Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20960

Hankkeen nimi: LYY - Luovasti töihin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0210287-9

Jakeluosoite: PL 7

Puhelinnumero: +358 40 1357170

Postinumero: 92101

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.raahenedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomi Tuikkala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.tuikkala(at)raahenedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 5283 308

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taustaa:
Luovan alan ammattilaisten osaamista ei ole pääsääntöisesti hyödynnetty muissa kuin luovan alan yrityksissä. Hyödykkeitä tai palveluita tuottavat ja tarjoavat yritykset ovat pääsääntöisesti tekemisissä luovan alan osaajien kanssa lähinnä markkinointiin ja muotoiluun liittyen. Luovuus ei tarjoa vakiintunutta näkökulmaa tarkasteltaessa yritystä, sen toimintaa ja kehittymistä. Pääsääntöisesti yrityksissä ei ole oivallettu kaikkia luovuuden mahdollisuuksia tehdä palveluista tai tuotteista mielenkiintoisempia. Mahdollisuutta kehittää yrityksen arkea. Keinona rakentaa yrityksen tarina, jonka kuulija muistaa ja kertoo edelleen. Luovuus on mahdollisuus osana yrityksen markkinointia, sisäistä ja ulkoista, ei pelkästään tietyn ajan jälkeen toistuvana kampanjana. Luovuus on kuvaa, käsitystä, tunnelmaa, tarinaa. Kauneutta. Ihmiset päättävät lopulta kuitenkin tunteella. Luovuus voi näkyä myös yrityksen toimivampana ja turvallisempana arkena. Luovuus auttaa laatimaan paremmat, viihtyisämmät ja turvallisemmat työskentelyolosuhteet. Samalla on jäänyt hyödyntämättä potentiaaliset luovan alan työpaikat.

Tärkein syy luovuuden vieminen yrityksen ytimeen on mahdollisuus aikaansaada uusia luovan alan työpaikkoja, jotka tähän saakka ovat olleet pääosin piilossa. Näiden piilotyömahdollisuuksien tunnistaminen tarjoaa työpaikkoja luovan alan koulutuksen saaneille samalla kun mahdollistetaan yrityksen kehittyminen. Tähän asti on pääosin koettu, että luovan alan koulutuksen saaneen henkilön työpaikka on luovan alan yrityksessä. Potentiaalisia luovan alan työtehtäviä on kuitenkin kaikissa yrityksissä. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat luovan alan osaamista siinä missä isotkin. Ne eivät välttämättä pysty tarjoamaan täysiaikaista työpaikkaa, tämän takia myös luovan alan ammattilaisen on osattava toimia erityyppisissä ympäristöissä ja erityyppisten henkilöiden kanssa. Luovan alan ammattilaisten on kyettävä tunnistamaan luovuuden mahdollisuudet yrityksissä ja osattava markkinoida omaa osaamistaan. Muuttuvassa toimintaympäristössä on kyettävä tunnistamaan yrityksissä oleva luovuuden tarve ja sen synnyttävä työtilaisuus, ei niinkään enää työpaikkaa. Tämä aikaansaadaan kehittämällä luovan alan koulutusta ja tekemällä entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa.

Hankkeessa kehitetään toimintamallia, jossa myös muun kuin luovan alan yritykseen sijoitetaan ryhmä luovan alan opiskelijoita. Tehtävänä tarkastella, kehittää ja toteuttaa ajatusta siitä, kuinka luovuutta hyödyntään yrityksissä päätavoitteena luoda toimintamalleja luovan alan opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi. Ryhmä toimii yrityksessä normaalia työssäoppimisjaksoa huomattavasti pidempään siten, että jäseniä vaihdetaan yksi tai kaksi kerrallaan. Yksi tai useampi opiskelija voi olla tarvittaessa yrityksessä koko toteuttamisajan mikäli yrityksen tarpeet ja opiskelijan osaaminen kohtaavat. Parhaassa tapauksessa ryhmän toiminta voi olla lähes yhtä pitkä kuin hankkeen toteutusaika. Hankkeen aikana myös opettajilla on mahdollisuus tehdä pidempiä työelämäjaksoja yrityksissä. Tämä antaa opettajille paremman käsityksen yritysten todellisuudesta sekä niiden tarpeista ja siten mahdollistaa mallien kehittämisen, joilla turvataan laadukas oppiminen yrityksissä. Tämän lisäksi kehitetään mallia, jossa opettaja oltuaan ensin noin viikosta neljään viikkoa yhtä aikaa yrityksessä opiskelijoiden kanssa ohjaa ryhmää etänä.

Tämän hankkeen taustana on Viestintä PRO -hankkeen aikana syntynyt luovan alan työmahdollisuuksien löytymisestä muista kuin luovan alan yrityksistä ja uutena toimintatapana toteutettu työssäoppiminen ryhmänä. Hankkeen lopussa toteutettiin kokeilu työssäoppimisen toteuttamisesta ryhmätyöskentelynä luovan alan yrityksessä.

Yrityksessä toimivan ryhmän tarkoitus on ennen kaikkea auttaa yrityksiä uudistumaan ja parantamaan kilpailukykyään luovuutta hyödyntämällä. Näin hankitaan tietoa ja kehitetään toimintamalleja opetuksen kehittämiseksi, ja luovan alan opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi. Luovan alan opiskelijat ovat ”diginatiiveja”, jotka voivat auttaa yritystä näkemään uuden IoT-aikakauden mahdollisuudet. IoT, Internet of Things, asioiden ja esineiden internet, tarjoaa suunnattomat kasvumahdollisuudet, mutta vaatii ennen kaikkea uuden ajattelun haltuunottoa. Täten huolehditaan siitä, että esineiden, asioiden, palveluiden ja koneiden yhdistyessä suurin hyötyjä on se tärkein. Ihminen.

Tavoitteet:
Keskeisenä tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja oppilaitosten ja yritysten väliselle yhteistyölle avaamalla mahdollisuudet luovuuden hyödyntämiseen yrityksissä. Kehitettävää ryhmätyössäoppimismallia voidaan käyttää jatkossa paremmin yritysten tarpeita vastaavaa koulutusta. Samalla syntyy oppilaitoksessa tietotaitoa yritysten auttamiseksi luovuuden hyödyntämisessä ja luovan alan "piilotyömahdollisuuksien" löytämiseksi sekä kustannustehokkaiden etäohjausmallien kehittämiseksi. Yritysten kanssa yhteistyössä toteutettu koulutus parantaa koulutuksen osuvuutta vastaamaan yritysten tarpeita. Nämä kaikki edistävät opiskelijoiden työllistymistä.

Hankkeessa aikaansaadaan toimintamalli, jossa muun kuin luovan alan yritysten kanssa tehtävällä yhteistyöllä aikaansaadaan työpaikoista laadukkaita ja luontevia oppimisympäristöjä samalla kun kehitetään yritysten kykyä hyödyntää luovaa ajattelua IoT-harppauksessa. Opiskelijat hyötyvät aidoissa olosuhteissa toteutettavasta opetuksesta. He oppivat nykyaikana välttämätöntä taitoa löytää omat, pirstaleiset työmahdollisuudet ja markkinoida osaamistaan. Oppilaitosten ja yritysten välisellä yhteistyössä pystytään etsimään ja kehittämään älykkääseen erikoistumiseen liittyvät tarpeet sekä nostamaan innovaatiovalmiuksia.

Toimenpiteet:
- uuden, yrityksessä pääosin ryhmätyönä toteutettavan ja etäohjauksena ohjattavan oppimisen toimintamallin, jossa parannetaan opiskelijoiden valmiuksia toimia muissa kuin luovan alan yrityksissä.
- etäohjauskäytänteiden kehittäminen
- opiskelijoita valmennetaan yrittäjämäiseen lähestymistapaan tunnistamaan muissa kuin luovan alan yrityksissä oleva tarve luovuudelle ja sitä kautta työmahdollisuuksille
- parempien työelämävalmiuksien ansiosta opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet parantuvat
- Hanke toteuttaa ainakin yhden ryhmätyökokeilun Ouluun syntyvällä pelialan kampuksella.
- hankkeesta tiedotetaan järjestämällä seminaareja

Tulokset:
Hankkeen tuloksena saadaan tietotaitoa, jonka avulla oppilaitoksessa paremmin tunnistetaan muissa kuin luovan alan yrityksissä oleva luovuuden tarve, ja sitä kautta potentiaaliset työmahdollisuudet luovan alan osaajille.
Toimintatapa, jossa työssäoppiminen ja yrityksessä ryhmissä toteutettu opiskelu kehittävät opettamista ja synnyttävät hyviä oppimistuloksia. Erityisesti siten, että luovan alan opiskelijat toimivat muissa kuin luovan alan yrityksissä.
Tietoa ja kokemuksia toteutuksesta, jossa opetusta siirretään entistä enemmän yrityksiin samalla kun huolehditaan siitä, että opetuksen laatu pysyy korkeatasoisena.

Kehitetään keinoja parantaa opiskelijoiden valmiuksia toimia yrittäjinä ja yrittäjän kaltaisena toimijana, joka on vastuussa itsensä työllistämisessä. Opettajat tuntevat paremmin työelämän todellisuuden ja osaavat itse tunnistaa ja ohjata yritysten tarpeiden ja työmahdollisuuksien tunnistamiseen. Näin parannetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja parannetaan opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat:

– media-alan sekä kuvallisen ilmaisun opiskelijat niiltä osin, kuin toiminta ei liity perusopetuksen toteuttamiseen
– media-alan sekä kuvallisen ilmaisun opettajat ja muu henkilökunta
– muiden kuin luovien alojen mikro- ja PK- yritysten yrittäjät ja niiden henkilökunta

– luovan alan yrittäjät ja yritysten työntekijät
– opintonsa keskeyttäneet ja vailla työ- tai opiskelupaikkaa olevat
– valmistuneet ja työttömänä olevat

Valmistuneille ja keskeyttäneille, jotka ovat työttömänä, tarjotaan mahdollisuus osallistua hankkeen järjestämiin seminaareihin. Hanketoiminnan toivotaan edistävän työttömänä olevien työllistymistä ja motivoivan opinnot keskeyttäneitä aloittamaan opiskelun uudelleen suorittamaan keskeytyneet opinnot loppuun. Tämä voisi esimerkiksi tapahtua yritykseen sijoitettavan ryhmän jäsenenä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat yritysten asiakkaat ja muut kuin viestinnän alan opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 286 744

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 286 744

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 382 326

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 326

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Oulun

Kunnat: Siikajoki, Oulu, Kalajoki, Ylivieska, Kempele, Merijärvi, Oulainen, Raahe, Pyhäjoki, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tervahovinkatu 2

Postinumero: 92100

Postitoimipaikka: Raahe

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 93

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Raahen Koulutuskuntayhtymä on toiminnassaan sitoutunut sukupuolten tasa-arvon huomioimiseen ja edistämiseen kaikessa toiminnassa. Käytössä on toimintaa ohjaava tasa-arvosuunnitelma. Hankkeeseen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvää tutkimus- ja tilastotietoa muun muassa seuraavissa tietolähteissä ja selvityksissä: 1) Lybeckerin opiston opiskelijahallintojärjestelmä 2) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit: http://vos.uta.fi/cgi-bin/tiedot1.cgi?saaja=31336#p 3) Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeista, esiselvitys viestintäalan laadullisen ennakoinnin hankkeelle. Paula Haara. Tampereen yliopisto, 2012. http://www.oph.fi/download/141442_Selvitys_viestintaalan_laadullisesta_ennakoinnista.pdf
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Raahen koukutuskuntayhtymän kaikessa toiminnassa on mukana sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvataan tähän liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Kuntayhtymässä toteutetaan säännöllisin väliajoin tasa-arvokysely sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Koulutuskuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvataan periaatteet ja toimintatavat tasa-arvon edistämiselle seuraavissa pääkohdissa: Tasa-arvon edistäminen • sukupuolten tasa-arvo • sukupuolisen ahdistelun ja häirinnän ehkäisy Yhdenvertaisuuden edistäminen • syrjintä • sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen • ikä • vammaisuus, terveydentila ja toimintakyky • etnisyys, kansallisuus, kieli ja vakaumus Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen ja yhdenveroinen kohtelu

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Hankkeella voidaan edistää ympäristötietoisuuden kasvua. Sähköisten palveluiden käyttö säästää luonnonvarojen käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
Sähköisten palveluiden ja viestintävälineiden käyttö vähentää tarvetta liikkumiselle. Hankkeessa panostetaan ajasta ja paikasta riippumattomaan työtekoon ja suositaan etätyön tekemistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Sähköisiä palveluita ja viestintää käyttämällä voidaan vähentää luontoon kohdistuvaa kuormitusta ja siten suojella kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa ei ole sellaista toimintaa, joka vahingoittaisi pinta- tai pohjavesiä, maaperää tai ilmaa. Sähköisten toimintojen käyttö vähentää muun muassa matkustamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa suoritettavat toimenpiteet eivät kuormita tai vahingoita Natura 2000 -alueita. Sähköisten toimintojen ja viestinnän käyttäminen vähentää ylipäätään luontoon kohdistuvaa kuormitusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Digitaalinen sisällöntuotanto on materiaalitehokasta verrattuna perinteisiin tuotantomenetelmiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke pyrkii osaltaan edistämään tietoisuutta uusiutuvista energialähteistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Hanke lisää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä lisäten samalla opiskelijoiden tietoisuutta yrittäjyydestä sekä yrittäjävalmiuksia. Tämä mahdollistaa alueellisen yritystoiminnan kehittymisen ja yritysten määrän kasvun.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Luovalla alalla sähköiset palvelut ja tuotteet sekä toimintamallit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Sähköisten palveluiden ja viestinnän käyttö vähentää liikkumistarvetta. Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden toteutus ja hyödyntäminen ovat ajasta sekä paikasta riippumattomia ja vähentävät liikkumistarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hanke parantaa opintojen laatua ja kiinnostavuutta, vähentää opintojen keskeyttämisiä ja edistää yrittäjävalmiuksia ja työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tasa-arvon edistäminen huomioidaan Raahen koulutukuntayhtymän kaikessa toiminnassa. Asia on kirjattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Naisten osuus ryhmissä on merkittänä ja kohde yritykset ovat miesvaltaisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Kaikissa hankkeessa toteutettavissa toimenpiteissä kunnioitetaan ja mahdollisuuksien mukaan myös parannetaan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 5
Luovan alan toiminta aktivoi alueellista ymmärrystä luovuuden merkityksen ymmärtämiseen.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeessa huomioidaan koko ajan ympäristön kannalta myönteisten ja vastuullisten toimintatapojen huomiointi. Digitaalinen kehitys ja tuotanto ovat lähtökohtaisesti ympäristöä vähän kuormittavia ja säästävät luonnovaroja perinteisiin menetelmiin nähden.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LYY – luovasti töihin -hanke toimi Pohjois-Pohjanmaalla ajalla 1.3.2017 – 30.6.2020. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Raahen koulutuskuntayhtymän (Lybeckerin opisto) ja yritysten kanssa toimintamalli työpaikalla suoritettavan oppimisen toteuttamiseksi. Hankkeen lähtökohtana oli Viestintä PRO -hankkeen (S20091) loppuvaiheessa tehty kokeilu, jossa ryhmä Lybeckerin opiston opiskelijoita toimi muutaman viikon ajan mainostoimistoympäristössä työskennellen mainostoimistoilta tulleen tehtävän kanssa aina viikon kerrallaan. LYY – luovasti hankkeessa kehitettiin ajatusta edelleen täysin uudeksi toimintamalliksi, jossa luovan alan opiskelijoista muodostettu luova toimisto sijoitettiin metallialan yrityksiä palvelemaan. Opiskelijat toteuttivat yrityksiltä tulleita tilauksia ja veivät näin luovan alan työpanoksen yritysten keskelle. Syntyi uusi toimintamalli työpaikalla suoritettavan oppimisen toteuttamiseksi. Keskeinen ero tyypilliseen työpaikalla toteutettavaan oppimiseen oli toimiminen ryhmässä ja se, että toiminta oli jatkuvaa, opiskelijat vaihtuivat, mutta toimisto pysyi. Opiskelijoiden toimisto, Lumenium, toimi kolmen vuoden ajan Miilukangas konsernin tiloissa. Aina uusien opiskelijoiden aloittaessa perehdyttämisestä vastasivat hankkeessa työskentelevät opiskelijat. Tilanteen mukaan kesken olevat tilausten jatkamisen siirtyi uusille opiskelijoille. Hankkeessa pystyttiin luomaan aito työssäoppimisympäristö, jossa opiskelijat pääsivät itse toimimaan asiakasrajapinnassa oppien toimintaa asiakkaan ja alihankkijoiden kanssa. Opiskelijoilla oli mahdollisuus saada kokonaiskäsitys asiakkaan tarpeesta aina valmiin tuotteen tilaamiseen painotalosta. Yrityksille toteutetut monipuoliset tilaustyöt otettiin yrityksissä käyttöön, mikä omalta osaltaan oli motivoivaa. Hanke mahdollisti laajamittaisesti myös opettajien osallistumisen koulutussuunnittelijoina hankkeen toimintaan. Näin opettajilla oli mahdollisuus päivittää tietojaan työelämän todellisuudesta ja käsittää omalta osaltaan paremmin työelämän lainalaisuuksia sekä perehdyttää yritysten edustajia koulutuksen toteuttamisen.
Hankkeessa kehitetty toimintamalli on otettu osaksi Raahen Koulutuskuntayhtymän opetuksen toteuttamista ja yhteistyö yritysten kanssa jatkuu vastaavalla tavalla kuten hankeaikana.