään läpi. Nuoria kannustetaan avarakatseisuuteen sekä ajatusmalliin, jossa jokaisen mahdollisuudet ja oikeudet nähdään samanlaisina sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuri-identiteettiä ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista, erityisesti suomalainen kulttuuri huomioon ottaen. Hanke lisää myös kantasuomalaisten ymmärrystä ja arvostusta maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuriperimää kohtaan ja erilaisista kulttuureista saatavia positiivisia näkökulmia kohtaan.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hankkeessa vaalitaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuriperintöä, sekä sen vuoropuhelua suomalaisen kulttuuriperinnön kanssa. Sen seurauksena kumpikin rikastuu.
Ympäristöosaaminen 7 7
Nuoria kannustetaan ottamaan ympäristönäkökulma huomioon yhteisötempauksia suunnitellessaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanketta toteutettiin vuosina 2017-2019 Hämeenlinnassa ja Forssassa. Taidetyöpajoja järjestettiin Ammattiopisto Tavastian, Faktia oy:n, Hämeen Setlementti ry:n, Spring House oy:n, SPR Lammin vastaanottokeskuksen sekä Vanajaveden opiston ja Kiipulan ammattiopiston puitteissa. Oppilaitoksissa työpajat olivat osa opetusta ja opiskelijat saivat osallistumisesta opintopisteitä. Hämeen Setlementissä sekä Lammin vastaanottokeskuksessa kyseessä olivat harrasteryhmät, joita mainostettiin maahanmuuttajataustaisille nuorille eri kanavissa.

Hankkeen tavoitteet olivat maahanmuuttajataustaisten nuorten valmiuksien ja oppimisen edistäminen sekä elämäntaitojen vahvistaminen, kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten lisääntynyt yhteys ja yhteisöllisyys, opettajien ja ohjaajien kapasitointi luovien ja toiminnallisten menetelmien käytöstä kotouttamistyössä sekä menetelmien ja toimintamallien kehittäminen ja levittäminen.

256 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa osallistui teatteri-, kuvataide- ja musiikkityöpajoihin, joissa he harjoittelivat suomen kieltä sekä perehtyivät suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan taiteen keinoin. Lisäksi työpajoissa käsiteltiin kulttuuri-identiteettiä, omien juurien merkitystä sekä oman kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia. Työpajojen päätteeksi osallistujat järjestivät taidetempaukset. Taidetempauksia järjestettiin hankkeen aikana 13. Niitä olivat mm. Mikael Agricola-aiheinen näyttely Hämeenlinnan pääkirjastossa, tanssillinen Flash mob kauppakeskus Goodmanissa, rasisminvastaisen päivän työpajat Nummen peruskoulussa sekä kaksi teatteri-iltamaa Forssan teatteritalolla yhdessä Wahren-opiston ilmaisutaidon ryhmien kanssa. Kantasuomalaisia nuoria osallistui tempauksiin noin 90, ja ne tavoittivat yli 3000 ihmistä Forssan ja Hämeenlinnan seudulla.

Luovat ja leikilliset työpajojen lisäsivät osallistujien rohkeutta ja itsevarmuutta suomen kielen aktiiviseen käyttöön. Lisäksi he oppivat uusia asioita suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Oman kulttuurin esiintuonti ja tempausten järjestäminen olivat voimauttavia kokemuksia. Osallistujat oppivat myös uusia kielenopiskelun menetelmiä.

Hankkeessa kehitettiin toimivia taidemenetelmiä, joista saatiin hyvää palautetta osallistujilta. Menetelmiä levitettiin maahanmuuttajien kanssa työskenteleville opettajille ja ohjaajille vuonna 2019 Hämeenlinnassa ja Tampereella järjestetyissä opettajankoulutuksissa, sekä neljässä tamperelaisessa oppilaitoksessa järjestetyissä pilottityöpajoissa. Lisäksi menetelmiä koottiin Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuille avoimiin oppaisiin: https://www.nuori.fi/toiminta/hyvat-kaytannot/harjoitteita-kielen-oppimiseen/

Hanke edisti hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sen toiminta-alueilla. Taidetyöpajoissa osallistujat pääsivät käsittelemään maahanmuuttajuuteen liittyviä kokemuksia ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta elämyksellisellä tavalla, sekä tuomaan omaa ääntänsä kuuluville. Sukupuolten välistä tasa-arvoa vahvistettiin analysoimalla naisia ja miehiä koskevia rooliodotuksia eri kulttuureissa, sekä kannustamalla naisia aktiivisuuteen. Osallistujien omaa kulttuuritaustaa tehtiin positiivisella tavalla tutuksi suomalaisille, ja toisaalta nostettiin esille heidän näkemyksiään ja kokemuksiaa yksilöinä. Tämä purkaa maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin kohdistuvia stereotypioita.