Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20958

Hankkeen nimi: Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2229500-6

Jakeluosoite: Mannerheimintie 166

Puhelinnumero: 0295246000

Postinumero: 00271

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.thl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Grönberg

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.gronberg(at)thl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 524 7130

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Vantaan kaupunki, 0124610-9
Helsingin kaupunki, 0201256-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen avulla työllistymismahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville, kuten pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, maahanmuuttajille, nuorille ja osatyökykyisille. Käytännössä tämä toteutetaan kehittämällä julkisia hankintoja ja niihin sovellettavia työllistämisehtoja sekä kokeilemalla innovatiivisia tulosperusteisia menetelmiä työllistämistä tukevien julkisten hankintojen yhteydessä. Julkisten hankintojen potentiaali heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi on yhä Suomessa heikosti tunnistettu ja hyödynnetty. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien osaamista ja kokemuksia työllistämisen ja hankintojen yhdistämisestä uusilla tavoilla. Hankeen pitkän aikavälin tavoitteena on vakinaistaa julkisten hankintojen avulla työllistäminen osaksi osallistuvien kuntien hankintatoimintaa.

HANKEVERKOSTO JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Hanke on kansainvälinen ja siinä tehdään läheistä yhteistyötä ruotsalaisten kumppanien kanssa. Kansainvälinen yhteistyö tukee innovatiivisten työllistämistä tukevien menetelmien kehittämistä ja kokeilemista julkisten hankintojen yhteydessä. Kansainvälinen yhteistyö on luontevaa, koska julkisia hankintoja sääntelee pitkälti EU-maille yhteinen hankintadirektiivi. Hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat eri osaamistasoilla hankintojen avulla työllistämisessä. Hankkeessa tehtävä yhteiskehittäminen perustuu vertaisoppimiseen, joka tapahtuu kansainvälisissä teemoittaisissa työpajoissa, työvaihdoissa sekä mentoroinnin avulla. Hankeverkosto koostuu Suomessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien osahankkeista, jotka toteuttavat hankintapilotteja sekä THL:stä, joka koordinoi sekä kansallista toimintaa että kansainvälistä yhteistyötä. Hankeverkostoon kuuluvat kumppaneina myös Espoon kaupunki, Vates-säätiö sekä Hansel, valtion yhteishankintayksikkö. Kansallinen projektiryhmä perustetaan kehittämään ja vahvistamaan pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa yhteistyötä. Kansainvälinen projektiryhmä tukee yhdessä oppimista ja tiedon vaihtoa eri toimijoiden välillä. Ruotsista hankkeessa ovat mukana koordinoivana tahona kansallinen hankintaviranomainen, Upphandlingsmyndigheten ja hankintapilotteja toteuttamassa ovat Tukholman, Göteborgin, Botkyrkan ja Helsingborgin kunnat. Arbetsförmedling osallistuu hankkeeseen kansallisena viranomaisena.

TOIMENPITEET

Hankkeessa toteutetaan työllistämistä tukevia pilottihankintoja. Työllistämistä tuetaan hankintojen avulla soveltamalla eri tavoin työllistämisehtoa sekä tukemalla yrityksiä työllistämisvaikutusten lisäämiseksi tulosperusteisen hankinnan periaatteita noudattamalla. Hankkeessa kokeillaan erilaisia yrityksille suunnattuja kannusteita julkisten hankintojen avulla työllistämisen lisäämiseksi. Hankkeessa kokeillaan hankintamallia, jossa ostetaan varsinaisen palvelun, tuotteen tai urakan lisäksi myös työllisyysvaikutuksia. Hankintamallissa ei määritellä tarkasti millaisia työllistämistoimenpiteitä toimittajalta vaaditaan, vaan annetaan toimittajien innovoida vapaasti työllistämiseen liittyvät toimenpiteet. Tavoitteena on, että kolmasosa hankkeen puitteissa tehtävistä julkisista hankinnoista kannustaisi uusiin innovaatioihin, jotka tapahtuisivat tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeessa pilotoidaan työllistämisehtoa myös sellaisissa hankinnoissa, joilla on suuri työllistämispotentiaali, mutta joissa siitä on vain vähän kokemuksia, kuten rakennusurakoissa.

Hankkeessa pureudutaan kohderyhmien rekrytointiin liittyviin haasteisiin ja analysoidaan julkisia hankintoja suhteessa nykyiseen työmarkkinatilanteeseen työllistämisehdon mielekkään kohdentamisen saavuttamiseksi. Käyttämällä työllisyyttä edistäviä hankintakriteereitä korkean työttömyyden aloille kohdistuvissa hankinnoissa on mahdollista luoda työpaikkoja räätälöidysti näille aloille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimiston, työllisyyspalveluiden sekä hankintatoimijoiden kanssa.

Hankkeessa kehitetään hankintojen tilastointia, niin että hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on käytössään yhteismitalliset muuttujat ja tulokset ovat vertailukelpoisia. Erilaisia hankintojen avulla työllistämisen tapoja voidaan yhteinäistämisen tuloksena helposti vertailla keskenään. Hankkeessa kerätään ja tuotetaan tietoa julkisten hankintojen avulla työllistämisen taloudellisista vaikutuksista niin yksilön kuin kunnan näkökulmasta.
Hankkeen viestintä painottuu vaikuttamistyöhön, joka perustuu hankkeen kokemuksiin ja hankkeen tuloksista kerättäviin tietoihin. Hankkeen viestinnän tavoitteena on tukea työllistämisehdon kannalta myönteisten poliittisten päätösten syntymistä ja toimintatapojen muutosta. Hankkeen viestintä on verkkopohjaista ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja siinä hyödynnetään osahankkeiden omia viestintäkanavia.
Kansainvälisen yhteistyön suunnitelmassa on määritelty yhdessä ruotsalaisten kumppanien kanssa kymmenen työpakettia, joiden osalta on jaettu tehtävät ja päävastuut. Työpakettisuunnitelma löytyy tämän hakemuksen liitteistä.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy 130 työpaikkaa, oppisopimuspaikkaa ja työkokeilupaikkaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Hankkeessa toteutetaan arviolta 20 hankintapilottia. Hanke tekee yhteistyötä arvioilta 47 yrityksen kanssa. Hankkeen tuloksena kuntien kokemus ja osaaminen innovatiivisten uusien tapojen hyödyntämisestä julkisten hankintojen avulla työllistämisessä lisääntyy ja sen tuloksena syntyy uudenlaisia toimintamalleja. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaisia yhteistyömalleja rekrytoinnin parantamiseksi ja olemassa olevien kumppanien kanssa tehtävä yhteistyö paranee. Hankkeen tuloksena syntyy vastuullisen työllistäjän sertifikaatti, joka kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa. Sertifikaatti vakiinnuttaa yhteiskuntavastuun periaatteita yritysten toimintaan ja tekee tämän työn näkyväksi, mikä helpottaa kuntien mahdollisuuksia huomioida tämänkaltaista toimintaa julkisilla hankinnoilla. Hankkeen tuloksena syntyy raportti julkisten hankintojen avulla työllistämisen taloudellisista vaikutuksista. Hankkeen tuloksena syntyy myös viestintämateriaalia, kuten infograafeja, videoita, artikkeleita ja hyvien käytäntöjen kuvauksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

• Heikossa työmarkkina-asemassa olevat: nuoret, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset. (laske prosenttiosuudet! ja määrät!)
• Yritykset, jotka osallistuvat kilpailutuksiin. Arviolta noin 20.
• Kuntien hankinta-asiantuntijat ja hankinnoista päättävät viranhaltijat ja poliitikot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös muut kunnat kuin osallistuvat kunnat, TE-toimistot ja yritykset.
• Esimerkiksi Hankinnoista duunia -hankkeessa mukana olleet Espoo ja Oulu ovat kiinnostuneita kuulemaan hankkeen tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 390

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 125 849

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 708

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 167 799

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 47

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Euroopan unioni on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa toiminnassa. Lissabonin sopimuksen mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo on unionin perusarvoja. EU:n strategiassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 2010–2015 todetaan, että EU toteuttaa tasaarvopolitiikassaan kaksoisstrategiaa. Suomen rakennerahastotoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että tasa-arvoa edistetään erillisillä tasaarvoprojekteilla ja sen lisäksi sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin rakennerahastoprojekteihin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kaikkeen toimintaan on strategia, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa. Suomen tasa-arvopolitiikassa vakiintuneesti nimetyt tasa-arvo-ongelmat liittyvät sukupuolten välisiin palkkaeroihin, perhevastuun epätasaiseen jakamiseen, sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin, naisten hitaampaan urakehitykseen ja määräaikaisiin työsuhteisiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja median ylläpitämiin stereotyyppisiin nais- ja mieskuviin (Pitkänen,Säkäjärvi ym. 2012, TEM). SIEPP-hankkeessa hyödynnetään Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokran yhdessä Ekvalitan Oy:n kanssa julkaisemaa hanketyöntekijöille suunnattua Tasan yhdessä työkalua. Tasa-arvotyön näkökulmasta hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Tasa-arvotiedon keskus Minnan kanssa, joka sijaitsee samassa Yhdenvertaisuus ja osallisuus yksikössä THL:ssä kuin SIEPP hanketta koordinoiva taho. SIEPP-hankkeen suunnittelussa on myös perehdytty Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -oppaaseen (Haataja, Leinonen ja Mustakallio 2011) Handu-hankkeessa kehitetään työllistämisnäkökulman huomioimista julkisissa hankinnoissa. Julkiset hankinnat voivat parhaimmillaan toimi välineenä, jonka avulla edistetään erilaisten sosiaaliseten näkökulmien ja niihin liittyvien arvojen huomioimista yhteiskunnassa. Hankinnoissa huomioitavat sosiaaliset näkökulmat voivat mm. liittyä tasaarvoisiin ja turvallisiin työoloihin sekä oikeudenmukaiseen palkkaukseen. Tässä hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota työllisyysmahdollisuuksien luomiseen mm. nuorille,osatyökykyisille ja maahanmuuttajille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen eri vaiheissa, kuten suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Käytännössä tämän työn tukena käytetään Tasan yhdessä -työkalua. Hankkeen tavoitteena on tukea ja kannustaa kohderyhmiin kuuluvia työttömiä julkisten hakintojen kautta työllistymään eri aloille riippumatta heidän sukupuolestaan. Työllistyneiden sukupuolijakauma pyritään pitämään tasapainossa. Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Hankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Hankkeessa kootuissa seuranta- ja arviointitiedoissa kootaan kaikki tiedot myös sukupuolittain eriteltynä ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä. THL:ssä toimii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Tasa-arvon toteuttamisessa noudatetaan tasa-arvoryhmän yhteistyössä laitoksen henkilöstön kanssa vuosittain laatimaa tasa-arvosuunnitelmaa. Työryhmä selvittää sukupuolten tasa-arvon tilaa THL:ssä ja edistää sekä seuraa tasaarvotavoitteiden toteutumista ja huolehtii, että sen tavoitteet tulevat osaksi THL:n henkilöstöstrategiaa. THL:ssä toimii myös valtavirtaistamiseen tähtäävä VAVI-työryhmä, joka tuo sukupuolinäkökulman osaksi THL:n perusprosesseja ja sisällöllisiä teemoja kuten esim. eriarvoisuus, syrjäytyminen. Työryhmä edistää sukupuolivaikutusten huomioonottamista laitoksen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeen seminaareissa käsitellään laajasti julkisten hankintojen sosiaalisia näkökulmiä. Julkisissa hankinnoissa on mahdollista huomioida ympäristönäkökulmia ja hankinnoilla voidaan tukea eettistä ja reilua kauppaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähentämiseen mm. suosimalla videoneuvotteluita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jäteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
THL:ssä tilastoidaan ja seurataan kiinteistöpäästöjä. Senaatti-kiinteistöjen linjauksia energiatehokkuudesta noudatetaan ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakentamistuotanto on aina A-luokkaa. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2013 yhteiskuntavastuuraportin mukaan ominaispäästöt alittavat vuoden 2020 tavoitteen jo nyt 18 prosenttiyksiköllä. Senaattikiinteistöissä myös edistetään tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kerakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), hankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim.kotimainen luomu- ja lähiruoka. Koordinaatiohankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. THL:ssä on jätteidenkäsittelyohje, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnassa syntyvän jätteen määrää, lisätä hyötyjätteen kierrätystä ja ohjeistaa vaarallisten jätteiden turvallisessa käsittelyssä. THL:ssä toimii myös jätetyöryhmä,joka käsittelee jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
THL:n toimitiloissa käytetään Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus –puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Tarjoajien on selvitettävä tekemiään ympäristönhoitotoimenpiteitä. Hankittavasta sähköstä sopimuskauden alussa vähintään 30 prosenttia tulee olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurataorganisaatiotasolla. Vuosittaisessa asiakkaille järjestettävässä seminaarissa toimittaja käy läpi mm. uusiutuvan energian merkitystä ja kehitysnäkymiä sähkömarkkinoilla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädänön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueellisilla hankintapiloteissa tuetaan paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Hankintapiloteista saatavat kokemukset ja kehitettävät toimintamallit luovat pohjaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen huomiomiselle julkisissa hankinnoissa erityisesti pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankintapiloteissa tuetaan ja kehitetään ainettoomien palveluiden tuottamista.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. THL:ssä tilastoidaan ja seurataan lentomatkojen määrää.Hankkeessa edistetään systemaattisesti puhelin- ja videokokouksien käyttöä, ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä THL:n tarjoamien etäkokousvalmiuksien puitteissa. THL tarjoaa työntekijöilleen erilaisia videoneuvottelun mahdollistavia ohjelmia (Microsoft Lync, Jabber ym.). THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään. THL neuvottelee syksyllä HSL:n kanssa työsuhde-eduista joukkoliikenteessä. THL on myös mukana kesäisin ja talvisin kilometrikisassa, joka kannustaa työmatkapyöräilyyn. Osanottajien määrää seurataan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Tutkimusten mukaan työttömyyden pitkittyminen lisää köyhyyttä ja pahentaa terveyseroja väestöryhmien välillä. Hyvin ansaitsevien ja heikosti ansaintsevien miesten jäljellä olevissa elinvuosissa on eroa jo 15 vuotta. Tämä ero on koko ajan kasvamassa. Myös naisten elinajan odotteessa on eroa lähes 190 vuotta eri ryhmien välillä. Nuorilla on vaarana jäädä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Hankkeen avulla järjsetään nuorille oppisopimus ja työpaikkoja sekä lisätään työttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Osallistuminen koulutukseen tai työelämään edistää syrjäytymisvaarrassa olevien henkilöiden osallisuutta ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Hankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Hankkeessa kootuissa seuranta- ja arviointitiedoissa kootaan kaikki tiedot myös sukupuolittain eriteltynä ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeessa edistetään nuorten, vammaistan ja pitkään työttömänä olleiden mahdollisuuksia osallistua työelämään. Useimmissa tapauksissa työttömyys ei ole yksilön oma valinta, vaan se johtuu siitä, ettei sopivia työpaikkoja ole saatavilla. Hankkeen toiminnalla vaikutetaan suoraan työmarkkinoiden kysyntään. Julkisissa hankinnoissa voidaan edellyttää palveluntarjoajia työllistämään työttömiä ja vammaisia henkilöitä. Tämä lisää heidän yhtäläisiä mahdollisuuksia työllistyä työmarkkinoille. Tästä voidaan käyttää myös nimitystä positiivinen diskriminaatio. THL:n verkkoviestinnässä otetaan huomioon esteettömyys. Palvelu on esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Palvelussa on esimerkiksi riittävät kontrastit ja etusivun elementit toimivat ruudunlukuohjelmilla. Uudessa THL:n rakennuksessa huomioidaan esteettömyys jo rakennusvaiheessa. Esteettömyystavoitteita pohditaan yhdessä mm. vammaisjärjestön edustajan kanssa. Koordinaatiohankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys.
Kulttuuriympäristö 2 5
Osa hankintapiloteista toteutetaan rakennusurakoissa ja virkistysalueiden kunnossapidossa. Vantaan osahankkeessa tehdään yhteistyötä Maankäyttö- ja ympäristö ja tilakeskuksen toimialojen kanssa ja pilottihankinnaksi on suunniteltu korjausrakentamisen kohdetta. Espoon kaupunki tavoittelee hankkeessa työllistämisehdon käytön laajentamista teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Vastaavia mahdollisuuksia selvitetään muissa osahankkeissa. Hankkeella on tätä kautta välitön vaikutus kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen. Pitkällä aikavälillä hankintapilotit toimivat esimerkkeinä muille hankintayksiköille.
Ympäristöosaaminen 2 5
Julkisia hankintoja toteuttavat yksiköt oppivat huomioimaan omassa toiminnassaan ympäristöja sosiaalisia näkökulmia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-